Vuosi 2013

31.12.2013

Vuosi loppui hieman surullisesti. Jouduimme luopumaan vanhimmasta lehmästämme, jalkojen kulmaviat kävivät liian vaikeiksi. Kaikkeen tottuu ja täytyy olla vain kiitollinen, että Tulila oli meidän lehmä 9 vuotta.

Muutenkin huiskimme ylimääräisiä puuhia pedaten seuraavaa päivää. Askelmittariin kertyi lähes 22 000 askelta. Mitenkähän laskisi vielä kaikki harjan heilutukset?

Navetan taakse ilmestyi myös joustopiikkiäes:)

29.12.2013

Huoh. Pitäisiköhän työntää kaikki joulukoristeet roskikseen ja unohtaa koko joulun vietto? Henki on huvennut melko olemattomiin navettatöiden, juhlahumun, vähien unien ja syömisen tiimoilta. Toivottavasti kaikki he, joilla on vapaat joulupyhät, osaavat arvostaa niitä.

Lehmäryhmä on ylibuukattu, onneksi vain hetken. Heti huomenna passitamme 5 lehmää vihreimmille niityille. Onneksi vasikka-auto haki juuri ennen joulua 7 terniä ja siltä osin olemme valmiita aloittamaan työn tekemisen. Loppiaisena on kolmen lehmän määrä ja kummallakin puolella on vielä useita poikimisia.

Mutta sää on mitä suosiollisin, tälläinen nollakeli on juuri sopiva navetan ilmastoinnille. Ainut ongelma on navetalle meno kaljamaisella tiellä. Onneksi isäntä on ripluuttanut hiekkaa.

21.12.2013

Tämän vuoden pimein päivä lähti käyntiin jymy-uutisella; onko leitealtaaseen johtava putki tukossa? Isäntä sanoi, että pato voi purkaantua itsestään paineen kasvaessa. Pitänee lisätä uusi toivomus iltarukoukseen:)

Navetan toinenkesto-ongelma ovat taas solut ja vihdoinkin päätimme erotella iki-soluttaja Yrskyn maidon ennen kuin rouva laitetaan pidennetylle umpilomalle. Meillä ei ole ollut tapana erotella maitoja - tiedä kuinka hauskaa se on:)

Koska emännän kiireet alkavat nyt pihapuolella, kotisivut aloittavat pienen joulutauon. Iloksi kaikille pari joulukuvaa.

Muori ja pukki hippasilla

Ja vanhakin nyt nuortuu?

PS: Rukoukseen vastattiin pikaisesti, pato oli murtunut iltapäivään mennessä = vähemmän kakkamainen joulu tiedossa:)

19.12.2013

Navetan joulusiivous jää tällä kertaa uuden vuoden siivoukseksi johtuen monista muista pienistä extra-askareista; näytemittalypsy, eläinten siirtoa ja eläinlääkäriä. Mutta se ei haittaa, onpahan puuhaa millä kuluttaa kinkkua, jotta saa taas syödä kinkkua.

Lypsy on hidastunut etana-vauhtiin. Pari kolme rouvaa on nirhannut yhtä vedintään ja tiukista lehmistä on tullut vielä tiukempia. Niitä odotellessa ehtii vaikka meditoimaan. Onneksi on lauhat kelit, ettei meditointiin palellu.

Vasikkapuolen lietekuilut uhmaavat isäntää. Esko on yrittänyt konstilla jos toisellakin lähettää lietteen eteenpäin. Tahtojen sota on käynnissä.

15.12.2013

Hieno neiti Jemina pyöräytti suloisen lehmävasikan. Onneksi tapasimme naapurin juhlissa toisen naapurin tyttären, joka auttoi prinsessan nimeämisessä. Kimalteesta on kuva tulossa!

12.12.2013

Kehittävien maitotilojen johtamisvalmennus on nyt suoritettu. Koulutus oli yksi parhaimmista, mihin olemme Eskon kanssa osallistuneet. Ensimmäisen jakson stategiat, toisen jakson kehityskeskustelut ja kolmannen jakson työohjeet on kaikki viety käytäntöön. Aivan huippua! Lisäksi saimme tutustua toisiin yrittäjiin välillä Liperi, Juva, Suomussalmi. Koulutuksen erityispiirre oli positiivisuus, narina ja valitus puuttuivat täysin. Sen sijaan projektitöistä hehkui eteenpäin menemisen vimma isommin tai pienemmin.

Isot kiitokset kouluttajille Ari Nopaselle ja Martti Tyynismaalle. Myös Itämaito ansaitsee ison kiitoksen kannustamisesta.

Ja sitten pitää kiittää vielä meidän työntekijöitä, jotka ottivat projektimme omakseen:)

7.12.2013

Vietin hienot 20 minuuttia työntekijämme Piian kanssa! Pidimme tämän vuoden toisen kehityskeskustelun ja täytyy myöntää, se kannattaa. Tietysti minulla on yksi erinomainen etu; huippu karjakko Piia! Silti aina löytyy jotain uutta kehitettävää.

Maananataina matkaamme isännän kanssa Helsinkiin asti viimeisille koulutuspäiville johtajuuden tiimoilta. Mukana on projektityö " TEHOKKAAMPI TYÖNJOHTO" niin toteutettuna kuin esitettävänä. On tosi riemastuttavaa huomata oppivansa vielä tälläkin iällä:)

4.12.2013

Ja taas tuli kaksoset! Me emme kyllä suunnitelleet vasikkatiloja tupla-poteille ja pienten karsinoissa käy jatkuva vahdin vaihto. Viime viikko ja alkanut ovat hyvää harjoitusta tulevaan, lähestymme joka vuotista sydän talven poikimisruuhkaa.

Arctica-lehmä oli niin hienosti kiimassa, että oli lyönyt turpansa johonkin. Tänä aamuna oli jo hankala olo, kun lehmä oli vuotanut verta sieraimesta vuorokauden. Juuri kun manasimme eläinlääkärillä, vuoto tyrehtyi. Huh huh..

Eläinlääkäri on todella tärkeä kumppani tässä työssä. Maanataina saimme yhdelle lehmälle lääkkeet utaretulehdukseen, huomenna on tukikierukka-päivä. Samalla pitää taas kysyä ummet ja lammet tapahtuneista ja mahdollisesta ennaltaehkäisystä.

26.11.2013

Vasikka-auto kävi kaksi kertaa, ensimmäinen otti mukaansa terni-lehmän ja toinen loput elossa olevat terni-sonnit:)

Ihmeelliset tapaukset eivät lopu. Eitira-lehmä kantoi reilun viikon yli ja teki pikkuriikkisen lehmä-vasikan kun odottelimme jo vaikeaa suuren sonnin syntymää. Onneksi emme harrasta synnytyksen käynnistämistä.

24.11.2013

Vasikkalan ruuhka helpottuu ikävällä tavalla. Reipas lihasonni-risteytys vasikka sai aamulla ähky-potku kohtauksen, joita on ollut silloin tällöin muillakin vasikoilla. Normaalista kohtaukset ovat menneet ohi ja hukassa ollut pieru on tullut ripulin kanssa ulos. Tällä kertaa sonni-vasikka kuoli. No huh huh... Mitä olisimme voineet tehdä? Kipulääke injektiona olisi rauhoittanut eläimen potkimisen ja kierimisen, millä eläin vain kieputti suolensa pahemmin solmuun. Lisäksi olisi voinut antaa desilitran öljyä ja kävelyttää potilasta.

Mistä näitä ihmeellisiä tapauksia riittääkin?

20.11.2013

Navetalla on niin rauhallista, että ihan pelottaa;) Aamulla siirsimme kolme hiehoa lehmiin ja saimme hieman tilaa vasikkalaan. Siellä alkaa ollakin kotoinen jouluruuhka.

19.11.2013

Piia ja Denis käyttivät suurta 20 vasikan laumaa retkellä:) Emme ole aiemmin keksineet siirtää pikku-äppöjä poikimakarsinaan pehkukarsinan tyhjennyksen ajaksi. Näin vasikat välttivät vedon ja selvästi nauttivat retkeilystä. Ja sitten rättiväsyneenä nukkumaan uusille oljille ilman jokakertaista pehkupaalin hämmennystä. Oivallinen keksintö!

17.11.2013

Eino-myrsky säästi meidät kärsimyksiltä. Sähköt olivat poikki vain puoli tuntia aamulypsyn aikaan ja silloinkin uuden navetan generaattori pörähti käytiin muutaman sekunnin viiveellä. Täydellinen pimeys lypsymontussa on mielenkiintoinen kokemus ja sekunnitkin riittävät:)

Suurin tuho näkyy keittiön ikkunasta. Uudella viljelyhakkuu-alueella on säästetty muutama petäjä ja eiköhän yksi niistä mennyt nurin.

14.11.2013

Ja kolmannet kaksoset melkein peräjälkeen! Mitenkähän ehkäisisi noita kaksoistiineyksiä? Nimittäin kumpikin aiempi mamma meni Lauhaluomalle. Ensimmäinen kompuroi itsensä jalattomaksi ja toiselta repesi vasemman puoleiset vatsalihakset, pötsi tipahti paikaltaan ja suolet menivät kierteelle. Nyt tämän kolmannen kanssa toivomme parasta...

12.11.2013

Jo kolmas TT-palaveri - uskomatonta! Täytyy myöntää, että käytäntö tuntuu erinomaiselta. Tällä kertaa pähkäilimme yhdessä soutavia ja huopaavia solulukuja. Parsien desinfiointi loppui pari kuukautta sitten ja nyt saimme hoitaa ensimmäisen coli-utaretulehduksen pitkiin aikoihin. Siis palaamme takaisin tupsutukseen.

Joka viikko mainitsemme myös edellisen viikon onnistuneen jutun. Meillä onkin ollut lomittajia lähes joka viikko ja alleviivaamme vain kohtaa "hyvät lomittajat".

6.11.2013

Ex tempore- nupoutus-päivä! Irina-lehmän kuume muutti päiväohjelman päälaelleen ja rauhallisesta keittiö-päivästä tulikin navettapäivä.

5.11.2013

Nyt meillä oli oikea TT-palaveri, kun ihan oikea fläppi-taulu oli ripustettu toimiston oveen. Ei vaatinut suurta mielikuvitusta keksiä pikaisia kehittämis-kohteita; niin lantaa kuin lintujakin on liikaa.

4.11.2013

Työmatka pitenee monta sataa metriä, kun isäntä ajaa pihapellolle mustaa kultaa ja ukki tulee kohta kyntämään. Enää ei loikitakaan uudelle navetalle suoraan pellon poikki.

Sorkkahoito sujui hienosti, koska yksikään hoidetuista ei alkanut ontua. Muutama vasikka on tullut ja kuun puolessa välissä niitä tulee sitten päivittäin. Rauhallisempaa eloa?

31.10.2013

Sorkanhoidon yhteydessä kehittelimme Piian kanssa uutta, suomalaista nimeä meidän White Board- palaverille ja se syntyikin helposti; TT-palaveri. Tarpeen vaatiessa tuo palaveri on tyhjä taulu, tyhjäntoimitusta, työtä tarjolla, tumpelot työntekijät tai tiukkapipoinen työnantaja:)

Mutta heti ensi viikon palaverissa kirjoitamme uuden tavoitteen. Sorkkahoito on saatava sujuvammaksi ja se tapahtuu helposti vain yhdellä uudella portilla. Tehtävä määrätään isännälle ja toimitusaikaa on helmikuun puoliväliin.

30.10.2013

Ensimmäinen White Board-työpaikkapalaveri takana! Aluksi tuntuu todella typerältä kirjoitella fläppi-taululle tavoitteita ja tekemisiä, mutta kestävänä käytäntönä se on varmaan juuri sitä, mitä me haemme.

Uskomattomia ovat nämä maanviljelijän tiet!

Ja huomenna - sorkkahoitoa:)

28.-29.10.2013 Lieksa

Johtamiskoulutuksen kolmas jakso oli tiukkaa taloutta ja tuotantoa. Tuli harvinaisen selväksi, että laadukas ja riittävä oma säilörehu on kaikean a ja o. Harjoitustyössä koko ryhmä laajensi 40 lehmän tilan 130 lehmän tilaksi yksimielisesti - kuinkas muutenkaan?

Parasta antia oli jälleen konkreettiset ohjeet jokapäiväiseen johtamiseen. ProAgrian SOP ( Standard operationel procedure) tulee olemaan meillä mallina, kun laadimme Hukkalan navettaan työohjeita ; appeen teko, vasikan hoito, kuivitus ja lypsy.

25.10.2013

Ihan hurja päivä takana. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ja eilisessä rakennearvostelussa ja jalostussuunnittelussa meni yhteensä vain kuusi tuntia. Se on uusi ennätys, enkä ole ihan heti valmis rikkomaan sitä:) Lihasonnia tuli hirmuisesti ihan yllättävillekin vanhoille rouville.

Makaava lehmä oli kömpinyt niin hauskasti parren erottajien väliin, että hermo petti. Niinpä isäntä suoritti taas kerran yhden erittäin epämukavista velvollisuuksista. Ihana todeta, että teimme viikon ihan turhaa työtä nostellen ja käännellen. Mutta ainakin me olemme yrittäneet.

21.10.2013

Navetalla on hauska jengi, kun karjakkomme kihlattu lomittaa Eskoa. Siis välillä näin päin, emäntä saa olla seuraamassa opastettua parisuhdetta:)

Vähemmän hauskaa on em. kuolleet kaksoset tehneen Yyterin nostelu. Rouva on ollut petipotilaana jo viikonlopun syöden ja juoden. Alamme olla jo mestareita nostopihtien käytössä.

Torstai hirvittää jo etukäteen, kyseessä on yksi vuoden haastellisimmista päivistä. Faban Anita tulee tekemään jalostussuunnittelua ja vaikka kaikki sujuukin kuin rasvattu, tulee päivälle pituutta.

17.10.2013

Sääennuste lupailee lumihankia ja isännän pokka petti:) Niinpä riehuimme aamulla ne viimeiset 5 hiehoa sisälle. Se onnistui toimintatapoja venyttämällä, pari hiehoa pääsi lehmäryhmään etuajassa. No niin, nyt saa sataa mitä tahansa ja kuinka paljon tahansa.

Valion blogissa on juttu meidän navettamuodista. Emännällä on ollut kolme työtakkia koko 20 vuoden aikana. Ensimmäinen tuli anopilta perinnöksi, toinen Ponssen ilmainen takki ja tähän kolmanteen jouduin panostamaan kolme euroa, ostin sen lähetyskirpparilta:)

16.10.2013

Kiireinen, kalman makuinen päivä. Aamulla erottelimme kolme lehmää ja sen muumio hiehon teuraskyytiin. Siinä samalla yksi vanha rouva poiki hieman etuajassa tehden taas sekakaksoset - kuolleina. Illalla oli vielä näytemittalypsy. Onneksi tulee aina ilta ja saa laittaa silmät kiinni.

14.10.2013

Hiehojen sisälle ottaminen kesti 3,5 tuntia perhe Luttisen toimesta. Noora on todella hyvä hiehojen kanssa, taitonsa ja voimansa puolesta. Uuteen navettaan mahtui vain 5 eläintä, vanhaan otettiin 38 ja 5 jäi vielä ulos. Noilla viimeisillä on onneksi sankka metsä suojana. Joudumme laittamaan muutaman hiehon teuraaksi ja taitaapa joku lehmäkin olla lähdössä. Tämä jatkuva karsiminen ei ole yhtään kivaa.

8.10.2013

Joskus aina väkisinkin miettii, mikä tulee olemaan meidän vanhojen lehmien kohtalo. Tänä aamuna Fiia 555 tuli tiensä päähän yllättäen. Vanha rouva oli juuri umpeen menossa, kun tiineydessä tuli kohtalokas komplikaatio. Edellinen vanha rouva meni kesällä mystisesti johonkin massiiviseen tulehdukseen. Semmoista se on...

Mutta onneksi on muuten rauhallisempi päivä, Piia töissä, ei kokouksia, ei siemennyksiä... Ukki kyntää, isäntä avaa sala-ojaa ja emäntä haravoi, kaikki saavat toteuttaa mielihalujaan.

7.10 2013

Isoukin hoputus " sutakammin, sutakammin" soi mielessä, kun iltalypsimme isännän kanssa kaksin. Eihän siinä mitään hätää olisi ollut, ellei Iisalmeen tarvinnut ehtiä ilta kuuteen. Emäntä myöhästyi vain vartin...

Olikin hyvä päivä aloittaa pian jatkuvan koulutuksemme kotitehtävä; merkitse ylös viikon ajan tekemäsi työtunnit.

6.10.2013

Joybella ja Jazzy-hiehot menivät eläinkuljetusvaunuun nöyrästi, mutta Jelena juoksuttikin meitä sen edestä - koko perheen yhteinen sunnuntai-vaellus:) Nämä kolme pitää siementää välittömästi, muut hiehot saavat nauttia vielä ulkoilusta. Sääennuste lupailee vielä lämmintä alkavaa viikkoa ja niinpä päätimme jatkaa koko perheen harrastusta vasta syyslomaviikolla. Ja tiukkaa tulee olemaan, joka parsi ja paikka tulevat käyttöön...

5.10.2013

Valion blogissa juttu isännän pahakurisimmasta saaliista...

4.10.2013

Ihan Kiva on todella mielenkiintoinen hieho. Poikiminen pitäisi olla jo käsillä, mutta utareet ovat vielä toimittamatta. Seminologi tarkisti tänään tiineksi, mutta virinäsuoni ei löytynyt. Onkohan toinen muumio tälle aikakaudelle tulossa?

1.10.2013

Lokakuu on korkattu komiasti kolmella vasikalla, onneksi se ainut neiti oli parhaimmalta mammalta. Tältäkö se sitten tuntuu tammikuussa - hallitulta kaaokselta?

Ukki kyntää aamusta iltaan, kynnettävää on 60 hehtaaria. Esko on urhoollisesti maalannut vanhan navetan korkeinta päätyä itse tekemiltään tellingeiltä ja ajaa hiehoille lisäruokaa laitumelle. Ja seurustelee seminologin kanssa, tänäänkin oli kolme siemennystä ja kolme tiineystarkkia. Jihuu - hieholaitumella ei ole enää kuin kaksi tarkastamatonta!

29.9.2013

Onneksi tämä draama on kohta ohi. Isäntä lähti Vesannolle hirvimetsälle ja jätti perheen naiset huushollin pitoon. Noora on ollut erinomainen navetta-apuri ja kaikki on sujunut hienosti, eikä pannuhuonekaan ole temppuillut. Iltatarkit vain tökkii pahemman kerran:(

24.9.2013

Suoritimme oman kumpparikävelyn heti aamulla - välillä jopa juosten. Loput viisi pian poikivaa hiehoa olivat haasteellisia ja saivat hien pintaan aamun pienestä pakkasesta huolimatta. Heti samana päivänä jo aiemmin mainittu Iltatuli joutui luopumaan sarvistaan, kun eläinlääkäri teki hiehosta vähemmän vaarallisen.

Lehmien seassa on nyt kuusi hiehoa opettelemassa asemalle tuloa - ihanaa lokakuun alkua vain meille:)

Tiineitä hiehoja kaiken kaikkiaan on vähän liian paljon, navetassa 7 ja ulkoilmasta nauttimassa 27. Vähän harmittaa, ettemme ole käyttäneet enemmän liharisteytys-siemennyksiä huonoimmille lehmille. Mutta seuraavassa jalostussuunnitelmassa niitä on taas enemmän...

19.9.2013

Hieholaitumilla käy sellainen ralli, että huh huh. Tosin isännän viemät rehupaalit eivät kiimaan paljon auta. Yritämme pitää isommat hiehot ulkona koko syyskuun, vanhan navetan käynnistys ei voisi vähempää kiinnostaa. Vallankin kun meidän toinen työntekijä jäi kesälomaltaan piiiiitkälle sairaslomalla.

Ja tässä Iltatuli-hieho. Eikös olekin hieno nupoutuksen jälki?

18.9.2013

Isäntä taas lempparihommissa - ei ihan sala-ojituksessa vaan sala-ojan korjaamisessa. Me Piian kanssa jännäämme navetalla, mikä on seuraava projekti?

Elokuun lopussa saimme navettavieraita ja mukana oli Talviaisten tilan Heini, Valion blogin Maitoa Maalta-kirjoittaja. Siispä linkitetään nyt Hukkalaa ristiin ja rastiin:)

17.9.2013

Eipä tarvinnut lähteä enää erikseen lenkille, kun saalistimme aamulla pian poikivia hiehoja karjavaunuun. Tällä kertaa yhteistyökyky oli laitumen toisessa päässä:( Tässä porukassa on monta sarvipistiäistä ja joudumme vielä sarven sahaamiseen. Aika harvoin nupoutukset onnistuvat noin hassusti - onneksi.

15.9.2013

Tämän kesän perheen yhteinen harrastus on ollut rehukasan peittely - hyvässä säässä.

13.9.2013

40 hehtaaria kolmatta säilörehuasatoa on niitoksella. Uskomattomat kelit vain jatkuvat, pian on kukunut neljä viikkoa yhdellä ainoalla sadepäivällä:)

Navetalla on edelleen rauhallista - onneksi. Jyvien kanssa putjaaminen puristi mehut niin ukoista kuin akastakin.

Ensi viikon kuvioihin kuuluu pian poikivien hiehojen sisälle jahtaaminen. Koska meillä on vajausta työvoimassa, tuomme hiehot kuljetusvaunulla navettaan laumana ajamisen sijaan. Lisäksi Esko aloittaa hakettamisen, tavoite on sekin kuutioita, näitä vain 200:)

11.9.2013

Isäntä ennusti jyväsavotan kestävän kaksi viikkoa ja senhän se otti. Nyt on Hukkalan lehmillä ruokaa melkein koko vuodeksi, 550 kuutiota murskeviljaa ja 150 kuutiota kuivattua viljaa. Puintikosteus vaihteli 16-35 prosenttiin. Olkipaaleja tuli 50 kappaletta ja olkipaaleja muovissa 120 kappaletta. Keskimääräinen satotaso oli 3200 kiloa hehtaarilta.

Mutta puintikelit olivat mitä parhaimmat - eikö vain?

9.9.2013

Jokohan tänään saadaan kaikki jyvät kärryyn? Oi niitä aikoja, kun isännät kuivasivat viljaa toista kuukautta, nyt viikon yökukkuminenkin tuntuu ikuisuudelta. Lisäksi kuivaajan siilot ovat täynnä ja jyviä pitää pussittaa:)

7.9.2013

Fast ja Furious; semmoinen emäntä aamulypsyllä. Onneksi ukki tulee joka aamu, ettei ihan ipposen itsekseen tarvitse tehdä kaikkia hommia:)

Puinti ei ole enää nopeaa, 10 hehtaaria on vielä pystyssä. Hitaus johtuu vain kuivaajasta, loput jyvät menevät tahtiin 8 tuntia/ satsi. Ja sutsi satsaa sitten yökaudet:(

5.9.2013

Nuori ja vanha isäntä peitteli jyväsiiloon 300 kuutioita murskeviljaa, joka riittää noin 200 päiväksi.

4.9.2013

Yllättäen Esko sai lomittajan - pitämättömiä lomia ja lomittajalla vapaata. Mutta se tulikin ihan mukavaan saumaan, emäntäkin ehti oikoa koipiaan hieman enemmän. Navetalla on juuri nyt todella rauhallista, 99 lehmää lypsetään tankkiin ja erillislypsintä ei tarvita tällä kertaa...

31.8.2013

Noin 40 hehtaaria on jo puitu hyvissä olosuhteissa. Satotasokin taitaa olla kohtuullinen:) Hukkalan navetta imaisee päivässä noin tonnin jyviä ja vuodessa yli kolmesataa tonnia ja jos hehtaareja on sata...

Emäntä on erityisen iloinen pehkupaaleista. Vasikkalan kuivikkeet alkoivat olla jo vähinä ja vielä isomman osan oljista pureksii umpilehmät. Isot kiitokset naapuriin paalin pyörityksestä ja tässä tuoreen paalin päällä nököttää Fanni viikonloppukarjakon kanssa.

26.8.2013

Uusi viikko alkaa aina vain sukkelammin. Aloitimme sen hakemalla tunnutettavan Iituntiitu-hiehon laitumelta. Hieho marssi melkein omatoimisesti häkkivaunuun - liian helppoa?

Tulevalla viikolla on nupoutuspäivä ja tilavierailukin. Siispä hieman harjan heilutusta:)

Suurin urakka alkanee keskiviikkona, kun saamme porukan murskamyllyn Vesannolta. Omat 60 ja ostettavat 40 hehtaaria odottavat puimista. Toivottavasti nämä upeat säät jatkuvat pitkään.

25.8.2013

Kesti melkein viisi vuotta, kun isäntä tarttui taas vasaraan. Toivottavasti rakennusvimma ei pahene tellinkejä mittavampiin tekeleisiin. Viljankuivaaja on nyt maalattu ihan kokonaan ja vanhan navetan korkein pääty odottaa sutimista.

20.8.2013

Sata lasissa - tai siis tasaraha lypsyssä tankkin. Lisäksi on yksi ihana antibiootti-Enni ja reipas terni-Armada erilleen lypsyssä. Mutta heti huomenna laitamme kolme rouvaa aloittelemaan kesälomaa.

Enää yksi pitkässäärinen hieho odottaa poikimista, sen jälkeen vietämme toivon mukaan pari vasikatonta viikkoa. Murskemylly matkusti eilen Vesannolle ja palannee viikon kuluttua puintihässäköihin. Olisipa oikein kuiva - kuiva syksy, heinäladossa on vain muutama pehkupaali vasikoiden kuivikkeiksi.

17.8.2013

Sanoimme isot kiitokset Country-tytöllemme. Raila päätti kesätyönsä ihmetellen nopeasti kulunutta kesää. Todellakin, juurihan me aloitimme!

13.8.2013

Otimme aamutuimaan 13 pienintä vasikkaa sisälle tulevien vesisateiden pelossa. Huoh! Nämä vasikat olivatkin oikeita riiviöitä kerjäämään väkirehua ja vesivaunukin vuoti koko kesän keittiön ikkunan alla. Tällä viikolla pitäisi vielä saalistaa rannalla olevat hiehot kotiin. Syksy on tullut!

Valion blogissa on juttu PESURI JA PENSSELI. Pesty on - kaikki paikat, maalaus on hieman vaiheessa.

12.8.2013

Isännän työviikko lomaviikon jälkeen alkoi lypsymontun nostolattian korjauksella - öljyt suihkusi iloisesti. Remontti sujui sukkelasti, olihan pelkona isännän yksin lypsy. Lattian ollessa alimmassa pykälässä on lypsäjän hyvä olla 190 cm pitkä:)

10.8.2013

Lypsymontun uppopumppu pitää meitä vähän väliä jännityksessä - haetaanko pitkävartisemmat kumisaappaat? Lypsyasemalla piipahtaa toista sataa eläintä, joista viisi odottaa poikimista. Ihastelemme Ivory-hiehon jalkojen pituutta, niiden ansiosta emme näe utaretta lainkaan:)

9.8.2013

Täydellinen ajoitus - umpilehmät pääsivät takaisin puhtaaseen karsinaan alkaneesta vesisateesta. Nyt koko navetta on pesty, pala palalta:)

Isäntä pitää edelleen lomaa ja kiiruhtaa sala-ojitetulle pellolle kunnostus töihin.

5.8.2013

Sala-ojitus jatkuu kuivemmilla ja kuumemmilla keleillä. Ja julkkiksia riittää Hukkalan töissä, Kantritytön lisäksi meillä on nyt Maajussikin. Ihanan aktiivisia nuoria ihmisiä!

Pihassa ja navetalla kävi hirmuinen tohina, kun emäntä siivosi mielipuolen lailla. Huomenna saamme navetta - ja tilusvieraita:)

1.8.2013

Vauhdikas päivä jälleen kerran. Isännät ponkaisivat heti aamutuimaan sala-ojille ja keli oli kuraleikkiä. Aamupäivällä upea eläinlääkäri-opiskelija Jenni karisti vieremäläiset pölyt jaloistaan ja aloitti matkan kotiinsa. Siihen samaan syssyyn saimme odotetun vieraan neljän koiran kanssa. Mutta iltalypsy olikin sitten super-rauhallinen vanhan jengin voimin; emännyys, Piia ja Denis.

30.7.2013

Maitoa Maalta - blogissa poseeraavat ystävykset Noora ja Jää-akka. Hieho kulkee edelleen hienosti hihnassa ja Noorallakin on kesälomaa jäljellä vielä vajaat kaksi viikkoa.

29.7.2013

Joimme aamunavetalla kolminkertaiset kakkukahvit mustikkatiramisun kanssa. Kesätyöntekijämme Raila oli kruunattu Kantritytöksi edellisenä perjantaina Kiuruveden Viljo-näyttelyssä - tieto ja taito kauniissa paketissa. Toiseksi juhlimme Nooran täysi-ikäisyyttä ja kolmanneksi Piian töihin paluuta loman jälkeen. Ainakin emännälle ne olivat makeat juhlakahvit, nyt kiimantarkkailun saa jakaa puoliksi.

Ja isäntä oli koko pitkän päivän paaluttamassa tulevaa sala-ojitus aluetta, viiden hehtaarin urakka alkaa torstaina.

27.7.2013

Olimme koko perheen ( sisältää Jenninkin) voimin Kiuruveden Viljo-konenäyttelyssä. Isäntä haluaa isomman pellontasauslanan ja emännälle kelpaisi tuuletin. Tuulihoitoon ehtivät myös isännän veljet.

26.7.2013

Isäntä kylvää apulantaa ja Seppälän pelloille ajetaan sala-ojasoraa. Jihuu!

25.7.2013

Päivän mittaan peittelimme kolme rehusiiloa! Huolimatta yleismaailmallisesta rehun paljoudesta, työ sujui totuttuun tapaan todella sukkelasti. Jihuu!

Isäntä vapautuu lehmän lypsämisestä, kun Jenni oppi todella pian lypsymontun askelkuviot. Olemme aivan hengästyneitä katsellessamme hänen innokkuuttaan oppia uutta aikaa ja voimia säästelemättä.

Iltapäivällä vanhan navetan takana oli maalaustalkoot, kun Kaisa-mummu joukkoineen saapui paikalle. Kuivaajasta ja vanhasta navetasta on maalaamatta ehkä neljännes - ja Johannan kesälomaa tähteenä kaksi viikkoa. Siis suti heilumaan:)

21.7.2013

Super-sunnuntai! Perjantaina saimme eläinlääkäri-opiskelija Jennin perheenjäseneksi seuraavaksi kahdeksi viikoksi ja toiveena oli mahdollisimman paljon navettatapahtumia. Ja niitä tuli sitten solkenaan... Lauantaina Ihku teki XD:n ja heti sunnuntai-aamuna I am Roni pyöräytti Kevinin. Iltapäivällä Intro-hieho liittyi ensikoiden joukkoon... Ja maidottominen joukkoon. Mitenkähän saisi aamulla irroteltua maidot nuorista lehmistä?

Tulossa on siis aktiivisia päiviä aktiivisen nuoren opiskelijan kanssa:)

17.7.2013

Erikoispäivä jälleen. Edellisenä päivänä olimme valinneet 16 lehmää sorkkahoitoon uudelle sorkkahoitaja Vepsäläiselle. Hienosti sujui - vallankin kun Noora oli passissa raporttipaperin kanssa.

16.7.2013

Ihana aamulypsy:) Tietokone tunnisti vain ensimmäiset 20 eläintä ja sen jälkeen tuli Alpron kuolema. Onneksi lypsyllä oli Hukkalan varatietokone ( emännän muistikortti) ja lehmät tulivat lypsettyä kukin oikeaan osoitteeseen.

Huoltomies tulikin sitten heti aamupäivällä ja nosti ohjelman jälleen pystyyn. Tosin vasikat tuli juotettua sanko-automaatista, mökkälä kävi liian kovaksi yhteistyökyvyttömän juoma-automaatin kanssa.

Olemme pelottavan riippuvaisia automaattisesta tietojenkäsittelystä. Huh!

14.7.2013

Taas se ihana aamu, kun isäntä nukkuu pommiin!!! Onneksi ukki tulee luotettavasti paikalle ja lehmän lypsy sujui kaikesta huolimatta. Kuinkahan monta kertaa tämän suloisen 20 vuoden aikana näin onkaan käynyt?

Noora aloitti kotityöt ja opettaa kolmea vasikkaa aitaan vesisateessa - viilentää tunteita?

12.7.2013

Johannalla on kova pää! Esko-isä opetti nosturin käytön ja nyt neiti maalailee kuivuria korkeuksissa.

11.7.2013

Isännän huima kolmen päivän kesäloma alkoi - romukuorman teolla. Denis on aloittanut ison urakan pesemällä lypsylehmien osastoa pala palalta.

Jamma ja Jubileum hiehot synkronoivat kiimansa ja saimme kummankin neidin näppärästi sisälle. Emännän pää ei vain meinaa kestää nurkalta nurkalle juoksua kiimoja vahdatessa. Pitäisiköhän pystyttää teltta jollekin hieholohkolle? Mutta kuten eileisessä Niskavuoren näytelmässä Heta sanoi;" Emäntä on sitä varten, että joku muistaa kaiken."

Valion bogissakin on juttu ; " Hiehoja siellä, hiehoja täällä."

PS. Se ei ollutkaan pää, mikä ei kestänyt jatkuvaa tarkkailua, vaan vatsa...

5.7.2013

Isännällä pitää kiirettä, kun kolme lehmää poiki muutaman tunnin sisällä. Onneksi kaikki poikimiset sujuivat ilman komplikaatioita, sillä muistamista riittää muutenkin.

Emäntä huiskutteli maalipensseliä Johannan kanssa viljankuivaajalla. Mitenkähän käy, saadanko sellaiset tellingit, että joku uskaltaa maalata joskus korkeuksissa? Maalin menekki on hirmuinen...

3.7.2013

Maanviljely elämäntapa? Tällä kertaa se tuntui hitaalta ja rankalta tavalta kuolla. Hiehon erottelu sujui lähes rankkasateessa, onneksi todella nopeasti. Kesyt ja uteliaat eläimet ovat helpotus:)

2.7.2013

Ei ihan riitä 8 tunnin työpäivä:)

Päivän mittaan navetalla kävi kaikki mahdolliset autot DeLavalia lukuunottamatta. Ensiksi kävi A-tuottajat, pikana ilmoitettu teuraslehmä lähti puolen tunnin sisällä - siis todella huikean nopeaa palvelua. Siihen syssyyn tuli seminologi ja jihuu - 4 tiinettä hiehoa. Kohta tulikin vasikka-auto ja kaksi terniä matkusti maailmalle, jonka jälkeen olikin väljempää nupouttaa 5 pikku-lehmää eläinlääkärin kanssa. Ja eiköhän nurkan takana piipahtanut vielä kuolleen eläimen kuljetuskalustokin. Jestas!

Päivän saldo on kuitenkin -3, koska saimme kaksi uutta vasikkaa. Ja vielä iltalypsyllä teemme pikaprogesteroni-testejä - noin niin kuin kokeeksi. Jestas:)

Huomenna jatkuvat liikuntaharjoitukset hiehojen kanssa; erottelemme siemennettäviä ja muuten vain mukavia. Eskolla tuntuu olevan ongelmia paimenpoikien kanssa - edelleen.

29.6.2013

Liikunnallinen aamupäivä tiedossa, kaksi hiehoryhmää ihanasti sekaisin. Parisuhde-testi?

28.6.2013

Ihanan viileä päivä! Pitkä kuumajakso saa pelkäämään lehmien puolesta ja varsinkin niiden solujen. Tosin Esko ei tykkää, kun ei pääse kylvämään uudismaata ja Johanna veti takkia niskaan lähtiessään maalaamaan vanhaa navettaa.

Tässä maalari viimeistelypuuhissa isänsä kanssa:)

Ja Piialle toivotamme erinomaista kesälomaa!

26.6.2013

Teimme isännän kanssa yli 500 kilometrin maakuntamatkan Kainuuseen. Saimme tutustua Suomussalmella kurssikaverin navettaan ja tiluksiin. Tullessa istuimme toisen mokoman Puolangalla toisen kurssikaverin upeissa maisemissa järven rannalla. Todella hieno reissu - lähes ex tempore.

25.6.2013

Toinen emännän vapaapäivä - ihanaa! Navetalla on tehokolmikko; Piia, Raila ja Denis vielä huomisen, loppuviikosta Piia jääkin jo kesälomalle.

Isännällä näyttää olevan mielipuuhaa, kiven kerääminen ja kylväminen uudismaalla, hyvä kun ehtii syömään tai juomaan.

Johanna oli levännyt juhannuksena niin hyvin, että maalasi aamu seitsemästä aina iltaan saakka. Emäntä-raukkakin nousi tellingille, mutta palasi äkkiä maan pinnalle - metri riittää jakkaran korkeudeksi. Onneksi Johannalla on kovempi pää. Vanhaa navettaa on maalattu jo mukavasti.

PS. Siljan uutiset; Ukki lähti aamulla töihin neljältä ja palasi mökilleen 19.30.

23.6.2013

Ihan kuin isäntä olisi vilahtanut niittokoneen kanssa tiluksilleen! Rannalla om 60 aarin heinikko pystyssä ja isännän pitkäveteinen juhannusretriitti on lusittu:)

18.6.2013

Ukki niitti hieholaitumet ja nuori isäntä kylvi keinolannoitteita. Lisäksi saimme uuden paimenpojan, mutta se ei taida paljon auttaa autokatoksen penkillä?

16.6.2013

Hukkalassa on meneillä koe - kenellä hermo kestää. Ilmeisesti ukonilma on rikkonut paimenpoikia, kun hiehot ja vasikat nojailevat aitalankaan. Toivottavasti nämä äpöt uskovat pelkkää koristetta.

12.6.2013

Ajattelimme pitää isännän kanssa minikesäloman, mutta se vaihtuikin kevyeksi puuhasteluksi maatilalla.

Isäntä sotki vanhan navetan lietesäiliön sisältöä, hiehojen kokkareet eivät ole juoksevinta laatua.

Emäntä taas pesaisi vanhan navetan - nyt kelpaa hymyillä:)

Kaisa-mummu aloitti suur-urakan Johannan kanssa, puutarhavaja on maalattu. Kenekähän pää kestää viljankuivaajan korkeuden?

Uuden navetan hiehopuolikin hohtaa osittain puhtautta.

Hoh hoijaa... Piia antoi emännälle synttärilahjaksi rauhoittavia; ihanaa suklaakahvia ja suklaata. Nyt olisi ehkä aika nauttia noita herkkuja. Kiitos Piia!

10.6.2013

Rehuntekokin loppui heti alettuaan, lähes 70 hehtaaria koottu. Satotaso oli noin 75 % normaalista. Alkukesä on kulunut pikakelauksella.

9.6.2013

Olihan tuossa jo pikku taukokin - kylvötöiden ja säilörehun korjuun välillä. Esko liikkui aamulla sukkelasti, siilokin oli vielä lakaisematta:)

Noora aloitti uuden navetan pesemisen - vanha navettakin olisi nyt tyhjä... Tekemistä on ihan riittävästi ja jopa liikaa hyvän tuulen säilyttämiseksi.

8.6.2013

Valmiina matkaan - 6 tiinettä hiehoa saa pian kyydin kesän kestävälle rantalomalle:)

7.6.2013

Uskomatonta! Kyykäärme oli eksynyt meidän navettaan hiehopuolelle. Onneksi Piia ehti häätämään kutsumattoman vieraan ennen vahinkoa. Ja siitä meni vain hetki, kun orava juoksi parsilaitteiden päällä:)

5.6.2013

Nyt se loppui - kaikki jyvät ovat maassa!

Iltanavetalla ennustimme Piian kanssa kahta uutta vasikkaa ja toivoimme niiden valmistuvan isännän iltatarkastukselle. Esko taisi olla todella iloinen illan tehojumpasta, kun veteli Karhun ja Kinuskin maailmaan.

4.6.2013

Ja höpö höpö. Meidän toukotyöt ovat kestävää laatua, Niilo ja Esko kumpikin hurmaantuvat kivien keräämisestä. Ja koska kelit sallivat, viimeiset lohkot tehdään ajan kanssa nauttien.

Tässä koneurakointi ajaa vielä lietettä, seuraavaksi Esko äestää ja ukki kerää kiviä.

Pönkämäki on kivetty ja kivet kauniisti rauniolla.

Iso hieholauma pääsi aamulla vapauteen. Nyt on vain pieni pula aidatuista lohkoista, vanhan navetan tänään tarkastettavat hiehot ovat vailla aitaa. Nämä taitavatkin päästä Palosenjärven maisemia ihastelemaan.

Raila aloitti eilen kesätyöt samoin kuin siskontytär Katja saapui Nooran kaveriksi. Nuoret neidit opettivatkin eilen ison pompsin muutaman kuukauden ikäisiä vasikoita aitaan. Ja tässä Noora Kebnekaisen kanssa:) ja tässä seuraava lasti opettelemaan aidassa oloa.

Mäkipellon pian poikivat hiehot nauttivat helteestä vatukossa, kun taas uuden navetan takana on 15 tarkkailtavan hiehon porukka; haisteleeko Juno Borealis kiimaa?

Josko yrittäisi lakaista rehusiilot ilman vesisateen avustusta? Rehunteko alkaa yllättävän pian...

29.5.2013

Vielä olemme hengissä:) Esko ja Niilo ovat tehneet töitä kellon ympäri ja jälki on sen mukaista. Ehkä vain kuudes osa on kylvämättä tämän illan jälkeen. Tosin on ollut aivan loistavat kelit ja vain yksi koneenkorjaus päivä.

Hiehojakin on ulkona nyt 30. Noora aloittaa loman ensi viikolla ja sen jälkeen ryhdymme opettamaan aitaan pienempiä äppöjä.

Aidan tekoa, navetan pesua, rikkaruohojen torjuntaa...

22.5.2013

Valion blogissa on juttu Hukkalan humisevasta huushollista;

Kehityskeskustelua

21.5.2013

Heti aamutuimaan vapautimme 13 tiinettä hiehoa vanhan navetan uumenista. Sen jälkeen isäntä hävisi Palosenjärven tiluksille Seppälään ja jos oikein havainnoin, ukko kolisteli kotiin joskus puolilta öin.

19.5.2013

Huikea helluntai nostatti pölypilviä, kun urakointi Åsenbrygg ajoi lietettä hirmuisella vauhdilla. Isäntä sen sijaan sai päätökseen keinolannoitteiden ripottelun.

17.5.2013

Meidän uusi kesätyöntekijä Raila tuli tutustumaan työpaikkaansa hieman etukäteen, virallisesti saamme nuoren naisen tiimiimme kesäkuun alussa. Hienoa - tervetuloa Raila! Me tarvitsemme sinua:)

Ukki ajaa kiviä ja Esko lannoitteita.

16.5.2013

Nyt ei mennyt ihan sekunnilleen, mutta melkein! Hurautimme hoitaa koko karjan isännän kanssa suloisesti kahdestaan ( + ukki appeen teossa). Aikaa meni vain hieman enemmän, mutta askeleita tuli tupla-annos.

14.5.2013

Tyyntä myrskyn edellä? Nyt on mennyt pari päivää ilman erillislypsintä. Muutenkin 97 eläimen tilkkominen sujuu melkein sekunnilleen, aamulla 1 tunti 34 minuuttia ja illalla 1 tunti 26 minuuttia.

Esko on aloittanut aidan tekemisen kosteuttavassa kevätsäässä. 60 hehtaaria kylvöksiä odottavat... Mutta eipäs panikoida ennen kuin on pakko:)

12.5.2013

Meidän Johanna onnittelee kaikkia äitejä Valion Maitoa Maalta-blogissa!

ÄITI HAISEE NAVETALLE

11.5.2013

Onneksi talon tyttäret ovat oivaltaneet, että lypsytyö on hauskaa ja iloiten osallistuvat viikonloppujen tekemiseen:) Akuutti työvoimapula on jatkunut jo kuukauden ja jatkunee toisenkin, mutta näillä mennään.

Viikolla saimme neljä vasikkaa ja kaikki syntyivät hallitun hienosti. Nyt vietämme taas vasikatonta viikkoa? Lypsyasemalla piipahtaa 99 eläintä, joilla kahdella on umpilehmän rasti utareessa. Ensi viikolla otamme taas kolme uutta hiehoa opettelemaan lehmänä oloa. Piia laatikin pitkän listan poistettavista lehmistä, ensi tiistain viikkopalaverissa arvomme aloituksen.

Ukki on rientänyt koko viikon kyntämään uusia vuokrapeltoja ja isäntä on kokeillut lietteen levitystä. Nyt lietealtaassa on jo vesisateen vara! Ja niistä johtuen kevättyöt sujuvatkin aidan teon merkeissä - lähes 100 pikku-lehmää odottaa pihalle pääsyä.

5.5.2013

Saimme pitkästä aikaa uuden vasikan - onneksi vasta nyt! Vappuviikolla Hukkalassa oli akuutti työvoimapula ja Esko hoiti karjaa lomittajan ja ukin kanssa. Onneksi kyseisellä viikolla suurin tapahtuma oli kolme siemennystä normaalirutiinien lisäksi.

Lietevaunu on uhkaavasti altaan vierellä ja uudet vuokrapellotkin pääsevät pian käsittelyyn. Hurja kevät ja vielä hurjempi kesä on alkamassa!

27.4.2013

Vasta syksyllähän meillä oli tuo mokomakin flunssa. Navetta on kuin keuhkotautiparantola, köhimistä riittää. Nyt seuraamme silmä tarkkana nuorten vointia, pötsin täyteyttä ja vireyttä.

Saku Sammakko lähti tänä keväänä kosimatkalleen harvinaisen myöhään ja niin Esko pääsi ilman lumikenkiä lähteelle poistamaan otuksen vesiputken suulta. Niin, kaikkeen tottuu, kun useasti sattuu - veden loppumiseenkin.

24.4.2013

Muutaman kuukauden ikäiset vasikat aloittivat yskimisen jo pari päivää sitten. Tänä aamuna inspiroidumme kuumemittarista ja mitä se paljastikaan? Löysimme ainakin 7 vasikkaa työn alle; Metacamia ja Alamyciniä! Nyt Piia saa todellakin olla pieneläinhoitaja ja me muut tarkkana uusien potilaiden suhteen. Onneksi tartuimme toimeen varhaisessa vaiheessa ja kaikki pikku-potilaat jäivät illalla märehtimään:)

23.4.2013

Toisessa työpaikkapalaverissa pähkäilimme soluja. Edellisen viikon näytemittalypsyn tulokset olivat suhteellisen hyvät ja moni soluttaja oli parantunut. Silti tankkimaidon luvut seilaavat siellä ja täällä...

Vanha isäntä verryttelee kesän koitoksiin tekemällä rankoja, nuori isäntä tyytyi liiterin siivoamiseen:) Tosin noita erilaisia virkamiehiä ja kaupantekijöitä lappaa ovista ja ikkunoista Eskon elämän vauhdittajaksi.

Ja sanomattakin on selvää, että navetalla on siemennyskausi!

PS. Esko vuokrasi 24 hehtaaria lisää työtä.

16.4.2013

Uuuh, mikä päivä! Aamulla pidimme Hukkalan ensimmäisen työpaikkapalaverin. Katsoimme porukalla soluja, kiimoja ja toukokuun työvuoroja ja vapaita. Sen jälkeen Esko esitteli yhden tilakunnon; kuinka meidän tulokset sijoittuvat vertailussa muihin samankokoisiin. Porukalla päätimme palauttaa keskituotosta.

Onneksi isäntä huhki tänään eläinlääkärin kanssa ( pari kiimatonta, utaretulehdusta ja monta tiineyttä) niin illan ponnitus näytemittalypsyllä sujui täydellisesti. Illan kruunasi onnistunut kehityskeskustelu Deniksen kanssa.

Tuntuu tosi hyvältä, kun on tarttunut työnjohtoon täydellä teholla. Meidän projekti on kohta valmis! Hyvä Piia, Denis, Esko ja minä:)

PS. Kesätyöntekijäkin on pian valittu.

12.4.2013

Kirjallisia töitä edelleen? Tunnollisena oppilaana kotitehtävät on nyt palautettu johtamiskoulutukseen liittyen. Seuraavaksi pitäisi laatia huima kysymys-lista englanniksi. Isäntä pisti työkkäriin haun kesätyöntekijästä ja ihan kiitettävästi on tullut vierakielisiä yhteydenottoja.

11.4.2013

Mikä päivä! Aamulla pidimme Piian kanssa kehityskeskustelun, jossa vierähti melkein tunti! Kahlasimme läpi Hukkalan Framen ja suunnittelimme porukalla parempaa tiedottamista. Ja mikäpä siinä oli, kun sai antaa työntekijälleen pelkästään positiivistä palautetta.

Pihassa meitä odotti sitten erinomainen maitotilaneuvojamme Terttu Murtola jälleen paksun tulostenipun kanssa. Kulunut vuosi on mennyt kohtuullisen hyvin, tosin mistään kulukurista emme saaneet kehuja. Hiehot ovat lypsäneet heikohkosti ja niitä utaretulehduksia on ollut pilvin pimein. Mutta muuten luvut olivat ihan mukavalla tasolla.

Iltapäivällä saimme uuden vasikan kuin mausteeksi sitten kahteen viikkoon. Kaneli saakin nyt ihan ykköshoitoa:)

10.4.2013

Takaisin työmaalla. Tällä kertaa navetalla oli ollut rauhallista ja saimme jatkaa juuri siitä mihin jäimme sunnuntai-iltana.

Johtamiskoulutus oli taas todella antoisaa. Puolivalmiiksi tehdyt kotitehtävät odottavat puhtaaksi kirjoitusta ja projektityöhönkin löytyi aihe; "Tehokkaampi työnjohto". Aihe on suppea, mutta uskon sen olevan juuri sitä, mitä me tarvitsemme.

7.4.2013

96 lehmää lypsyssä, joista vain yksi Anelma on erilleen lypsettävä. Jihuu! Sairaskarsinat ovat tosin pullollaan, rouvat ottivat nokkiinsa sorkkahoidosta ja Rimadyliä menee.

Vasikkalassakin on rauhallisempaa kuin koskaan - tai siis viime syksyn. Siemennysrintamalla sen sijaan hoidetaan jopa 3-4 eläintä päivässä. Tänä aamuna meidän juoksutusmahapotilaskin oli kiimassa!

Huomennna suuntaamme jälleen johtamiskoulutukseen Siilinjärvelle. Tällä kertaa keskitymme johtamiseen käytännön tilanteissa. Seuraavaksi ote johdannosta;

"Keskitymme johtamisajatteluun kokonaisuutena; strategiseen johtamiseen, henkilöstön johtamiseen, muutoksen johtamiseen sekä johtamisen eri rooleihin. Mukaan on valittu myös näkemykset ulkomaalaisten työntekijöiden johtamiseen. Jakson päätavoitteena on löytää jokaiselle osallistujalle hyviä käytäntöjä oman yrityksen johtamiseen eri tasoilla, myös päivittäisjohtamisessa."

Tätä koulutusjaksoa olisimme tarvinneet jo monta vuotta sitten:)

4.4.2013

Sorkkahoito-päivä paketissa. Tällä kertaa hoidimme vain 26 lehmää ja Anelma-rouva voitti kurjuuden; kiertymät ja haavaumat molemissa takajaloissa. Mutta me olimme ennakoineet sen, lehmää on lääkitty Penovetilla jo pari päivää.

Ukki siirtää lietettä altaasta toiseen ja isäntä ihan itse tyhjensi eilen yhden pehkukarsinan. Kesän on pakko tulla - hangista huolimatta:) Lukeehan Valion blogissakin:

Kesää kohti

31.3.2013

Sisäinen kello herätti 2.30 aloittamaan kesäajan työt. Kellon siirto on ihan älytöntä, mutta onneksi lehmät ovat jo tottuneet kaikkiin typeryyksiin ja nousivat nätisti aamulypsylle:)

Iltapäivällä tuli sitten tämän vuoden ensimmäinen kuollut vasikka. Viikko sitten etuajassa syntynyt kaksonen ei toipunut hoidosta huolimatta. Yritimme Piian kanssa kaikki konstit, mutta aina nekään ei riitä. Toisaalta voimme lohduttautua sillä, että se oli ensimmäinen 49:stä vasikasta. Poikineita tälle vuodelle on jo 46!

29.3.2013

Enni lehmä poiki kolmannen kerran ja tekaisi Xennin. Kaikki sujui mallikkaasti ja mikä parasta, ensi kuussa poikii VAIN muutama lehmä. JUHLALLISTA!

Oikean puolen juoksutusmaha leikkauspotilaskin voi vielä hyvin, leikkauksesta on jo kolme viikkoa. Mutta vieläkään emme uskalla sanoa, että voitto kotona.

Lunta on vielä runsaasti ja lietesäiliölle oli ilmaantunut ajoura. Lähiaikoina lieneekin tuon tuoksuvan rahan siirtoa altaasta toiseen.

Ja ylihuomenna on taas se kellon siirto ja tuntia lyhempi yö, siis heräämme oikeasti Intian aikaan:)

25.3.2013

Olipa uskomattoman helppo herätä eka työaamuna loman jälkeen, olimmehan heränneet lomalla joka aamu kello 6 ja Suomen aikaa se oli 2.30:)

Edellisenä iltana keittiössä porisi taas Delvotestit ja niinpä aamulla oli vain kaksi erilleen lypsettävää 97:stä lehmästä. Tosin jo iltapäivällä maitosuodatin näytti epäilyttävältä... kökkönen sentään...

Nuori ja vanha isäntä urakoi ensi kesän siemenien kanssa, katon alla on niin paljon muutakin tavaraa. Onneksi tulevat kiintiökaupat hoituvat sittenkin kirjekurssina, eikä nuoren isännän tarviste ajaa Joroisiin saakka 220 000 kiintiölitraa ostamaan. Näin meillä on pian laillisesti 970 000 litraa työnteko lupaa...

24.3.2013

Eipä ollutkaan suora ja sileä viikko, vaan paljon mutkia ja vastamäkiä! Mutta hienosti navettaväki oli pärjännyt halvausten ja poikimisten viidakossa. Isot kiitokset Piioille, Tapanille, Denikselle ja ukille - teitte meidän lomamme mahdolliseksi.

PS. Silja-mummukin oli koirien hoidon ohella osallistunut kahden lehmän poiítukseen:)

14.3.2013

Ei pitänyt takapuolen rusetti pyrstötahteä paikallaan ja se oli sitten siinä - tai nurkan takana. Harmitus, harmitus ja vielä kerran harmitus, menetimme hurjasti lypsämätöntä maitoa...

Päivään kuului myös uuden lomittajan opastusta, meidän oma Piia opetti lomittaja-Piia talon tavoille. Ukki piipahti silmäleikkauksessa, Esko sörssi ostojyvien kanssa ( kuorman purkaminen oli luvattoman vaikeaa, samoin kuin sen tänne mäelle saanti) ja emäntä jalosti karjaa. Ihan hupsu päivä!

Nyt TOTISESTI TOIVON rauhallista seuraavaa viikkoa, kun isäntäväki lomailee. Toivon, että kaikki utaretulehdukset, halvaukset, konerikot ja muutkin vastoinkäymiset ovat myös lomalla. En epäile, etteivätkö kotimiehet niistä selviäisi, mutta tahtosin heille sileää ja selvää työviikkoa. Todellakin.

11.3.2013

Parempi aamu. Pyrstötähtikin oli koossa, sunnuntain kunniaksi väänsimme takapuolen kanssa oikein perusteellisesti. Seuraava repsahdus onkin sitten varmasti viimeinen, mikään takamus ei kestä tuollaista urakointia...

Yöntytär on elossa:) Näinpä tänä aamuna jopa märehtimistä! Mutta peli ei ole vielä pelattu, oikean puoleinen kierre vaatii paljon enemmän aikaa toipumiseen ja syöminen alkaa hitaammin. Mutta niin kauan kuin on elämää, on toivoa?

Kiireinen viikko on alkamassa, ensi maanantaina pitäisi olla vinku-Intiassa. Sitä ennen jalostussuunnittelua, jyväkuormaa, uuden lomittajan opastusta ja monia muita hauskoja juttuja, jotka ovat salaisuuksia vielä meille kaikille. Navetta elämä ei ole ainakaan tylsää, aina tulee uusia ongelmia ratkottavaksi vanhojen lisäksi.

9.3.2013

Maitoa Maalta blogissa juttu meidän prinsessoista; joista nuorempi tuuraa äitiään navetalla juuri nyt, lauantai-iltana kello 19.30.

Kuusi päivää sitten poikinut Yöntytär heittäytyi pari päivää sitten ripulille ja sen jälkeen syöntilakkoon. Koska rouvalla on sirot jalat ja kaunis utare, aloitimme radikaalin hoidon välittömästi eläinlääkärin tultua. Siellä ne nyt vääntävät ja kääntävät oikean puoleista juoksutusmahan kierrettä. Tämä on se vakavampi tapaus, tauti voi tappaa ilman hoitoa nopeasti ja jopa hoidonkin kanssa. Aamu on iltaa viisaampi ja huomenna näemme, teimmekö taas turhaa työtä. Yritetty ainakin on!

7.3.2013

Voi sun pyrstötähti:) Muutama viikko sitten eläinlääkäri teki hienon rusetin Ylva-lehmän peräpäähän. Nyt lehmä innostui kiimaan ja tupsautti kaikki koristeet rusetin tälle puolelle. Jälleen tuppi-tappelulla saimme tavarat oikein osoitteeseen ja pistimme rusetin hieman tiukemmalle. Uusi elämys!

Aamukahvilla silmäilimme vuosiraporttia ja väkisin takerumme siihen tosiseikkaan, että keskituotos on laskenut - mrrrr.... Siinä murinassa meinaa jäädä huomiotta raportit positiiviset kohdat; pieni vasikkakuolleisuus, vähemmän sairauksia, vanhempia lehmiä ja vaikka mitä muuta alle alueen keski-arvon.

6.3.2013

40. tämän vuoden vasikka odotti iloisesti emäntää poikimakarsinassa. Meille syntyy vuodessa noin 120 vasikkaa eli 2 viikossa. Alkuvuonna niitä on tullut neljän vasikan viikkovauhtia. Mutta nyt se ehkä loppuu, maaliskuussa odotetaan poikivan enää 6 lehmää:) Lehmävasikat ovat tänä vuonna häviöllä numeroin 15 -25.

4.3.2013

Kaksi lehmää oli poikinut yöllä ja kumpikin vasikka oli "karannut" naapurikarsinaan vanhan Tulila-lehmän hoidettavaksi. Tulila huokaili samaan tapaan kuin emäntä - ei voi olla tottakaan....

3.3.2013

Ei niin millään enää jaksaisi... ja nämä sunnuntait pitäisi lailla kieltää. Pyhätöiden kruunuksi Esko lopetti Hazel-ensikon, joka särki lonkkansa kiimarytinöissä 3 viikkoa sitten. Suomalaisella sisukkuudella nostelimme ja kääntelimme potilasta tuon ajan uskoen paranemiseen, turhaan. Lisäksi aloitimme kaksi utaretulehduksen hoitoa ja poiítimme yhden lehmän.

Tappelemme tupeilla, kun puukot on poikki...

23.2.2013

Solut taas normaalilukemissa ja onneksi hintanäytteessä. Olemmekin rotjanneet solukilpailun voittaneita yllätyslehmiä lämmittävällä voiteella oikein urakalla. Asemalla piipahtaa pian 100 lehmää ja tuotanto on maksimissaan. Tosin muutama vanhempi lehmä pitää meitä vielä poikimisjännityksessä.

Ukulele sen sijaan poiki jo kuudennen kerran. Rouvaa lienee lääkitty ennenkin ja niinpä Ukulele näyttää kieltä pelkästä pitkästä katseesta. Onneksi osasimme ennustaa jakaantumisen muista merkeistä ja Ququlele syntyi touhukkaan emän huomaan hallitusti.

Huoh. Nyt alkaisi riittää tämä poikiminen. Päivät venyvät kuin pullataikina vasikoiden, maitojen ja vahtaamisen kanssa. Mutta jaksaa, jaksaa... Vielä kymmenen vasikkaa ja sitten rauhallisempaa SIEMENNYSKAUTTA:)

20.2.2013

Tasapeli. Vastapoikinut lehmä ei todellakaan syönyt ja näytti aamu aamun jälkeen enemmän poissaolevalta. Koska lehmän utare oli alhaalla ja lypsy tapahtui kahdessa erässä, nurkan taakse taluttaminen tuntui helpotukselta. Hazel-ensikko sen sijaan yllätti nousemalla itse ylös:)

Omat, hiiren papanan kokoiset jyvät loppuivat. Niitä saikin ihastella lantaläjissä, kun murskamylly ei taitanut niille kerrassa mitään. Saapa nähdä, lypsääkö lehmät paremmin etelän hedelmillä. Ja ostorehujen osuus taas nousee...

18.2.2013

Tavallinen arki laskeutui Hukkalaan 6 lomittajapäivän jälkeen. Tosin ei kyllä kovin mieltä ylentävissä tunnelmissa. Hazel-ensikko tarvitsee joka nostoapua aamuin illoin ja Kiekun ja Kaikun emä ei suostu syömään. Kalmalle tuoksuu...

Iltapäivällä navetalla odottaa 95 näytepurkkia, kun vietämme suloista näytemittalypsyä. Silloin pitää pysyä asiassa ja mieluummin hiljaa, että pääsemme 100% tulokseen. Tällä kertaa solu-voittaja on hieman vaikea ennustaa, mutta ehkäpä musta lehmä:)

13.2.2013

Helepotus oli jäänyt tänä aamuna jalkeille neljän lepopäivän jälkeen - siis toivoa vielä on! Lisäksi oli syntynyt pari vasikkaa lisää, mutta onneksi ovi toiseen suuntaan avautui myös; 7 terniä riisui kaulapantansa muuttoa varten:)

Tänään saimme vihdoinkin valokuidun, jota pitkin euromme kipittävät vielä hurjempaa nopeutta Eskon maksaessa laskuja. Siinä samassa rytinässä tapahtuu myös suuri muutos; ESKON SÄHKÖPOSTI OSOITE MUUTTUU!

esko.luttinen[ät]gmail.com

11.2.2013

Kun navetta kiilsi puhtauttaan, luulimme helpon elämän alkavan. Viime lauantai muutti kuviot kuitenkin täydellisesti.

Saimme kaksi jalatonta lehmää! Hazel-ensikko keikkui kiimassa kahden suuren lehmän kanssa ja hyvä kun pääsee enää ylös. Helepotus sen sijaan poiki vasta toisen kerran, mutta päätti ryhtyä topakasti petipotilaaksi. Onneksi meillä on lypsymahdollisuus sairaskarsinoissa ja hurjasti vasikoita juomaan erilleen lypsettyä maitoa!

Eilen illalla poiki super-pullea mamma tehden normaalikokoisen sonnin. Ja tänä aamuna karsinasta löytyi vielä se toinen sonni; Kieku ja Kaiku.

Tänä vuonna on poikinut 27 lehmää ja olemme saaneet 29 vasikkaa. Vain kahdeksan noista on lehmiä. Ehkäpä jatkuva tammi-helmikuun poikimaruletti helpottuu jonakin vuonna? Ternivasikat lähtevät vain todella huonosti, jonossa on 16 lähtijää...

Tämä sairaiden ja poikivien kanssa seikkailu on sellaista hulinaa, että eipä ehdi enää pohtia elämän suuria peruskysymyksiä, juoksee vain helmat hampaissa kohteesta A kohteeseen B. Joutilaisuus on siis kaiken pahan alku:)

6.2.2013

Esko-isäntä toimi pr-miehenä esitellessään navettaamme Mikkelin vieraille. Sitä ennen emäntä oli saanut tehdä monta rupeamaa omaa lempityötään ; siivota!

2.2.2013

Onneksi se on aina hieman harjoittelua - lehmän nostotelineen kokoaminen. Voi hurja, että yksi halvaantunut lehmä työllistääkin todella paljon!

31.1.2013

Tammikuu hienosti paketissa ilman hirveitä pakkasia ja se parasta. Eilen tyhjensimme isompien vasikoiden pehkukarsinan, kun ovea saattoi pitää reilusti auki ja nyt jatkamme siivouksella ensi viikon tilavieraiden kunniaksi. Tosin isäntä taitaa siivota tuota lunta, mitä sääennuste lupaa enemmän tai hieman enemmän.

Piiallakin on tänään onnen päivä, kun 4 ternisonnia muuttaa majaa. Tosin aamulla navetalla odotti upouusi Kasperi-vasikka ja lisää on tulossa:)

Emäntä palautti viime viikolla saadun kotitehtävän - menihän siinä ihan kokonainen viikko sitä tehdessä:) Ja tässä muutama makupala...

Mitä olemme oppineet viimeisen kolmen vuoden aikana?

Työmäärä ei vähene laajentamalla, menestyminen vaatii TYÖTÄ.

Hintojen vaihtelu on ollut arvaamatonta, kaupan teko on onnen kauppaa.

Omaa osaamista on kehitettävä jatkuvasti.

Sidosryhmien merkitys on kasvanut, urakoitsija on iso osa arkea.

Uusi rooli työnantajana on haastava, henkilöstön johtaminen ei ole aina helppoa, kun ei aina pärjää itsensäkään kanssa.

Näiden seikkojen summa lienee se, että maatilan laajentaminen vaatii todellista tahtoa tehdä runsaasti maataloustyötä, riskejä pelkäämättä ja hermoja venyttäen.

27.1.2013

Ensimmäinen navetta-aamu onnellisesti ohi viiden päivän opiskelun ja lomailun jälkeen. Orientaatio vaikeudet ohitettiin nopeasti, kaikki oli sujunut sillä välin hienosti ja asiat olivat järjestyksessä.

Vasikkalassa on vain edelleenkin tungos. Tammikuussa syntyneistä 19 vasikasta 13 on välitykseen lähdössä ja vielä kiltisti kotona.

23.1.2013

Nyt ei kyllä tule askeleita, kuin pulpetin, kahvipöydän ja ruokapöydän välillä. Silti nälkäkin yllättää! Strategia-oppi ei ole aivan helppoa ja Hukkalan visiot ja missiotkin pitänee päivittää. Tämä johtamiskoulutus vaikuttaa vaativalta, mutta varmasti vaivan arvoiselta.

20.1.2013

Ukki lopetti sairastamisen ja aloitti jälleen appeen sekoittamisen - toivottavasti ei tule nyt takapakkia:) Mutta toisaalta on paljon helpompaa kuvitella poistuvansa tältä tontilta pariksi yöksi, kun Niilo on taas vahvuudessa.

Toissapäivänä ei vilkkunutkaan vain yhdet sorkat Akanhuivin takamuksesta, vaan kahdet! Saimme suloiset Karvahatun ja Kellohameen. Mutta siihen se suloisuus sitten päättyykin, kun vasikkala suurinpiirtein pullistelee. Vain viisi vastasyntyneen yksiötä tietää aika nopeaa siirtoa automaattijuottoon. Mutta heti huomenna isännyys kyselee, josko yli 10 eläimen ternijonoa voisi edes hieman lyhentää. Kaiken kaikkiaan meillä on nyt 220 eläintä ja tuokin luku kielii huimaa sonnivasikoiden määrää.

Moninaista on myös tuo kirjanpito. Niin umpeenpanot kuin poikimiset pitää kirjata niin moneen paikkaan; navettapäivyriin, Alproon, siemennyskorttiin, Ammuun, kotisivuille ja vielä mehukkaimmat jutut päiväkirjaan. Ainekset seikkaperäiseen karjatalouden elämänkertaan ovat olemassa:)

Ja tässä Delvotest-keittiö.

18.1.2013

Tulppa aukesi ja saimme samaan rytinään kolme vasikkaa ja neljäs taitaa jo pilkistellä. Tässäpä ihana odotetaan poikivan lista lypsymontun seinältä!

15.1.2013

Kuten tavallisesti, vasikoiden pannat käyvät vähiin tammikuussa. Meillä on jopa 10 sonnivasikkaa! Kaksi niistä odottaa genomituloksia hamaan tulevaisuuteen ja loput ternivasikka-autoa - yhtä kauan? Tällä viikolla on ohjelmassa 10 vasikan nupoutus. Se on tarkkaa työtä, että jokainen vasikkaa saa vain yhden unettavan annoksen.

Ja sama tulee jatkumaan. Lehmillä on erinomainen tapa tulpata vasikoitaan. Juuri nyt yhden hiehon määrä on jo mennyt ja monta mammaa odottaa vain oivallista hetkeä. Synkronoituvatko poikimisetkin?

11.1.2013

Tämän vuoden saldo on jo yhdeksän vasikkaa, joista neljä lehmää. Pitkä ja pimeä tammikuu vain vilahtaa, kun huiskimme navetalla poikineiden kanssa. Ei käy aika pitkäksi - pikemminkin lyhyeksi...

Niilon polvi ei ole parantunut toivottavalla tavalla ja niin Esko huolehtii aivan yksin rehun ajamisesta, sekoittamisesta ja jakamisesta. Välillä hänen pitää tehdä lumitöitäkin ja se näkyy keittiössä - tai oikeastaan ei näy. Milloinkahan viimeksi isäntä on ehtinyt syödä?

Reilun viikon päästä isäntäväki osallistuu johtamisvalmennukseen tarkoituksena selvittää kaapin paikan määrääjä:) Jospa noina päivinä olisi piiiitkät ruokatunnit.

10.1.2013

Eläinlääkäri Liisa oli vieraanamme 4 tuntia, kun päivitimme terveydenhuoltosuunnitelman. Liisa kehui meidän hiehoja, kun ne poikivat kaksi vuotiaina. Itse olimme tyytyväisiä siemennysten lukumäärään per poikiminen, se oli tullut jo alle kahden! Vasikkakuolleisuus on myös pysynyt aisoissa, samoin kuin lehmät ovat eläneet hieman vanhemmiksi.

Parannettavaa löytyy paljon utareterveydestä. Coli - ja pyogenes-utaretulehdukset olisi saatava kuriin. Lisäksi keskituotos on hieman laskenut ja syytä voimme vain miettiä. Uuden navetan käynnistämisen yhteydessä ostimme maailmalta monenlaisia hapsenkakkiaisia - kukapa sitä nyt parastaan myy?

2.1.2013

Isäntä siivosi coli-lehmän nurkan taakse. Tämä tapaus olikin vain ajan kysymys, kyseinen lehmä ei koskaan nukkunut kuin vain puoleksi parressa. Vaihdoimme samalla vedinkaston pykälää tehokkaammaksi; Udder Gold. Lisäksi levitämme desinfiointiainetta parsiin kerran viikossa. Ja teemme parhaamme. Eikä sekään aina riitä.

Tappaja-coli on riivannut meitä toukokuusta saakka. Joka kolmas lehmä on päätynyt nurkan taakse ja osa toipuu pelkällä Ketovetillä. Oikeaa venäläistä rulettia:)

1.1.2013

Vuosi olisi voinut alkaa paremminkin, mutta ehkä tämä on sitä totuudenmukaista maitotilan arkea. Vastapoikinut lehmä oli silponut etuvetimensä käyttökelvottomaksi, lantarobotti oli napannut vasikan kyytiinsä, utaretulehdus ja sokerina pohjalla makaava coli-lehmä. Onneksi tyttäret auttoivat navettatöissä ja siitä huolimatta päivälle tuli pituutta.

Samalla korkkasimme K-vuoden, kun Arania teki Facetille Kristallin ja vanha rouva Tulila yllätti meidät poikimalla aikaisempaan siemennykseen tehden Katariinan. Tulilaa olisimmekin vahdanneet etu- ja takaperin ja näin säästyimme siltä vaivalta