Muuta
11.11.2018
Isänpäivän juhlinta sisälsi myös anopin syntymäpäivät Paaskodissa. Hoitokodin kissa Nekku löysi välittömästi parhaimman sylin.
3.11.2018
Eskon kaksi kasvisruokaviikkoa päättyivät hirvirokkaan ja nälkä pakeni yhtä kauas kuin hirvetkin. Saaliista ei ole edes näköhavaintoja joten tämän syksyn jahti kestänee mukavan kauan.
1.11.2018
Vuosiloman hakeminen yllättää aina kuin talvi autoilijat. Tässä asiassa isäntäväki on kuitenkin niin samaa mieltä, että päätökset syntyvät nopeasti ja vuoden 2019 lomasuunnitelmat ovat valmiit.
26.10.2018
Suomen lukuisat maatilat syntyivät sotien jälkeen asutustiloina. Tämän historiallisen seikan sisällytimme harjoittelijoimme opintoihin Oma maa-elokuvan muodossa.
25.10.2018
Hukkalan koekeittiö on intoa täynnä. Noora heitti äidillen mirrow glace-haasteen ja niin vain syntyi Suklaapossun ohjeella kakku, joka parani päivä päivältä. Mielleyhtymä johti toiseen hankaluuteen, jonka Silja-anoppi teetätti yli 20 vuotta sitten. Sans Rival olikin vähemmän jännittävä useiden työvaiheiden klassikko.
Kakkujen lisäksi keittiössä on kasvisruokaviikot. Makaroonilaatikko Mifu jauhiksesta oli vähintään yhtä hyvää kuin nautajauhelihasta. Mielenkiintoista ja maukasta!
21.10.2018
Neljä hirvijahtipäivää takana ja vajassa roikkuu vasa. Tämä on sitä veljesten laatuaikaa.
17.10.2018
Mamma jätti keittiön Nooran haltuun. Tuloksena oli huikea metsopaisti saksalaisille metsästysvieraille paahdettujen punajuurien kanssa. Upeaa!
14. -15.10.2018
Todella lämmin sää, ulkona voi olla paitahihasillaan. Viime viikon uutiset ilmastonlämpenemisestä hillitsevät hieman nautintoa. Ei hyvä.
6.10.2018
Pöytä notkui jälleen herkuista eikä suotta. Vietimme oikein mukavaa iltaa uuden suvun kanssa juhlien Nooran luonnontieteiden kandidaatin tutkintoa. Petrille kuuluu myös kiitos Nooran tukemisesta suuren haasteen kanssa. Isä ja äiti Luttinen ovat onnellisia ja kiitollisia.
26.9.2018
Johanna istui äitinsä kanssa Moskovan Bolshoi teatterissa katsomassa Joutsenlampea, vauuu!
Baletti oli juuri niin upea kokemus kuin oletimme ja sopiva lepotauko jaloillemme. Raveltaminen Punaisella torilla, Kremilissä ja Vanhassa Arbatissa kerrytti hurjan määrän askeleleita. Onneksi venäläinen ruokakulttuurikin on todella rikas ja maistelimme antaumuksella borssit ja pelmenit.
Tretjakovin taidegalleria oli yksi pääkohteistamme ja siellä nautimme erityisesti 1800-luvun lopulla vaikuttaneiden Perovin, Pukirevin ja Surikovin töistä. "Metsästäjät tauolla" toi lystikkäitä ajatuksia.
Sateen sattuessa pakenimme maan alle ja sukkelina tyttöinä hyppelimme metroasemalta toiselle katsoen kaikki kauneimmat palatsit, mitä Stalin oli kansalleen rakentanut.
Ruplia jäi hieman tähteeksi. Säästämme ne Johannalle, jota Venäjän historia ja kulttuuri jäi vielä kiinnostamaan:)
21.9.2018
Onnestakin voi itkeä. Noora tuli Petrinsä kanssa kotiin ja kertoi olevansa luonnontieteiden kandidaatti. Viime viikonloppuna tyttäremme rutisti viimeiset laboratorio-työt ( silkkaa hepreaa ) ja maagiseksi päivämääräksi tuli 19.9.2018.
Kaikista tummista pilvistä huolimatta elämään mahtuu myös kirkkaita värejä!
19.9.2018
Kaisa-mummu joutui jälleen sairaalaan, naapurista kuuluu suru-uutisia ja murheet kiertävät mustien pilvien lailla taivaalla.
15.9.2018
Johannan kolmen viikon opettamis-harjoittelu Fuengirolassa Espanjassa päättyy varmaan valitettavan pian?
13.9.2018
Maanantaina kilautimme Kuopion silmäsairaalaan ja jo torstaina anoppi sai näkönsä takaisin. Kaihileikkaukset sujuvat sukkelasti.
8.9.2018
Retkeilimme metsästysmajalla. Kaikki muut ahkeroivat paitsi emäntä ja mopsi.
4.9.2018
Velatkin muuuttuvat saataviksi. Aamukahvit keittiössä, ulkoilua näissä maisemissa ja pitkä päivä ystävän luona. Näin on hyvä.
27.8.2018
Ei auttanut kuin emännän taipua isännän halutessa kammeta velkavipua vielä kerran.
26.8.2018
Vietimme surullista luopumisen päivää, kun Iita-koiramme päivät tulivat täyteen. Ruotsin valkoinen hirvikoira asui elämänsä ensimmäisen puolen Hukkalassa ja muutti sitten omatoimisesti Siljan koiraksi naapuriin. Iita sai elää vapaana parasta mahdollista koiran elämää.
11.8.2018
Aivan huikea sää edelleen. Tuntuu kuin olisi ollut lomalla kuukauden ilman lomalta paluu stressiä.
Mehumaija porisee viimeisiä satseja. Vanhat punaherukkapensaat innostuivat hellekesästä ja tekivät ennätyksellisen paljon marjoja. Mutta koska väki vähenee ja pidot pienenee , ainakin 5 pensasta poistetaan käytöstä. Aika aikaa kutakin, piste.
10.8.2018
Metsästyskausi alkoi jälleen. Yli 20 kyyhkyä odottaa kokkausta!
31.7.2018
Johanna pisti vauhtia mamman rattaisiin: mustikkaan, uimaan ja siitä sitten lenkille. Erinomaisen treenattu olo! Punaherukat odottavat mehustusta, kunhan helteet päättyvät. Kuivuus ei ole haitannut viinimarjojen kehitystä lainkaan!
26.7.2018
Lomamatkalla Iisalmessa. Illalla hyppäsimme 10 hengen voimin IPK:n saunalautalle ja nautimme hyvästä seurasta, uinnista ja maisemista Porovedeltä. Ja onnellisena palasimme Iisalmen venesatamaan.
25.7.2018
Ihmekös tykkäämme reissata lämpöä kohti! Nämä uskomattomat helteet lähinnä antavat iloa ja voimaa meidän elämään! Tosin huoli on suuri sadosta - sen suhteen saisi sataa vettä ja kohtuullisen paljon. Se on kuitenkin asia, joka ei ole meidän vallassa. Loma-aaton iltana Esko soudatteli rouvaansa Palosenjärvellä.
17.7.2018
Hellettä uhmaten otimme Johannan kanssa sankot kainaloon ja lähdimme mustikkaan. Palasimme aika pian takaisin ja yritämme ensi vuonna uudelleen. Kuivuus on kutistanut marjasatomme.
Sen sijaan teimme matkan menneisyyteen. Särkilahti on Rotimojärven hieno uimaranta ja runsas paarmakanta ei häirinnyt Johannan nautintoa. Katrin westiet uivat reippaasti ihan oikeaa koiraa!
13.7.2018
Teimme Johannan kanssa tutkimusmatkan. Mustikat ovat valmiita poimittavaksi. Pihan ohra on kasvanut aivan huikeaksi ja vadelmat alkavat kypsyä.
12.7.2018
Kesäteatterikausi päättyi Alapitkän "Jaetun maan lapset" -näytelmään. Saimme tuhdin tietopaketin evakkojen asuttamisesta Lapinlahdelle. Suomi on selvinnyt upeasti omasta pakolaisongelmasta, vaikka se on vaatinutkin kipeitä ratkaisuja.
6.7.2018
Kesäteatteri-kausi avautui Mansikkaniemellä. Iikka Kämäräinen johdatti Elias Kankaanpään roolissa joukkojaan kohtalokkaaseen taistoon. Upea näytelmä, kirjana Täällä Pohjantähden alla on huikea.
30.6.2018
Katri-sisko juhli elämäänsä Kyrönniemessä niin upean kauniina kuin aina. Mutta komeita ovat myös Hukkalan pojat!
28.6.2018
Jatkoimme retkeilyä Hukkalan naisten kanssa. Asiakkaaksi otimme Kaisa-mummon Iisalmesta ja ajoimme Kuopioon lääkärin pakeille.
27.6.2018
Kolmen naisen ryhmä ajeli Rautavaaralle ja saapui Tiilikanjärven kansallispuistoon. Siellä valitsimme kahdeksan kilometrin patikoinnin kääntöpisteenä Venäjän hiekat. Matkalla oli hienosti rakennuttaja pieniä siltoja.
Lisäksi saimme kävellä upeita, suoria ja leveitä pitkospuita pitkin. Suosittelemme lämpimästi!
22.-23.6.2018
Juhannus paikkasi kahta puutetta. Vettä tuli reilu 20 mm ja isäntä nukkui useaan otteeseen päivä - ja yöunia:)
17.6.2018
Astelimme nallen kanssa samoilla poluilla 400 metrin päästä talosta ja 250 metrin päässä umpilehmistä.
8.-10.6.2018
Ainakin kerran elämässään on syytä kokea puoluekokous. Sotkamo tarjosikin meille paljon asiaa, tunnetta ja elämyksiä. Seurasimme pesäpallo-ottelua, juhlimme ylä-savolaisten naisten menestystä vaaleissa ja osallistuimme Elsin johdolla lippuparaatiin.
7.6.2018
Katri viettää tasapäiviään juuri huomenna ja juuri Sotkamossa. Meilläkin on liput perinneruokailuun.
4.6.2018
Vaikka sää oli kovin myrskyisä, anopin ja miniän hautuumaa-reissu sujui rauhallisissa merkeissä. Hukkalan miniä sai taloon tullessaan ensimmäiseksi S-etukortin ja hautapaikan.
27.5.2018
Tuomi kukki reilu viikko sitten ja luumupuu muutama päivä sitten. Nyt kukkivat omenapuut, kielot, vuohenjuuret ja pihasyreenit.
24.5.2018
Silja-mummon Iita-koira otteli jälleen kyy-käärmeen kanssa. Tämä oli jo viides kerta, kun Iita vietti kivuliaan illan pureman jäljiltä. Onni oli iso käärme ja ehkäpä hieman huti annosteltu myrkky.
23.5.2018
Mummo Punainen ja mummo Sininen retkellä Kiuruveden pesulassa. Reilu 20 vuotta sitten mummot olivat vuorotellen apuna Johannan ja Nooran kanssa, nyt tyttäret ovat avustamassa mummoja.
17.5.2018
Meidän neljä vuodenaikaa tarjoavat aina uuden taideteoksen. Pylväshaavoissa on jo suuret lehdet ja taustan koivikko on aivan eri värinen kuin viisi päivää sitten.
Lenkkipolulla tien yli kumartuvat koivut kertovat tarinaa raskaasta talvesta.
13.5.2018
Söimme äitienpäivälounaan ulkona, mutta jälkiruokakahvit joimme hieman viileämmässä keittiössä.
12.5.2018
Kesän ensimmäinen Murtokorven lenkki oli vauhdikas ja jopa vaarallinen. Kyykäärme meinasi jäädä lenkkitossun alle. Viime vuonna vietimme äitienpäivää maan ollessa valkea. Huomenna taidamme tuoda ruokapöydän Hukkalan pihamaalle!
11.5.2018
Ensi kesän askareet ovat kauniisti paketissa.
Johanna aloittaa kesätyöt tulevalla viikolla Iisalmessa ja Noora hieman myöhemmin Kuopiossa.
Ja jos kaikki jatkuu näin hyvin Hukkalan työmaalla, on matroonalla mahdollista olla muuallakin kuin navetalla:)
4.5.2018
Se oli ihan oikea emäntien saunailta. Hukkalan matroona oli vanhimmasta päästä ja nautti suunnattomasti nuorempien emäntien innosta ja asenteesta. Maidon hinta oli yhtenä aiheena ja yhdessä päädyimme yhä enemmän painottamaan suomalaisen tuotteen ostamista. Silloin kaikki on kotiin päin.
30.4.2018
Pensashanhikit saivat puutarhasaksista ja kulokko haravasta. Mielenkiinnolla odotamme, pesiikö aitassa kukaan ensi kesänä? Siljan harava saa olla vielä varastossa:)
20.4.2018
Teimme erittäin onnistuneen kevätretken Kiuruvedelle. Pääkohde oli yritysvierailu Heikin ja Sannan pesulaan. Intoa ja tarmoa oli niin paljon, että sitä sai jopa mukaankin. Juuri tälläistä fiilistä maidontuottaja kaipaa ja tarvitsee juuri nyt!
17.4.2018
Fanni-mopsi joutui myös kevätsiivouksen kohteeksi, kun hampaat puhdistettiin ja kynnet leikattiin Iisalmen pieneläinklinikalla. Piimän lipsuttelu onnistui tokkuraiselta potilaalta:)
13.4.2018
Pienen pientä verryttelyä tuleviin koitoksiin, jotka tosin ovat vielä metrisen lumihangen alla. Isäntä keräsi romukuorman joten julistan kevätsiivouksen alkaneeksi!
8.4.2018
Rauhallinen viikonloppu kahdestaan kotona. Edellisellä viikolla opiskelimme ateria-palvelua, kotisairaanhoitoa ja ennen kaikkea huolta ja hätää.
Lystikkäästi ajatellen voin vain todeta osien vaihtuneen. Joskus 35 vuotta sitten me tyttäret saatoimme olla tiellä tietämättömällä:)
25.3.2018
Tunnelmasta toiseen. Hoitotahto on helppo tallentaa Omakantaan sellaisen päivän varalle, kun järki kulta jättää lopullisesti.
12. -19.3.2018
Kuuba! Viikko Varaderon hiekkarannoilla all inclusive -palvelulla.
e
Matkustimme Katri-siskon perheen kanssa tasan vuorokauden suuntaansa sisäisen kellon mennessä kerta kaikkiaan sekaisin. Matkat itään päin ovat aamuvirkuille armollisempia...
Aluksi sää oli kovin tuulinen ja olimmekin iloisia Havannan retken osuessa kylmimmälle päivälle. Samalla saimme perusteellisen tietopaketin Kuuban historiasta ( Che Guevaran muistomerkki) ja tästä päivästä. Kuubalaisen keskipalkka kuukaudessa on noin 20 euroa. Sen sijaan valtio järjestää työpaikkaliikenteen, vuokra-asunnot, ruokakuponkeja ja yhden maailman parhaista terveydenhuolloista.
Kuuban katukuvassa on helppo aikamatkata 1950-luvulle. Amerikkalaiset autot ovat uskomaton näky ja uskomaton tuoksu. Päästöpolitiikassa on vielä paljon tehtävää.
Onneksi piipahdimme myös hieman nuhjuisemmassa lähikaupungissa. Cardenas oli kuin aavekaupunki, tyhjät kadut ja korjausvelkaa huutavat rakennnukset. Siellä teimme kaupunkikierroksen hevoskärryillä, jotka ovat yhä yleisiä polttoaineen saatavuuden vuoksi.
Turismi on merkittävä tulonlähde Kuuban kansantaloudelle. Niinpä asuttuamme viikon valtion hotellisssa valtion notkuvien noutopöytien äärellä housun nappia koko ajan hölläten olemme todella tyytyväisiä. Loppuloman helteiset säät, kuubalaisten letkeä ote elämään, salsan rytmit, rommi ja erinomaiset fasiliteetit tekivät huikean muistijäljen.
4.3.2018
Ehkäpä sana KIITOLLINEN riittää.
3.3.2018
Mummon juhlien sivutuotteena Johanna ja Noora leikkasivat ja liimasivat ihastuttavan hetken ruoanlaitosta lähes 20 vuoden takaa.
27.2.2018
Valmistauduimme isännän kanssa tulevan viikonlopun juhliin suorittamalla suuret ruoka-ostokset. Illalla juhlimme Iivo Niskasen olympia-kultaa Einarin puistossa kirpeässä kelissä. Ehdottomasti kannatti hieman viilentyä, oli sen verran huikea juhla ilotulituksineen!
23.2.2018
Moottorikelkan jäljet pelloilla avaavat aurinkoisia kuntoilureittejä.
18.2.2018
Johanna oli digitoinut kaksi VHS-kasettia vuosilta 1995-1998. Videoilla vilahtelivat jo pois nukkuneetkin, hankintapuiden ajaminen kuin lehmät lumihangessa utareliiveineen. Upeinta olivat kuitenkin tyttäremme.
15.2.2018
Saimme nauttia erinomaisesta seurasta, kun Eskon kämppis Tero Pemo-ajoilta tuli suunnittelemaan heidän luokkakokoustaan.
Toinen huikeampi juttu oli oikea kirje ystävältä. "Tärkeintä on tietää, että olemme toistemme elämässä" -lause lohdutti ja ilahdutti meitä työn sankareita.
11.2.2018
Teimme Katrin kanssa 10-vuotis suunnitelman. Vielä silloinkin laskemme pulkalla mäkeä, syömme laskiaispullia ja hernekeittoa.
29.1.2018
Viime viikolla pidimme pari päivää vapaata. Onneksi on sukulaisia! Asko teki apetta ja Katri majoitti meidät Vuokattiiin. Aika kului tekemättä juuri mitään ja akut latautuivat täydellisesti.
Juuri nyt taivaalla on laturi kaikille. Valo antaa meille voimaa.
8.1.2018
Työmatka lyheni muutaman minuutin! Kelkan jälki kestää juoksennella navetalle ja takaisin.
7.1.2018
Upean valoisa päivä, kuin pimeän keski-ajan jälkeen. Sähkökatkoja aiheuttanutta tykkylunta jäi vielä hieman puihin. Me saimme nauttia kahdesta sähkönjakelun ongelmasta, toinen kesti vain kaksi tuntia ja toinen kuusi tuntia.
5.1.2018
Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Esko sommitteli perheensä kaupunkiin ja takaisin pian 24-vuotiaalla punaisella pahulaisella huolimatta haastellisesta kelistä.
