Joulukuu

1.12.2008 uuden navetan ympärillä oli oikea ruuhka. Navettamme kimpussa oli Raunon miehet, mm. Taisto, Joni ja Jani asensivat hoitokarsinan etuaitaa. Ikkunoiden ja ovien listapeltien asennusta teki kaksi miestä samoin kuin lypsyasemalla olivat Aimo ja Jorma. Sähkömiehiä oli myös kaksi, mutta putkimiehiä oli tullut Kiuruvedeltä oikein kolme. Nyt voisi avata jo navettakalenterin luukkuja, olisikohan 15 avaamatta?

3.12.2008 putkimiehet paiskivat töitä, Heikki viritteli lämminvesiputkia maitohuoneeseen ja Veikko valmisti veden valtatietä lehmille Hannun kanssa. Lypsyasemalla oli myös mukava tunnelma, Aimo ja Jorma olivat saaneet sukevalaista vahvistusta, kun tuleva lypsykoneenhuoltajamme Jarkko  oli mukana menossa. Sisääntuloportin tunnistuskin on valmis ja Mikko toi aseman muuntajalle sähköä. Meinasi jäädä kotiväki ruokkimatta, kun kuuntelin Heikin vauhdikkaita metsästykoirajuttuja...

9.12.2008 uudella navetalla kävi aikamoinen hyörinä. Työmaakoppi muutti edellisenä päivänä havua ja vain Rauno ja Juha olivat töissä - toimistotöissä :) Mikko viritti heille valoa ja Jari keikkui lypsymontun päällä ukin kanssa. Aimokin työskenteli yläilmoissa. Lypsykoneen asentajilla on todellinen loppukiri, mutta hienosti he ovat kirineetkin! Heikki puuhaili jotain tilatankin takana, lattialämmitys kuulema toimii... putkimiehet ovat sukkelaa rotua.

13.12.2008 ihana päivä kääntyy iltaan. Vietimme sen uudella navetalla ystävien, naapureiden, yhteistyökumppaneiden ja asiasta kiinnostuneiden kanssa. Kiitos teille kaikille, jotka kävitte tutustumassa uuteen työpaikkaamme. Tästä voit katsoa kuvasarjan päivästämme.

18.12.2008 alkaa olla aika sulkea rakennuspäiväkirja. Toki monta miestä on vielä sulostuttanut karjatiemme alkua. Putkimies-Heikillä on ollut paljon tekemistä ja sähkömiehet Jari ja Mikko löytävä aina vain laittamista. Aimolla, Jormalla ja Jarkolla onkin ollut extra-työ viimeistelyvaiheessa. Jorman opastus on ollut perusteellista ja kärsivällistä.

Hurja projekti alkaa olla finaalissa. Meillä on vielä paljon työtä navetan sisäänajossa, mutta ei karjaa kolmessa navetassa eikä rakentamista. Uskon elämämme helpottuvan. Ei siitä ehkä koskaan tule helpon helppoa, mutta ehkäpä minut ja Esko onkin tarkoitettu työntekoon. Ja ainakin nyt tuntuu mielenkiintoiselta opetella aivan erilainen tapa tehdä karjataloustyötä, uusissa, tarkoituksen mukaisissa tiloissa.

Mieli on kiitollinen ja on mukava muistaa kaikkia yhteistyökumppaneita. Heitä on paljon ja he kaikki ovat meille tärkeitä!

 

joulukuun_rpk.jpg