Kolmas vuosi uudessa navetassa lähti käyntiin, kun lypsimme illalla 84 lehmää tankkiin tunnissa ja 10 minuutissa. Aika rientää ja tuntuu kuin vasta hetki sitten työnsimme ja vedimme 40 lehmää asemalle. Monta tosi kurjaakin juttua on mahtunut kahteen vuoteen, mutta nyt voinee edes hetkeksi antaa itselleen armon ja olla tyytyväinen saavutuksiimme. 12 kuukauden tuotoslistaus kertoo seuraavaa; 99 lehmää, , keskituotos 9659, rasvakiloja 464 ja valkuaista 352 kg.

Summa summarum. Eläinten hyvinvointi on varmasti parantunut monta pykälää. On niin huisin ihana katsoa, kun vasikat ovat hippasilla pehkupaalin ympärillä. Sen sijaan ensikkojen juostessa isolla puolella kilpaa, katson thrilleriä:) Poikimakarsina on myös aivan uskomattoman ihana helpotus - enää en juokse yöpaitasillani pihan ja navetan väliä. Työntekeminen on mielekkäämpää ja helpompaa, uudet tilat ja tavat tuovat tehokkuutta ja tyytyväisyyttä.

No, miten me jaksamme? Olosuhteisiin nähden hyvin. Maaseudun Tulevaisuus povaa huonoa kannattavuutta, tukileikkauksia ja koko talveksi paukkuvaa pakkasta. Mutta siihenhän on jo totuttu. Kuten tähän hurjaan työntekoonkin alkaa tottua. Mutta aika aikaa kutakin, nyt karsimme kaiken muun joutavan ja keskitymme lehmien hoitoon ja lepoon, jotta taas jaksamme avata navetan oven. Väliaikaisesti ratkaisu on erinomainen, mutta ehkä tulevaisuudessa meillä on vapaampaakin - toivottavasti :)

16.12.2010

Mittalypsy ajallaan! Tällä kertaa näytteitä otettiin vain 84 kappaletta :) Lehmät lypsävät hyvin ja yli 9000 keskituotos on toteutunut.

9.12.2010

Pidimme jälleen sorkanhoito-päivän. Unto oli jo tuumannut, että kovin usein :) Mutta se olkoon meidän strategia kierresorkkia ja sairaskarsina-kierrettä vastaan. 32 eläintä hoidettiin sukkelasti, kun emäntä toimi kirjurina ja Denis ja Esko toivat jo aiemmin diagnosoidut jonoon. Mutta on se silti kylmää työtä meille avustajille :(

Esko tulosti uudet eläinlistat ja niinpä laskin, että meillä on 49 E:llä alkaavaa eläintä ja 39 H:lla alkavaa. Kuulostaa ihan mukavalta, varmasti pankinjohtajastakin. Näin ollen meillä on hieman resursseja vielä nostaa lehmälukua, mutta jatkossa emme toivottavasti tarvitse 50 hiehoa uudistukseen? Saapa nähdä, nouseeko meidän työtehokin, jos on enemmän lypsäviä :)

Kesän sato oli hyvä ja lupaava. Eläimet syövät kuitenkin paljon ja ukki tekee ahkerasti seosrehua. Tämä viittaa siihen, että ensi kesänä rehua pitäisi saada vielä hieman enemmän. Niin, kaikkea vain enemmän...

1.12.2010

Joulukuu alkoi vierailulla. Esko esitteli navettahankettamme ProAgria Etelä-Savon johtamista opiskelevalle ryhmälle. He esittivätkin hyviä kysymyksiä, joita olen aivan itsekin pohtinut; missä onnistuimme ja mikä meni höpsistä.

Itse piipahdin koulutuksen tiimoilta Imalan navetassa ja päivä oli loistava hyvässä seurassa ja opissa. Se, että pääsee toistenkin työmaalle kannustaa avaamaan oman navetan ovet vierailijoille. Jaa... saapa nähdä, teemmekö tosiaan ensi kesänä pari aaria kuivia heiniä pikkupaaleihin ihan noille pikkuvasikoille. Tytöt puhkuvat jo intoa :)

30.11.2010

Raapparobotti edelleen parkissa - DeLavalilla miehistövaje? Onneksi on tuo Bobman, jolla miehet ajaa hurauttelee 5 kertaa päivässä ja rouvien sorkat ovat pysyneet suht puhtoisina. Varajärjestelmä toimii!

24.11.2010

Onneksi Esko oli jo työtehtävissä antoisan Saksan metsästysreissun jälkeen! Nimittäin lehmät keksivät ryhtyä poikimaan samana päivänä. Ensin Vieppo-rouva pyöräytti kaksoslehmät Turandotille, sitten Värttinä Tosikolle lehmäsen ja hännänhuippuna poiki Anelma-hieho, joka oli tullut tiineeksi edelliseen siemennykseen. Nyt minulla on hienot neidit Hetty, Hilary, Harriet ja Hazel :) Ja hyvä alku monta kuukautta kestävään poikimisrulettiin...

19.11.2010

Raapparobotti - automaattinen lannanlakaisija on ollut jo viikon lakossa - huollosta lähtien. Eikös huollon tarkoitus olisi saada laitteet toimimaan paremmin? Ihmeellistä on tämä elämä.

15.11.2010

Nyt meitä ja meidän navettaa on sitten tutkittu, kuusi tuntia! " Maitotilan Hyvä Vointi"-tutkimushanke on ensisijaisesti yliopistotutkimus, mutta mukana ovat myös Makerat, Melat, MTT.t jne. Hankkeen tavoittteena on tutkia hoitajan ja eläinten hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä - erityisesti rakennemuutoksen kourissa. Kysymykset olivat hyviä ja moni päivänselvä asia tuli huomattua; meidän eläimet ovat onnellisia, uteliaita, iloisia ja seurallisia asianmukaisissa, uusissa tiloissa. Suurin puute on tällä hetkellä jaloittelutarhan puuttuminen - jos rouvat tahtoisivat tuulettaa päätään. Millä sitten taataan jatkossakin eläinten ja hoitajien hyvinvointi? Minä itse uskon euroihin. Kannattavuus on kaiken perusta; se mahdollistaa tilan kehittämisen, eläinten hyvinvoinnin ja yrittäjien jaksamisen tässä harvinaisen sitovassa työssä.

10.11.2010

Nämä keskiviikot ovat lystikkäitä päiviä, kun Denis on vapaalla ja me ihan itse hoidamme kaikki eläimet. Onneksi ukki on isona apuna ja niinpä navetalta ehtii poiskin. Tuntuu vain hassulta hoitaa kolminkertaista karjamäärää samoilla vanhenevilla ihmistyövoima-resursseilla, kun olimme jo muka täystyöllistettyjä 38 lehmän aikaan :)

Keittiönpöydällä odottaa iso nivaska kysymyksiä. Kuten aina - osallistumme innokkaana nyt Valion tekemään kyselyyn vastainvestoineille tiloille. Ensinäkemältä voisi vastata, että eläinten olosuhteet ovat parantuneet aivan hurjasti ja uskallan väittää karjaamme onnelliseksi. Ja se on niin paljon, että ne negatiiviset puolet eivät ehkä kykene keikuttamaan tätä laivaa. Mutta minäpä kerron tutkimuksesta enemmän ensi viikolla!

5.11.2010

Älytön viikko takana. Vietin navetalla 66 tuntia pesten ja puunaten, kiimoja vahdaten ja lehmiä lypsäen. Tuo puunaus on tietenkin turhaa, mutta onneksi välillä tulee niin sanottu pakko pestä perustellisemmin, nyt nimimerkillä " Kulissit kunnossa".

Keskiviikkona 3.11 Esko esitteli navetamme tuleville rakentajille otsikolla " Investoinnin hinta" . Ja hintahan on huikea - pankinjohtajakin vain kyselee joka kerta tavatessa, että onko mahdollista lisätä lehmien määrää :)

Perjantaina tuli sitten oikein mukava ryhmä heti aamulla ; neljä seminologia harjoittelemaan ja eläinlääkäri opettamaan. Hitsi, he tekivät 14 tiineystarkastusta ja tulos oli 13 tiinettä. Lisäksi he tutkivat vastapoikineiden munasarjoja. Vauuu - tuollaiseen koulutukseen annamme lehmämme ja tilamme uudelleenkin.

Siinä välissä ehti sitten piipahtamaan pihassa kaupan eineksille, kun iltapäivällä tuli uusi vierasryhmä - tällä kertaa lehmäkaupoille ryhtyvät. Ja jälleen Esko kertoi, kuinka ostimme lähes 100 eläintä ja rahaa paloi 40 000 euroa. Ja mitä tekisimme toisin? Emme huolisi yhtään ritiläpalkilla kasvanutta eläintä!

28.10.2010

Viimeinen lomapäivä neljästä viuhahti vauhdilla, kun laadimme Anitan kanssa 8 tuntia jalostussuunnitelmaa. Siis aivan hurjaa hommaa käydä läpi lähes 200 eläintä - edes nimenhuudon verran. Karjasta löytyi kivoja yllätyksiä, mm. Yöntytär oli parantanut pisteitään pitämällä utareensa sievästi paketissa. Toki moni lehmä lähtee ostoskassi-utareineen poistoon jo toisen poikimisen jälkeen. Mutta tavoite on silti kirkkaana mielessä - pitkää ikää lehmälle ja enemmän senttejä isännälle investoitavaksi maatalouteen.

25.10.2010

Esko laittoi huivin päähän ja ryhtyi emännän hommiin:) Vasikanhoito on ollut uudessa navetassa tiukasti hameväellä, mutta nyt oli jo pakko antaa periksi. Onneksi vasikkalassa on todella vähän kakaroita ja eiköhän työt tule tehtyä miesporukallakin.

15.10.2010

Vietimme jälleen vauhdikkaan näytteenotto-lypsyn. Ennen tuskailimme 30 purkin kanssa, nyt tuli täyteen 88. Maitomäärät tulevat onneksi automaattisesti Alpron kautta.

Illalla tein sitten hurjan huomion - en ole koskaan aiemmin tehnyt näin intensiivisen yhtäjaksoisesti näin paljon työtä. Toki voisimme palkata toisen työntekijän, mutta sitten tunnit eivät ehkä tule täyteen. Ja uuden työntekijän löytäminen ja kouluttaminen on tämän bisneksen vaikein juttu. Asioiden hyvä puoli on se, että lapset ovat isoja, kaupasta saa valmista ruokaa ja lepoonkin löytyy aikaa. Mielenkiinnolla odotan tulevien kuukausien poikimisrulettia nimimerkillä isäntä hirvimetsällä.

14.10.2010

Kolme Eu-tarkastajaa tutkaili papereita ja peltoja aamupäivän. Ilmeisesti kaikki oli niin kuin pitikin - tai perästähän sen kuulee :)

11.10.2010

Vanhassa navetassa alkaa olla täysmiehitys, kun Esko ja Denis siirsivät vielä 5 hiehoa sinne uuden navetan uumenista. Vain 6 partta 40:sta on tyhjää ja se tietää sontaharjan heiluttamista. Uudessa navetassa on toki tyhjiä paikkoja, mutta väärässä paikassa - lypsylehmä-osastolla. Nyt on käsillä se kuukausi, jolloin umpeenlaitettavia on runsaasti ja poikivia vähän. Toisaalta se tarkoittaa rauhallisempaa aikaa - onneksi.

Ukki aloitti urakkansa kyntämisen kanssa - veltta vain vilahtaa pellolta toiselle. Esko nauroikin ukin tekevän hänen työt - eihän sitä muuten metsälle ehtisi.

8.10.2010

Urheilupainotteinen perjantai! Tosin 20 hiehoa tuli kohtuullisen suosiollisesti vanhan navetan suojiin, olivat varmaan tutustuneet tulevaan sääennusteeseen. Ainut sekamelska oli kielten suhteen; sujuvasti englantia, suomea ja venäjää, kun Minna, Denis ja Santeri lykkivät nuorkarjan parsiin.

1.10.2010

Hiehot ovat vielä ulkona, vanhan navetan käynnistäminen ei ole niin herkku hommaa ja ehkäpä eläimetkin nauttivat enemmän irti olemisesta. Tosin aika pian täytyy päästä siementämään ensimmäisiä. Viime talven kokemuksella voimmekin sanoa, että parsinavetta on aika este peli siemennysikäisen hiehon hoitoon.

Navetalla on kohtuullisen rauhallista. Suuri joukko lehmiä odottaa lomalle pääsyä ja sitä vauhdittaakseen ovat tiputtaneet maitomäärän minimiin - mokomat. Poikimisia on nyt tasaisesti 4-9 kuukaudessa - tammikuussa tulee olemaan 25! Mutta eipä huolehdita huomisesta - tänä päivänä on tämän päivän murheet.

30.9.2010

Työterveyshoitaja kävi tilakäynnillä ja vastaanotti esitäyttämämme kaavakkeet. Olimme osanneet täyttää ne samalla tavalla kuin kaikki muutkin investoineet; vastuu, velka, työmäärä ja stressi ovat lisääntyneet, ainoastaan vapaa-aika on vähentynyt.

29.9.2010

Nyt ne siilot ovat sitten valmiit? Ainakin kaksi valupäivää on takana ja toivon mukaan isompi kiire helpottaa. Lisäksi ukki oli rehukasalla, viimeinen sato korjattiin vihdoinkin.

15.9.2010

Huippu-superta! Sain viettää muutaman todella rauhallisen päivä kuunnellen omia ajatuksia. Nyt sitä taas jaksaa aloittaa 4 eläimen vasikoinnin vahtaamisen. Hiehotkin ovat aivan navetan ovella odottamassa sisäänkutsua , kumpiko parempi; lämmin sadesää vai navetan karsina?

Esko jaksaa puurtaa navetan takana siiloja. Tosin hän sanoi, että rakentaminen on mukavaa, jos on rahaa ja aikaa. No jaa, ei taida olla kumpaakaan.

1.9.2010

Syksy alkoi sorkanhoidolla. 39 rouvaa pääsi pedikyyriin ja melkein puolelta löytyi kierresorkka. Ehkäpä iso utare ja hiukan liukas lattia saa lehmät astelemaan sorkan ulkosyrjällä? Jotta välttyisimme pitkiltä Alladin-tossuilta, päätimme lyhentää sorkkapäivävälin kolmeen kuukauteen. Vai oliko se sorkkavälipäivän :)

30.8.2010

Hippaliina, Hulivili ja Hillipilli neljä viikkoa vanhoja! Jippee! Kolmosten emäkin voi kohtuullisen hyvin - kaikkea sitä pitää nähdäkin :)

29.8.2010

Puinnit loppuivat - vihdoinkin. Eikä ole kyllä hajuakaan, kuinka paljon tuli puitua ja mitä tuli saaliiksi, mutta asia selvitetään heti, kun saadaan isäntä kiinni.

25.8.2010

Alamme pikkuhiljaa koota Vesannon Maitohoviin menevää eläinkuormaa; tiineitä hiehoja, siemennettäviä ja muutama pienempi himpula. Siispä joka aamupäivä urheilemme laitumilla valiten matkustajia säästä riippumatta.

20.8.2010

Lehmälliseltähän se lehmä kuolee, on ukki aina lohduttanut. Olisin vain niin mielelläni pitänyt Andanten ( isä Buckeye, emän isä Lambada ), joka oli poikinut vasta 11.6.2010 ja oli luonteeltaan aivan ihana puhumattakaan rakenteesta. Odotusarvokin oli 14! Mutta eipähän ne huonojalkaiset ja kolmitissiset änkääkään joka rakoon kuten Andante. Ensikko oli sullonut itsensä kahden betonielementin väliin ja huolimatta pelastutoimenpiteistä, vauriot olivat liian suuret. Harmittaa....

18.8.2010

Isäntäväki alkaa olla aikalailla hulivili ja hillipilli. Eilen illalla isäntä tuumasi, että jottakohan ehditään tehdä kaikki ennen talven tuloa. Tänään on kuitenkin uusien rehusiilojen pohjan valu, viime viikolla nostettiin elementit. Ja siispä, varsinaiset puinnit alkavat vasta seuraavalla viikolla. Tosin yksi pelto on jo puitu ja pehkut paalattu pienten vasikoiden lakanoiksi.

Navetallakin on toimintaa kiitettävästi - lehmät poikivat harva se päivä. Tällä hetkellä asemalla käy 99 eläintä, joista kaksi vain piipahtaa. Umpiostastolla röhnöttää 6 lehmää, nuorisoa on 100 päätä ja vasikkalassa viipottaa 12 kakaraa. Eipä siis ihme, että karjakon kovalevy on kovilla. Ja lieneekö nyt ollut liian kuuma, kun ternisonnit eivät liikahda mihinkään...

Vapaa-aikaa ei kyllä ole - eikä juuri rahaakaan. Mikähän tässä hommassa meni höpsistä?

8.8.2010

Uskalsin sittenkin pitää ristiäisiä uhmaten kaikkia kohtalon lakeja ja niin kolmosista tuli Hippaliina, Hulivili ja Hillipilli :) Nyt laitan vain kädet kyynärpäitä myöten ristiin, että näkisin koko kolmikon joskus lypsyllä. Samalla voin seurata Hera-neidin kasvua, viime viikolla oli syntynyt myös upea vasikka Rakuunalle. Päivitimme juuri aamulla Katrilta ostettujen eläinten sukupuuta ja näyttääpä se tosi komealta - oikea geenipankki!

Sillä välin kun naiset hummasivat Helsingissä, oli miesväki tuupannut melkein nuorimmat ulkoilemaan - suoraan rankkaan kuurosateeseen. Nytpä passaa kakaroiden nautiskella hetki kesästä putipuhtaana. Ja näin meidän ensi kesän ensimmäinen aitaan opetteva on numero 710 Heidi.

2.8.2010

Eipä tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa? Ani-hieho pyöräytti elävät lehmäkolmoset! Kaksi ensimmäistä ovat kohtuullisen kokoisia, mutta viimeinen poloinen on ehkä liian pieni. Osaan melkein ulkoa alkavan tarinan, ensin pientä hoidetaan kaikin konstein ja sitten siitä on luovuttava. Mutta eiköhän me taas yritetä - pitää kaikki kolme elossa. Olenkin oppinut iloitsemaan isoista sonnivasikan rohjakkeista, niitä ei pienet vastukset tainnuta :)

Esko ja Niilo-ukki rakentavat hissukseen navetan takana uutta pöpeliä - rehusiiloa ja varastotilaa seosrehun aineksille. Tällä viikolla navetalla huiskaa lomittaja, kun emäntä pakkaa kolme tyttöä ja itsensä Helsingin junaan. Sitä ennen osallistumme huutokauppaan katsojina, Johanna teki hienon sukupuun kummitätinsä myytävästä karjasta. Nyyyhhhh.....

29.7.2010

Huh huh hellettä... Nyt oli jo navetassakin 30 astetta plussaa ja niinpä isäntä sumutti painepesurilla viilennystä kuumuudesta kärsiville lehmille. Matalan tuotoksen hälytyslista pitenee ja pitenee samalla kun lypsäjien vaatteet vähenee ja vähenee :)

27.7.2010

Niilo-ukki oli ensimmäisenä hereillä - unikeon päivän tiimoilta? Taisi olla kiire rehusiilolle, kun Jari ajoi 27 hehtaaria nurmea säilörehuksi. Toivottavasti saamme myös sadetta, muuten kolmas sato on pelkkä haave

Iltapäivällä syntyivät pontevat herrat Heikki ja Harald Hirmuinen :) Itse asiassa Aino-hiehon poikimista jo ehdittiin odotellakin, Wictory sen sijaan yllätti. Nyt ei ainakaan vasikoita palele...

20.7.2010

Onneksi vasikkalassa on hiljaista, kun muuten ei ole. Olemme aloittaneet urakalla uuden työntekijän kouluttamisen ja tällä kertaa sujuva venäjä olisi avuksi. Siinäpä uusi harrastus - ensi talvena Iisalmen kansalaisopistoon venäjän kielen alkeiskurssille :) Ja tänään emäntä iltalypsää kahden ulkomaalaisen kanssa käyttäen eleitä ja englantia....

Nyt täytyykin vain todeta, että työntekijöiden rekrytointi ja opastus vaatii paljon aikaa ja hermoja. Onneksi meillä ei ole 500 lehmän navettaa...

11.7.2010

Kaisa hylkäsi meidät ..... nyyhh.... Ei vainskaan. Karjakkomme aloitti ansaitun kesälomansa ja jatkaa sitten super-ihanalla mammalomalla. Oikein paljon ihania hetkiä meidän Kaisalle!

6.7.2010

Heti juhannukselta alkoi vimmattu lietteen ajo. Jari, ukki ja Esko ajoivat peräkkäin, vaunut yhteen laskien 35 kuutiolla. Niinpä lietealtaat ovat tällä hetkellä aika tyhjiä. Juuri nyt naapuri palaa kuivia heiniä umpilehmien appeeseen. Nevetalla on rauhallisempi jakso, emme odota vasikoita viikkoon. Mutta tunnustan ja ennustan, pahempaa on luvassa....

22.6.2010

Pidimme oikein talkoot! Runsas säilörehusato oli koottu kolmeen päivään - ja yöhön ja niinpä hameväkikin osallistui siilojen peittelyyn. Työt sujuvat sukkelasti, mutta olo on sitten sen mukainen projektien jälkeen. Jospa juhannuksella olisi voimia palauttava vaikutus.

19.6.2010

Ensimmäinen sadonkorjuu ( säilörehua 72 hehtaarilta )tälle kesälle alkoi, kun Jari Åsenbrygg tuli ajamaan rehua aivan mieletöntä vauhtia. Niilo-ukki sai olla tomerana siilolla :) Ja niinpä isäntä itse ehti karjataloustöihin ja kiikutti jälleen läjän kakaroita ulos. Ekatarina, Huopa-Hippu ja Hilppa olivatkin varsinaisia riiviöitä karsinaa siivotessa, tytöt pökkivät ja purivat kilpaa. Kasvatusongelmia? Ja välillä Esko lukikahta sanakirjaa kerralla, kun etsimme säilörehu-sanastoa :) Päivän kruunasi kaksi poikimista tehden viikon vasikkasaldosta huiman 5!

16.6.2010

Aika rientää kuin siivillä. Ja pää on sekaisin kuin Haminan kaupunki. Esko ehti jossakin välissä jopa tilus-salaojille ja sitten on pyöritetty tätä "normaalia" arkea. Hameväen arki kului enemmän pihassa rippijuhla-valmisteluissa, mutta siinä sivussa on laitettu hiehoja ulos ja poiítettu lehmiä. Nyt lypsyssä taitaa olla 94 lehmää? Ja maitomäärä on ihanasti pysytellyt siellä 5000 litran paremmalla puolella. Mutta työtä on - varsinkin sitä tekemätöntä.

Eilen urheilimme 19 hiehoa Vornasen niitylle. Kesyt eläimet on helppo kuljettaa laumana, kun vain kutsuja ehti alta pois. Viimeiset sadat metrit ovat myötämäkeä ja siinä kohden meinasi tulla kiire.

31.5.2010

Lypsyn jälkeen laitoimme jälleen 6 tiinettä hiehoa ulos. Nyt ulkona on vasta 19 eläintä! Krooninen työvoimapula tai pitäisikö sanoa runsas työnteko mahdollisuus hidastaa joitakin projekteja. Mutta Roomaakaan ei rakennettu päivässä.

Täytyy kyllä sanoa, että vasta viimeisinä viikkoina uusi navetta on täyttänyt toiveita. Ensimmäinen vuosihan on katastrofaalinen; ensikot eivät lypsä, on paljon opeteltavaa ja kaikki on aina kaikki. Nyt meillä on ryhmässä 1 ( asemalla käyvät ) ja ryhmässä 2 ( ummessa olevat ) yhteensä 99 eläintä. Ja ennätys määrä lehmiä on lypsyssä, 89 kappaletta! On hienoa saada tehdylle suurelle investoinnille vastinetta maidon muodossa.

23.5.2010

Ilahdutin Eskoa, että hän veisi perheensä sunnuntairetkelle 1.3.2010 ostetulle pellolle. Ja hyvä kun ehdimme kyytiin! Johanna tosin ehdotti, että yhdellä 10 hehtaarilla voisi ainakin osittain viljellä riisiä. Eskon arvion mukaan kestää noin 3 vuotta, kun kaikki kantokarheet on purettu ja kivet kerätty. Samalla reissulla katsoimme rantatonttimme Palosenjärvellä, onneksi kesämökki ei kuulu edes pitkän ajan suunnitelmiin.

21.5.2010

Tuuli on kääntynyt pohjoiseen ja viikon helle on historiaa. Lehmät jaksoivat ihmeekseen lypsää kuumuudesta huolimatta, tämän päiväm saldo oli seuraava; aamulla 87 lehmää, k.a. 17,97 litraa ja illalla 86 lehmää, k.a. 15,01 litraa. Tässä kuussa ei ole enää poikivia kuin yksi, mutta kesäkuussa odotamme 10 vasikkaa.

Toukotyöt ovat sujuneet rivakasti. Jari Åsenbrygg ajoi lietettä neljänä päivänä noin 80 kuormaa ja ukki ajoi toisesta altaasta usemman päivän, yhteensä noin 2000 kuutiota 70 hehtaarille. Jospa nyt tuo "rahan" tuoksu helpottaisi ;)

Sikäli mikäli kellossa riittää tunnit, on tänään kylvötkin loppusuoralla. Kylvettävää alaa on yhteensä 22 hehtaaria, joista Jari voi kylvää tänä iltana 20 hehtaaria ohralle ja kauralle. Viimeiset 2 hehtaaria ovatkin sitten toinen juttu, Mäkipellolta löytyy kivi poikineen. Siinä sivutyönä ukki varmaan ripottelee kemialliaisia lantoja nurmialalla, jota on 83 hehtaaria. Siitä 7 hehtaaria on tarkoitus aidata hiehoille laitumeksi. Meillä onkin nyt noin 45 alle vuosikasta neitiä opetettava aitaan. Siinäpä sitä, ensi viikon projektia...

19.5.2010

Eläinten päät vähenivät 17kappaleella, kun Kulinin karja-auto vei 14 tiinettä hiehoa ja 3 pian siemennysikäistä eläintä Vesannolle. Maitohovin avajaisia vietetään 11.6.2010 ja varmaan pian tuon jälkeen 2 robottia aloittaa työnsä.

9.5.2010

Lehmät juhlistivat äitienpäivää kahdella sonnivasikalla :) Onneksi poikivat ilman vahtailua ja odottelua, nimittäin meidän sairastupa on aika täysi. Johtuen tammikuun poikimaruuhkasta, on kiimaisia piisannut. Aina emme ole ehtineet rauhoittamaan tilannetta ja niinpä linkuttavia rouvia on nyt tarpeeksi.

Koska lehmät lypsävät enemmän kuin koskaan uuden navetan historiassa, saa ukki tehdä lehmien seosrehua kaksi erää, yksi vaunullinen ei enää riitä päivän tarpeeksi. Onneksi omat rehut riittävät tänä vuonna mainiosti ja ukin into sekoittaa rehua :)

Tulevan viikon teema lienee liete. Hiehopuolella paksumpi tavara on jumittunut paikalleen ja nyt on tarkoitus kokeilla huuhtelua sen verryttämiseksi. Kyntäminen alkaa myös. Ja jospa ne luvatut helteetkin saapuvat, että päästään oikein kunnolla toukotyö-tunnelmiin.

7.5.2010

Jari Åsenbrygg aloitti liete-urakan. 17 kuution vaunu on itse koottu ja työ sujui sukkelasti, kuten Jarilta ainakin. Siinäpä sitä urakkaa piisaakin koko kesäksi.

30.4.2010

Navetan isot nosto-ovet vaihdettiin uusiin, hieman paksumpiin. Työ meni takuuseen ja ovien hinnan ero tulee laskulla. Näitä ovia käytetään pakkasvarastoissa, joten toivoa sopii niiden kestävän paremmin arktiset olosuhteet. Lisäksi koimme todella ihanan hetken; meijeriauton kuitissa oli 5 000 litran maitomäärä! Tuo määrä on tosin hetkellinen huuma, mutta sekin raja on nyt koettu ja tuntuu hyvältä. Lypsyssä on noin 83 lehmää.

23.4.2010

Jälleen syntyi potra sonni. Nyt onkin neljä toinen toistaan suurempia sonni-vasikoita vierekkäin maitoa vaatimassa. On helpottavaa, kun huhtikuun poikimasuma alkaa olla takana päin, enää neljä lehmää poikii tässä kuussa. Ja koko toukokuussa ei poií kuin neljä lehmää! Siispä meillä jää aikaa tyhjentää talven lantavarastoa - sellainen 300 kuormaa lietettä. Lietesäiliöt alkavat olla piripinnassa nimimerkillä kelejä odottaen.

22.4.2010

Karjantarkkailija toi nipun tilakuntoja - olivat kuin halikolla ammuttuja. Maitomäärä-käyrä ennustaa hyvää, aallonpohja on ohi ja sillä sektorilla hauli osui hyvään nurkkaan. Eläinlääkärikuluja on hieman liikaa samoin kuin karja on äärimmäisen nuorta - se keskipoikimakerta. Valkuainen ja rasva ovat hyviä lukuja, samoin tiinehtyyvyys - vielä. Raha-asiat ovat hyvästi huonosti eli velkaantuneista emme ole kurjimmasta päästä :) Hirvittävän iso osa tuloista menee lyhennyksiin ja korkoihin, terveisiä vain Iisalmeen. Mikäpäs tässä, siispä töiden ääreen.

19.4.2010

Uusi viikko alkamassa salmonella näyttein. Eskon Eero-veljen navetta alkaa olla valmis ja nuorkarjaa odottaa majanmuutto, jolloin matkustusasiakirjat ovat oltava kunnossa. Kuluneella viikolla siemensimme yli 20 eläintä, mitähän se tietää parhaassa tapauksessa ensi tammikuussa? Juuri nytkin odotamme poikivaksi 5 lehmää, joista osa on jo kantanut yliaikaa ja sekös hermostuttaa. Olemme aloittaneet jo viivyttelijöiden lypsämisen, mutta sekään ei auta. Poikakarsinoita ja vastasyntyneiden laatikoita on kuitenkin vain rajallinen määrä - lypsyasema kyllä vetää vaikka minkälaisen suman.

Uusia vasikoita odotelessa on hyvä hoitaa pikku-Hippiäistä, kaksoslehmävasikkaa, jonka velipoika muutti jo maailmalle. Neiti painaa vähemmän kuin meidän valkoinen hirvikoira ja niinpä meillä on nyt hauska sylivasikka.

Viikonlopun lypsyt sujuivat hienosti alimiehityksellä, mutta tuonne ajankohtaisen muuta - elämään ei kyllä ehdi tulla tapahtumia. Pitänee ajatella positiivisesti kaiken olevan silkkaa säästöä; ei palkkakuluja, ei shoppailukuluja eikä mitään muitakaan ylimääräisiä asiaankuulumattomia kuluja :)

16.4.2010

Jasu-päivä alkoi kello 8 aamulla, kun tutustuimme kaikkiin uusiin nuoriin rouviin, Ymnitsa-ensikko yllätti todella positiivisesti. Sitten istuimme Anita Hyvösen kanssa aina 15.30 saakka sovittelemassa sulhoja. Jo vuonna yksi ja kaksi Jasu-päivä oli vaativa, mutta nyt se on todella haasteellinen. Anitalle isot kiitokset, yhteistyö sujui jälleen upeasti!

14.4.2010

Kyllä sitä saa olla rekenä ja kelkkana... Hurja viikko alkaa olla puolessa. Esko oli eilen Kaavilla puhujamatkalla, hän on niin kovasti tilusjärjestelymies. Juuri nyt hän istuu Nissisen Markon kanssa viisaat päät yhdessä täyttämässä Eu-lomakkeita vai lieneekö taas viljelysuunnitelmaa. Seminologi on tilattu 6 eläimelle ja eläinlääkäri samalle määrälle, joilla on ongelmia hedelmällisyyden kanssa. Saattaa olla, että isäntä ei ehdi illalla keilaamaan ukkokerhon kanssa.

Loppuviikosta on vielä mittalypsy näytteillä ja jalostusuunnitelma. Jasu-päivä varsinkin on pitkä ja vaativa, kun pitää olla fiksuna koko päivä. Tytöt ovat järjestäneet viikonlopuksi omaa ohjelmaa, jolloin saamme hoitaa äpyleitä ihan isäntäväellä. Onneksi ukki ahertaa seosrehun kanssa :)

Huhtikuu on onneksi "paras" mahdollinen aika uuden työntekijän rekrytointiin - talven pakkaset ovat takana ja toukotyöt eivät ole vielä alkaneet. Jospa saisimme palkattua uuden henkilön jo toukokuussa. Kesäkuu onkin sitten jo valoisampaa aikaa työntekijöiden suhteen; odotan kiihkeästi koulun loppumista ja Johannan super-innokasta karjakon uraa. Ja saammehan Theresan Itävallasta.

9.4.2010

Keijo urakoi siemennyksien kanssa - viisi lehmää ja yksi hieho. Olinkin jo aivan hermona, kun navetalla oli liian rauhallista :) Kiimat synkronoituvat, mutta onneksi poikimiset eivät aivan niin päivälleen. Jospa taas ensi tammikuussa saamme poiíttaa harva se päivä.

8.4.2010

Onneksi tuli reissu heitettyä - nyt asiat ovat pykälän verran hassummin. Pääsisäisen seikkailimme omalla porukalla, tyttäret nousivat reippaasti ja vähemmän reippaasti aamulypsylle - vuorotellen. Pääsisäismaanantai aamun kruunasi kaksi poikimista ja kolme vasikkaa. Ja tämän viikon on kruunannut uuden työntekijän hakeminen... Robottinavetassa robotti ei yhtäkkiä päätä olla tulematta töihin? Lisäksi uudempi traktori sanoi työsopparin irti ja ukki tekee seosrehua nyt Åsenbryggin Jarin kanssa.

27.3.2010

Moni sanoo aivan ääneen, että kuinka te uskallette ajatellakaan olla lomalla kaksi viikkoa yhteen putkeen. Mutta jälleen kerran tuli todistettua, että minä ja Esko emme ole korvaamattomia. Kotijoukot olivat selvinneet talonpidosta hienosti, isot kiitokset teille kaikille! Eläinlääkäriäkään ei ollut tarvittu kertaakaan ja poikimisia oli ollut vain kolme! Siis oikeaa rauhaiseloa :)

Nyt olemme olleet itse lypsyllä viikon verran. Sama tyyni sää on jatkunut pian alkavan myrskyn edellä, ensi kuussa poikii taas toistakymmentä rouvaa. Onneksi on näitä helpompiakin jaksoja. Lisääntyvä valon ja lämmön määrä antaa kyllä energiaa aivan eri tavalla kuin tammikuun pimeä pakkanen. Oikeastaan on tosi kiva ajatella tulevaa kevättä ja kesää :)

4.3.2010

Olemme lähdössä lomalle koko perheen voimin. Kaiken kiireen keskellä olemme yrittäneet ostaa kaapit täyteen tavaraa, jotta meidän kotimiehet pärjäävät. Nyt toivonkin leppoisaa jaksoa Kaisalle, Kaidolle, Mirvalle, Tapanille ja Santerille, ketkä vuorovedoin vastaavat meidän äpyleistä. Ilman heitä olisi mahdotonta ajatella lähtevänsä mihinkään. Samoin kuin ukki ja mummu ovat kullanarvoisia, he saavat kissan ja kaksi koiraa nukkumakavereiksi. Puhumattakaan kaikesta muusta. Siispä, tapaamisiin kahden viikon kuluttua.

1.3.2010

Uusi kuukausi alkoi lisämaan ostamisella. Muutaman kilometrin päässä meiltä oli myynnissä 30 hehtaaria peltoa - joka meiltä puuttui. Näin ollen Esko voi viljellä nyt 80 omaa hehtaaria ja 20 vuokrahehtaaria. Luottopiikkikin taisi tulla nyt TODELLAKIN tappiin :)

28.2.2010

Herra-Hatun syntymän jälkeen meni toista viikkoa ilman uutta vasikkaa ja se helpotti kummasti. Samoin kuin se, että vihdoinkin saimme luopua 7 ternivasikasta yhdellä haulla. Laskin, että vuoden alusta viiden viikon aikana poiki 25 lehmää. Ihmekös alkoi päässä sirittää... Nyt meillä on kuitenkin pikkuneidit Himpula-Pim, Halla-Hiutale ja Hillamiina, jolla on harmaat korvakarvat :)

Navetan toinen iso ovi putosi sitten paikaltaan - jatkuva jäätyminen rikkoi sen. Ensi kesänä onkin edessä kummankin oven vaihto, toivottavasti parempaan. Pitkät pakkaset ovat kuuleman mukaan saaneet muutkin isännät rapimaan päitään ovien vuoksi. Mutta nyt on loistava nollakeli ja odottelemme vain lumivyöryjä katoilta.

Huomenna aloitamme uuden kuukauden sorkanhoidon, siementäjän ja mahdollisesti eläinlääkärinkin ( UT ? ja syömätön?) kanssa. Onneksi meillä on Kaisa ja Kaido kaverina, muuten tältä tontilta olisi mahdotonta lähteä ainakaan yhtä aikaa isännän kanssa. Todella hektiset päivät ovat toivon mukaan nyt takana päin - joksikin aikaa :)

13.2.2010

Olo alkaa helpottaa, nukuimme kumpikin Eskon kanssa pitkät päiväunet! Eilen oli nimittäin oikea surupäivä. Meidän vanha Mimosa-rouva nukkui pois omassa parressaan aamulypsyn jälkeen. Olo on surullinen, haikea ja kiitollinen. Oli hienoa, että saimme omistaa Mimosan ja loppu oli kuitenkin hyvä ilman pitkää sairautta. Iltapäivä oli ehkä kurjempi, kun jouduimme tekemään hätäsektion makaavalle Ukonhatulle. Nuori-herra Hattu saakin nyt juoda viikolla poikineiden vara-äitien ternimaitoa Helmililjan, Huomenheilan ja Hello-Yellown kanssa. Nyt on kyynelkanavat putsattu, huudettu kaikki patoutuneet tuskat ilmoille. Ja kappas, eikö vain tänään ollutkin jo valoisampaa astella iltanavetalta pihaan?

Pari viikkoa sitten ProAgrian neuvoja kävi laskemassa talousanalyysia. Kun alkoi tulla tulosten tulkinnan vuoro, Esko vihjasi minulle, että voisin hakea postin. Laatikko on noin yhden kilometrin päässä. Jäin kuitenkin ihmettelemään oivallista tulosta, olimme maksaneet siitä, että saimme tehdä työtä - ja paljon! Samaa sanomaa ilmoitti pari päivää sitten Maaseudun tulevaisuus, investoineet tilat rypevät syvällä kannattamattomuudessa muutaman vuoden. Onneksi en ihan oikeasti ota siitä kamalasti stressiä, me teemme parhaamme ja uskomme huomiseen. Kaikesta huolimatta.

9.2.2010

Onnenpäivä! Meidän 100-tonnari Mimosa poiki reippaasti. 10. vasikka oli lehmä ja siitä tuli emänsä näköinen Helmililja. Kaisa oli katsonut, että ensimmäinen Mimosan vasikka oli sonni numerolla 331. Helmililja on taas numero 780. Ja pikkuisen isosisko Tulila on 480. Nykyään nuo numerot merkitsevät yhtä paljon kuin nimetkin. Nyt vain toivomme, että vanhan rouvan jalat kestävät.

Utaretulehdus-buumin myötä vaihdoimme vedinkaston KärkiAgrin 4xLAhan, sitä on niin kovin kehuttu kauppiaan ja käyttäjien suusta. Nyt totisesti toivon, että akuutit mastiitit edes puolittuvat. Lisätyö aiheuttaa lisäväsymystä ja muistiongelmia; kysymme aina aamulla Kaisan kanssa Eskolta hänen nimeään. Onneksi se on vielä muistissa :)

1.2.2010

Tammikuun saldo oli 15 poikimista ja 16 vasikkaa. Helmikuun saldosta tulenee samankaltainen. Lypsy on yhtä erillislypsintä, varsinkin kun utaretulehdukset vain jatkuvat. Nyt ei kyllä voi kehua helppoudella. Itse asiassa on aika naatti olo.

Tänään lähti teuraaksi taas yksi ostokki-hieho. Ritiläpalkki karsinassa kasvaneet eläimet eivät opi millään nukkumaan parressa ja ennen pitkää utaretulehdus iskee. On todella turhauttavaa katsoa, kun isot, kauniit eläimet tekevät selvää itsemurhaa makaamalla lantakäytävällä. Muutama nuorempi versio oli hetken meidän vanhassa navetassa parressa ja ne oppivat hengissä pysymisen salaisuuden.

26.1.2010

Pakkaset jatkuvat, onneksi ei sentään yhtä vilpoisina. Vasikkapuolella on todellakin tungos ja ihmekös tuo, en minäkään ternifarmarina ottaisi ainuttakaan pikku-äppöä kuin viime tingassa näillä keleillä. Siispä navettanaisilla on olo kuin kätilöosastolla:) Huopa-Hippukin on saanut nauttia jopa kahdesta poikaystävästä, kun neiti itse on liian pieni piirileikkiin. Ja Tessan kaksoset saavat olla edelleenkin porukassa. Utaretulehduksiakin piisaa edelleen, taitaa tämä tammikuu olla uberikselle otollisinta kasvuaikaa. Himpula pim, hommaa on...

20.1.2010

Nyt eläimiä on kissoineen koirineen 222 päätä! Onneksi niistä on 8 ternivasikkaa, jotka odottavat uutta kotia. Vasikkaosasto alkaakin olla täynnä, juotettavia on 23! Tammikuussa poikii enää 3 eläintä ja sitten huokaisemme hiukan ennen helmikuun 12 uutta vasikkaa. Elleivät sitten innostu tekemään Tessa-rouvan temppua; lehmä pyöräytti eilen illalla isot sekakaksoset. Itse Tessalla on vain liian vähäinen maavara utareen kohdalla :(

Joskus tuntuu, että silmät saisivat olla selässäkin ja jonkin sortin kristallipallo apuna, mistä katsoa kunkin eläimen olotila - onko kuuma, kiima vai joku muu huuma? Eräs ystäväni ihmettelikin, kuinka kukaan voi huolehtia noin suuresta eläinmäärästä? No jaa, meitä on onneksi monta ja silmä harjaantuu huomamaan maata viistävät korvat. Työ tekijänsä opettaa?

Mutta huomenna taidamme kutsua eläinlääkärin nupoutusalkoisiin, taitaa olla 10 pikkuneitiä jonossa Esan kauneussalonkiin. Yleisesti sanotaan, että vain yhden tai kahden vasikan nupouttaminen on kallista - me taidamme päästä nyt tulopuolelle!

11.1.2010

Yöllä ei poikinut ketään. Sen sijaan alamme purkaa mieletöntä sairausten määrää ; terveydenhuoltosuunnitelma taisi muuttua sairaudenhuoltosuunnitelmaksi. Neljä mastiittia, kaksi kohtutulehdusta ja pari piilevää tiineyttä odottaa eläinlääkäriä. Nyt täytyy laittaa moinen suma pakkasen piikkiin ja toivoa tilanteen rauhoittuvan navetan kosteuden vähetessä. Teimme töitä viidestään ja se auttoi pääkopan surinaan. Huh huh....

10.1.2010

Sunnuntait ovat hauskoja päiviä, kun teemme töitä kotijoukoin:) Onneksi ukki auttaa aamulla ja tytöt riemusta kiljuen illalla. Tammikuun poikimaruuhka on puolessa, meillä on jo Himalaja, Hetkinen, Helmiina, Hilppa ja pienen pieni Huopa-Hippu sekä sonni Haisuli. Kaiken kaikkiaan juottopuolella on 18 vasikkaa. Lehmän nimikkeellä meillä on nyt 98, mutta kuten kaikki karjalliset tietävät, tuo luku vaihtelee lähes päivittäin. Eläimiä kaikkiaan on 216 kissat ja koirat mukaan lukien.

Pakkanen on paukkunut reippaasti, ennästys on -28 astetta. Ongelmakohdaksi pomppasi nosto-ovet, jotka jäätyvät tiivisteistään ja saattavat avatessa rikkoontua. Avointen ovien vietto näillä keleillä ei innosta :( Onneksi viime talvi oli leudompi, nämä säät olisivat olleet kohtalokkaita vuosi sitten vajaalla täytöllä.

Liisa Ruokonen teki terv. huoltosuunnitelmaa perjantaina. Utaretulehdukset ovat meidän ikuisuusongelma. Tiinehtyvyys oli parantunut uusissa olosuhteissa ja tuotoskin oli suhteellisen kova, 8 970. Ja viimevuonna oli syntynyt 111 vasikkaa. Parannettavaa on paljon, mutta olemme tosi iloisia, että olemme selvinneet ensimmäisestä vuodesta kunnialla toiselle.

Harjoitukset jatkuvat, lähdemme iltalypsylle ja arvomme poikimakarsinaan oikeat eläimet!