30.12.2012
Joskus säästäväisyys ei kannata tai kannattaa. Vaikka vuosilomapäiviä on kovin vähän, niin vielä nuukemmin emäntä on niitä käyttänyt. Niinpä lupauduimme ottamaan lomittajan pariksi päiväksi hänen työvuorolistojensa vuoksi. Ja koska kumpikin työntekijä oli vapaalla, lomittaja taisikin tuurata heitä. Eipä paimenen pyhistä...
27.12.2012
Joulunpyhät onnellisesti ohi. Joulupäivän aamuna saimme suloisen lehmävasikan, jonka ristimme Jouluksi. Muut pian poikivat pitävät meitä jännityksessä ja uusi vuosi on ehkä juhlittu:)
Tänä aamuna emäntä laati uuden työvuorolistan alkavalle vuodelle. Työntekijän toivomuksesta vapaa päivää muutettiin ja näin koko systeemi meni uuteen muotoon. Parsien lakaiseminen tapahtuukin nyt sitten keskiviikkoisin ja siirtymäkauden kunniaksi lakaisemme niitä harva se päivä. Onneksi on paljon kinkku-suklaa-energiaa harjan varteen.
23.12.2012
Emäntä vietti vuoden viimeiset lomat ja palasi yhtä tehokkaana takaisin työpaikalleen. Kuluneella viikolla oli poikinut kolme lehmää, mutta vielä 7 eläimen määrä on tänä vuonna. Lyhyellä matikalla se tekee noin vasikka per päivä.
Viikko sitten hoidettu mysteeri lehmä oikkuilee edelleen. Jouduimme laittamaan rouvalle kalsiumin maitosuoneen halvauksen yhteydessä 19.11 ja siitäpä kehkeytyikin kunnon paise. Viime maanantaina se puhkaistiin ja kolme litraa tavaraa poistettiin. Aloha ei kuitenkaan anna huuhdella haavaa, vaan tarjoaa takatassua innokkaasti ja sekö on nyt syy lämmön nousuun?
18.12.2012
Olipahan taas sorkkahoito! Hoidatimme vain 26 eläintä sujuvan sukkelasti, mutta silti omat sorkat jäätyivät perusteellisesti. Paikallaan oleminen ei ole meidän juttu.
Tuotosseurantatuloksetkin vihdoin saapuivat ja se oli naula Äksyn arkkuun. Onneksi joulun aikaan poikii Yekatarina paikkaamaan menetettyjä soluja tankkimaidossa.
17.12.2012
Poikimaruuhka alkoi purkaantua perjantai aamuna, kun Annikki tehdä poksautti harvinaisen tyhmät sonnikaksoset. Seuraavana aamuna syntyi taas huonojuomainen sonnivasikka, mutta illalla syntynyt lehmävasikka joi kuin unelma. Olipa siinä hermoja raastava urakka saada kakarat juomaan.
Nyt odottelen maanantain tapaan eläinlääkäriä. 5 viikkkoa sitten halvaantunut lehmä on pitänyt viikon kuumetta Ketovetistä, magneetista ja antibiootista huolimatta. Lehmä ei haise, kävelee kunnolla, syö, ei yski eikä ripuloi. Siis kunnon mysteeri. Toinen potilas on ehkä helpompi diagnosoida huonon liikkumisen vuoksi:(
Toisaalta odottelen viime viikon mittalypsytuloksia. Pahoin pelkään, että joudun luopumaan kahdesta hyvin persoonallisesta ay-lehmästä. Äksy on ollut nimensä veroinen solupommi. Vihne taas nipistelee takavetimiään harva se viikko ja rotjaamme rouvaa alvariinsa utaremintulla. Aika hassu juttu, että on vaikea luopua kahdesta noinkin hankalasta lehmästä.
Vielä on lisättävä tämän aamun kekustelu isännän kanssa. Joillakin tiloilla laitetaan magneetit lehmille automaattisesti ja pohdin asiaa ääneen syytellen apevaunun osuutta rautaromun paljouteen. Siihen isäntä vastasi, ettei se nyt sorvi ole:)
11.12.2012
Pelottavan tyyntä - myrskyn edellä? Tänään vain piipahdettiin navetalla ja loppuaika lepuutettiin kinttuja tulevaa varten. Ummessa on yli 20 lehmää ja vain 80 on lypsyssä - vähemmän kuin pitkään, pitkään aikaan.
Heti huomenna alkaa totisempi torven soitto, kun Esko pääsee aktiivisesti apemestariksi ( ukki oli polvileikkauksessa). Torstaina on jo näytemittalypsy, ensi viikolla sorkkahoito ja huonosti menee, jos ei tule vasikoita siiheen samaan. Mutta me olemme asemissa - työt alkakoon!
8.12.2012
Navetan joulusiivous hyvällä mallilla; sisääntulo siistitty ja toiseksi pienimmätkin vasikat saivat pehkut vuoteeksi. Nyt vietämme muutaman päivän rauhallisen jakson, jonka jälkeen alkaa poikimaruuhka. Joulukuussa pitäisi tulla vielä toistakymmentä vasikaa ja sama ralli jatkuu huhtikuulle.
5.12.2012
Navetalla odotamme pelokkaina flunssan kolmatta aaltoa, utaretulehduksia. Yksi pika-coli taisi jo piipahtaa... Huomenna otamme jälleen pitkäsäärisiä hiehoja lehmien joukkoon opettelemaan rouvana oloa. Ira, Illusia, Hetty, Henriikka ja Itikka poikivat vielä tänä vuonna. Onneksi vuosi vaihtuu, J-kirjain on aika loppuun käytetty. K-kirjain on taas hyvin herkullinen; Kukkuluuruu:)
27.11.2012
" Siivous-päivä. " Poistamme tänään viisi eläintä kerralla. Keväällä hermoketoosin sairastanut lehmä ei enää tiinehtynyt ja toinen maho on hieho - yritimme kyllä KAIKKI konstit jerseytä myöten. Kolmas lähtijä on huono hieho, jota ei edes ryhdytä siementämään. Neljäntenä lähtee porukan kiirehtijä, utaretulehdus ei anna armoa. Sokerina pohjalla lähtee sisukkuuden ilmentymä. Siemensimme jo jalostusarvoltaan huonoa hiehoa 8 kertaa ja vihdoinkin se tiinehty. Poiíttuaan yksi vedin menetettiin heti kättelyssä uberis-utaretulehdukselle, eikä tervekkään maitotilkka lähde ilman annettua oksitosiinia. Pitänee lisätä iltarukoukseen, että Herra armahtaisi liialta sisukuudelta:)
25.11.2012
Olo on kuin hajanaisessa pahassa paikassa - ei tiedä mihin kätensä pistäisi:) Nojaa, itse asiassa näppeihin tartuu nyt sitä itseään, flunssa on nyt ripuli vaiheessa.
Yksi ensikko kärsii taudista todella paljon. Muutaman päivän hoidimme lehmää tulehduskipulääkkeellä, mutta se ei auttanut. Niinpä päivystävä eläinlääkäri antoi vinkin; vasikoille tarkoitettua Alamycinia tai Terramycinia. Yksi annos ei taida kuitenkaan riittää, vaan joudumme uusimaan lääkityksen. Huomenna taidan laittaa reippaan isännän eläinlääke-ostoksille:)
Suurin huoli ovat vastapoikineet vanhat mammat - miten pidämme lehmät kunnossa?
21.11.2012
Hilipati hittaa - tästä taitaa bileet vain korjaantua:)
Neljän päivän aikaan tuli viisi vasikkaa ja saimme esimakua tulevasta poikimakaudesta. Onneksi musta ja ruskea pulliainen nousivat ylös ja heiluttelevat nyt jopa leukojaan. Mutta suurempi ongelma on FLUNSSA. Olemme äimisteleet lypsyasemalla pitkää rimpsua matalia tuotoksia, kunnes huomasimme, että varsinkin ensikoiden nenät vuotavat. Lisäksi ainakin yhdellä oli lämpöä lähes 40 astetta.
Soitin jälleen eläinlääkärille ( aamun vakiopuhelu ) ja hän lohdutti minua. Flunssaa on kuulema liikenteessä, eikä sitä voi estää. Nuhailu muuttuu pian kuulema ripuliksi ja sitten tulee utaretulehduksia. Kuulostaa lupaavalta - siis aivan huikelta! Mutta me emme peräänny, vaan käymme torjumaan noita hyökkäyksiä Ketovetilllä ja ruokahalu-eliksiirillä.
19.11.2012
Aamupäivä meni lupsakkaasti navetalla. Viikonloppuna poikineet lihavat Aloha ja Anelma päättivät kumpikin halvaantua ja eläinlääkäri tiputteli kalkkia ja sokeria oikein urakalla. Lisäksi teimme VAIN kolme nupoutusta ja pohdimme ensikon kuumeilun syytä.
Joskus tuntuu, että emäntä on aivan liian vainoharhainen ja tuputtaa lääkettä ja etukäteishoitoa ihan liian paljon. Mutta nyt sekään ei riittänyt. Nyt kun uusi navetta alkaa olla neljä vuotta vanha, on meillä myös vanhempia lehmiä ja se ei ole ongelmatonta. Kolme rouvaa poikii hetkenä minä hyvänsä - kun vain tietäisi missä järjestyksessä.
Mutta huomenna on parempi päivä. Isäntä tekee tänään iltatarkin ja akka vaipuu unten maille jo Salkkareiden aikaan ja ennustaa huomenna toivottavasti paremmin:)
15.11.2012
Isäntä toista päivää lomalla ja kaukana Saksan maalla villisika jahdissa. Emäntä parka yrittää pitää huushollia pystyssä ihan itsekseen... Höpsistä! Ukki tekee apetta, Piia ja Denis omia arvokkaita töitään ja luottolomittaja Santeri tuuraa isäntää. Pihassakin on niin, niin rauhallista. Ainut ongelma on iltatarkastus, joka on visusti Eskon työ. Ja nyt itse emäntä joutuu hinautumaan juuri nukkumatin aikaan takaisin navetalle. Siitä taitaa tulla aivan Valion blogiin kauhutarina:)
10.11.2012
Voi sun punaiset pilkut! Valion hieno kesäinen mainos on nostanut sellaisen mylläkän sosiaalisessa mediassa, että se työntyy väkisinkin liki. Tuotantoeläinten hyvinvointi on jälleen tapetilla ja kannanottoja on laidasta laitaan. Me ainakin teemme kaikkemme, jotta Hukkalan eläimet voisivat parhaalla mahdollisella tavalla, vaikkemme nyt aivan 205 nimeltä kutsuttua eläintä perheenjäseneksi otakaan:)
7.11.2012
Navetalla on rauhallista tai oli ainakin hetki sitten. Mitään ei juuri uskalla sanoa ääneen eikä aina edes ajatella. Marraskuun ohjelma sisältää monta umpeenpanoa ja umpiosasto etsii laajentumismahdollisuuksia. Viime tammi-helmikuussa saimme paljon lehmävasikoita ja niinpä meillä on joka paikka täyttä. Tai ei ihan. Lypsävien osastolle mahtuisi enemmänkin ja maitotankissakin olisi tilaa:)
Niilo-ukki sai oman projektinsa loppuun eilen, kun 53 hehtaarin kyntäminen päättyi. Esko sen sijaan kuljetti lietesäiliön tavaraa paikkaan jos toiseenkin huuhdellen lietekuiluja. Ja siitä me tykkäämme!
Talven tuloon on nykyään hankala asennoitua vanhan ajan lupsakkaan malliin; kun ei ole nauriita laittaa kuoppaan eikä akkakaan pysy pankon päällä. Mutta jospa siitä huolimatta alkaisi yksinkertaisempi talviaika.
29.10.2012
Emännällä miniloma, mutta silti askeleet veivät navetalle eläinlääkäriä jututtamaan - tosin isäntä hoiti potilaita. Ja mitä jälleen opimme? A) Jos eläin särkee sorkkansa, kutsu ensin sorkkahoitaja analysoimaan tilanne. Sitten valitaan joko porisevat lihapadat tai aktiivinen hoito. B) Isojen holstain-lehmien tiineydet ovat vaikeita tulkita kokeneellekin seminologille, joten todella hiljainen tyhjä voikin olla todella tiine:) C) Nuku aina yön yli. Aamulla ongelmat ovat voineet ratketa aivan itsekseen.
Miniloma jatkuu. Emäntä pysyttelee nyt pihassa, sillä Piia ja Denis tekevät työt vähintään yhtä hyvin.
27.10.2012
Tälläisia päiviä ei tarvitsisi. Miksi kaksi sairasta eläintä saa vallan kaikesta ja loput 200 tervettä unohtuu? Tosin lypsyllä piti jo tsempata itseään ja pakotin huomaamaan ylösnousseen Äiteen, kohtutulehduksesta selvinneen Hinbeeren ja iki-ihanan Allegron. Silti mielessä kummittelevat vain todella sairaat. Olisipa sellainen delete-näppäin, millä poistaisi turhan murheen.
25.10.2012
Perinteinen jalostuspäivä. Aamutuimaan vietimme 1,5 tuntia navetassa ihastellen ja ihmetellen ensikoita. Anitalla oli uusi ohjelma käytössä ja niin olimme valinneet 100 eläimelle sonnit alta aikayksikön. Kerta kerran jälkeen lisäämme lihasonnin osuutta...
23.10.2012
Huoh - vihdoinkin solut ovat oikealla tasolla! Colit ja Kns:ät paranevat vain lypsämällä tai sitten poistolla - joka ei tunnu ihan sopivalta ratkaisulta. Colin kanssa painunut Äksy-rouva on sellainen persoonallisuus-paketti, että ihan helposti emme luovuta - puolin ja toisin:)
Joulu-tammi- ja helmikuu ovat jälleen poikimakuukausia ja pian aloitamme talkoot umpeenlaitettavien kanssa. Juuri nyt joka paikka on pullollaan elukoita ja saamme käyttää Piian kanssa mielikuvitusta, mihin sulomme minkin eläimen. Kaksi viikkoa sitten sorkkansa särkenyt huippuhieho vie juuri nyt invaliidikarsinan kolme paikkaa, mutta ei enää kauan - valitettavasti:(
Denis tyhjensi aamulla pehkukarsinan ja nyt saa talvi tulla uusien vuoteiden kanssa. Itse asiassa se tulikin juuri tänä aamuna, kun maa oli valkoinen.
Esko on yrittänyt aukaista huonosti vetäviä sala-ojia - huonolla menestyksellä?
17.10.2012
Meidän karjakko Piia kirjoitti hienon jutun Valion blogiin hänen yhdestä tärkeimmästä työstä:)
16.10.2012
Viimeiset hiehot tuumasivat, että nyt saa sade riittää ja vilahtivat navetan suojiin. Talvirutiinit alkoivat siis todenteolla - vanha navetta työllistää mukavasti:)
15.10.2012
Mahtava maanantai! Teimme todellisen työpäivän.
Aamulla otimme vanhaan navettaan lähes 30 hiehoa. Täytyy myöntää, että olen ylpeä meidän pikku-äpöistä. Vaikka meillä on paljon eläimiä, annamme aikaa vasikoille ja kesyt eläimet tulevat melkein nimellä kutsuen paikalleen. Saapa nähdä, mitä huomisen aamun 11 viimeistä hiehoa tuumaavat - etteivät vain nyt riehaannu kehuista?
Iltapäivällä vietimme maanantai-siivousta ja näytemittalypsyä. Viime viikon colit ja KNS:ät soluttavat suloisesti ja niin päätimme testata kaikki 94 tankkiin lypsettävää. Nyt odotamme jännityksellä, osuvatko miljoonat kohdalleen...
Vaikka teimme paljon, kaikki tapahtui sukkelasti. Tiimimme on niin hyvin hitsautunut, että osaamme ennakoida jo toistemme tekemiset:) Mhhhh.... ja tekemättä jättämiset:)
9.10.2012
Mikä on melkein kaikista ihaninta? Kun saa juoda aamukahvit keittiössä. Piia, Denis ja Dmytro hoitavat tiistain lypsyt - hienoa!
8.10.2012
Eläinlääkäri tuli mielle kolmannen kerran viikon sisällä. Onneksi meillä on ihanat ja osaavat lääkärit:) Utaretulehdukset olivat colia ja KNS:ää, joten jätimme ne luomuhoidolle. Sen sijaan 11kk:n ikäinen Ikioma sai antibioottikuurin - toinen takasorkan puolisko oli lähes irti. Nyt odotamme kiihkeästi sorkanhoitajaa ja kenkää Ikioman ikiomaan jalkaan.
Ja eläinlääkäri lohdutti; " Eläin paranee hoidosta huolimatta".
7.10.2012
Nyt meinaa mennä stressin puolelle:) Joku himputin utaretulehdus-buumi iski taas navettaan ja ei tiedä mihin päin säntäisi. Viime viikon akuutti paljastui coliksi ja nyt odottelemme viikonlopun tuloksia kiihkeäksi. Jos vain jostakin saisi pika-koti-laboratorion, hankkisin sen heti.
Toinen stressi tulee sateesta. Isäntä on sitä mieltä, että hiehot voivat hienosti ulkona näin lämpimällä. Mutta meikäläinen herää yöllä joka vesikuuroon ja ajattelee neitien kastuvia kankkuja. Jospa ryhdyn herättämään myös isännän joka kuuroon: " Hei, herää - siellä sataa vettä" - voisi tilanne muuttua sukkelasti.
Esko-isännän loma jatkuu huomenna vielä sala-ojituksella ja voihan se olla niinkin, että isäntä itsekin kastuu:)
4.10.2012
Eskon loma ei voisi paremmin jatkua - nyt hän rymysi pitkän päivän sala-ojilla. Illalla lomalainen oli väsynyt, savinen ja onnellinen?
Piian kanssa suunnitelimme utaretulehdusoireet ja -bakteerit taulukkoa, johon kirjaisimme kaikki kokemuksemme, jotta osaisimme paremmin ennustaa kunkin taudin aiheuttajan. Tällä kertaa Ynnä-lehmän oireet ovat niin mukava coctail kaikkea, että annoimme kaiken mahdollisen hoidon. Kuluneen kesän maahan kaataneet colit ovat tuoreessa muistissa:(
40 hiehoa ovat vielä ulkona lämpöisessä, mutta hieman kosteassa säässä. Koneurakointi Åsenbrygg kuljettaa lietettä pelloille hurjaa vauhtia ja ukki jatkaa kyntämistä ojituksen jälkeen. Normaalia syyselämää.
3.10.2012
Isäntä aloitti viikon mittaisen "loman". Alkajaisiksi hän osallistui koulutukseen" Onnistunut työntekijän palkkaus maatilalla" asiantuntijana. Oliko 19 vuotta sitten Vieremän kirkossa tehty työsopimus onnistunut? Mutta ilman sarvia ja hampaita, meillä on erinomaiset työntekijät. Piian ja Deniksen kanssa on turvallista kohdata haasteellisetkin tilanteet.
27.9.2012
Saimme kaikki kunnon kastumisen, kun otimme aamulla hiehoja uuteen navettaan. Ulos jäi vielä 40 eläintä ja pakkasten tullessa otamme ne vanhaan navettaan. Neitejä joutuu ruokkimaan uloskin, mutta ritilöiden puhdistukselta välttyy. Viime vuosina olemme ottaneet kaikki hiehot sisälle hirvijahdin alkaessa ja tällä reseptillä ottaisimme ne sisälle vasta ensi syksynä.
26.9.2012
Kolmas säilörehu korjattu. Piste. Kulunut kesä on ollut pitkä kuin nälkävuosi.
25.9.2012
Kolmessa ja puolessa tunnissa 35 lehmää oli kulkenut sorkanhoitajan telineen läpi. Kierresorkka on edelleen suosituin malli ja ennalta ehkäiseviä hoitoja oli kolmannes. Onneksi kaikki sujui tällä kertaa ilman onnettomuuksia, edellisellä kerralla Yyteri lehmä hyppäsi aidalle rikkoen mahanahkansa.
24.9.2012
Puiminen loppui! Ja vihdoinkin jyväsiilo suljettiin. Ei olisi voinut sataa enemmän.
22.9.2012
Onneksi Äitee-lehmä älysi itse nousta ylös parin lepopäivän jälkeen. Rouva oli sen verran säikky, että 750 kiloa oli mahdontonta nostaa nostolaitteilla turvallisesti. Tai no niin, just turvalleen siinä mentiin...
Emännällä oli siivousvimma päällä - tai siis vielä kamalampi siivousvimma. Lypsyasemasta tuli pesurilla melkein uusi ja siinä samalla tuli kiillotettua tilatankki. Piia sen sijaan paapoo vasikkalassa hienoa mustavalkeaa katrasta, tällä menolla meillä on holstein karja alta aikayksikön.
Puinti jatkuu edelleen. Eipä ole tainnut olla koskaan näin pitkäveteistä touhua. Juuri kun puimuri haukkaa pellon laidasta, tulee taivaalta vettä.
Tulevalla viikolla onkin sitten hulinaa oikein olan takaa. Tiistaina 35 lehmää pääsee sorkanhoitoon. Myöhemmin jatkamme hiehon erottelulla; 37 hiehoa muuttaa vanhaan navettaan ja 12 uuteen. Ihan kuin talvi olisi tulossa?
17.9.2012
Millainen on tavallinen arki? Maanantaisin meillä tehdään töitä tavallista enemmän - navetan siivouspäivä parren lakaisulla. Tällä kertaa oli vielä umpeenpantavia rouvia ja sokerina pohjalla halvaantunut Äitee. Tai lehmiytynyt... Onneksi rouva sattui lehmiytymään edes poikimakarsinaan ja siellä on rauhallista telkuta nostolaitteen kanssa. Nyt olemmekin nostelleet noita isoja holstaineja, pienet pulleat ay:t taitavat olla sisukkaampia.
Ja vettä sataa. Eilen sunnuntaina oli hieno puintipäivä ja Esko kertoi urakan olevan puolessa.
13.9.2012
Navetan laajennuspäivä! Yksi välikäytävä on ollut suljettuna jo pari vuotta ja siihen on suunniteltu 4 petipaikkaa lypsylehmille. Ja tällä viikolla isäntä sai inspiraation ryhtyä valamaan. Eihän seuraavalla vaiheella ole yhtä pitkää toimitusaikaa?
Esmeralda-lehmällä oli myös pitkä toimitusaika. Mamma kantoi reilusti 2 viikkoa yli ja kun poikimisen aika tuli, olimme varustautuneet lähes puukoin ja puntarein. Mutta emäntä piteli vain pikkuisen häntää, kun Piia ja Esko nappasivat suuren ja kauniin lehmävasikan maailmaan. Onneksi emme hätäilleet käynnistystä - lehmä poikii sitten, kun vasikka on valmis.
Vähemmän mukavaa on tuo sade. Tänään piti olla puintipäivä, mutta eilinen kaatosade lykkäsi sitä taas hamaan tulevaisuuteen...
10.9.2012
Zonta-naisten kummivasikasta Helvistä tuli rouva-lehmä, kun Jasmiini syntyi maailmaan. Vähänkö siisti juttu?
9.9.2012
Isäntä piipahti katsomassa sää-ennustetta, eikä hyvältä näytä sadonkorjuun suhteen. Mistä ihmeestä se jaksaakin sataa?
Kulunut viikko on ollut rauhallinen navetalla - johtuneeko siitä, että emäntä ei ole ollut hääräämässä:) Pienimmät vasikat pääsivät sisäruokintaan - hiehot saavat laiduntaa kuun loppuun perinteiseen tapaan. Vasikoitakin on tupsahdellut tasaiseen tahtiin; toinen toistaan komeampia sonneja. Sukupuolijakautuma näyttää tasaantuvan alkuvuodesta - mutta ei tuo sademäärä:(
Isäntä vaihtoi vanhan Valmetin vähän isompaan vanhaan Valtraan. Tehoja on löydyttävä enemmän. Onneksi emännän tehokkuus on vielä riittänyt - eikä akkaa ole tarvinnut vaihtaa isompaan...
Sunnuntain kunniaksi juoksimme kahden lehmä-rouvan perässä kameran kanssa. Valion blogi työllistää koko perhettä ja mielikuvitus saa lennellä rajattomasti lehmäelokuvia leikatessa.
1.9.2012
Toinen puintipäivä. Sattui niin somasti, että emäntä yllätti puintimiehen Hukkalan isännän pienimmältä peltolohkolta:) Mutta näppärästi Jari pyöritteli ison puimurin nenäliinan kokoisella pellolla. Ukki oli tyytyväinen syksyn satoon ja uusi, isompi Murska jauhoi jyviä hulmakasti. Pian pikkusiilo on täynnä ja lehmät siirtyvät kolmen viikon kuluttua kuivatusta viljasta tuoreviljaan.
29.8.2012
Karjan komein lehmä teki poikimista koko päivän ja viime viikkojen historialla emme jääneet arvailujen varaan. Onneksi eläinlääkäri antoi normaalin tuomion ja niinpä iltatarkille mennessä oli maailmaan putkahtanut soma lehmävasikka. Huh huijaa...
Sairasosasto on pullollaan nilkuttavia ja hätävarjelusta kärsiviä:) Onneksi umpipuolella on paljon tilaa ja olemme tehneet varapoikimakarsinan ja vielä sillekin varavarapoikimakarsinan pienoiseen poikimaruuhkaan. Tosin tämä ei ole mitään ajatellen tulevia joulu- tammi- ja helmikuita. Silloin saamme odotella ainakin 50 vasikkaa, eikä varapoikimakarsinoista ole tietoakaan:)
26.8.2012
Nyt oli Johannan vuoro venyä lypsylle läksyjen luvun välissä. Onneksi viikonloppu oli rauhallisempi - emme kutsuneet edes eläinlääkäriä. Olo on hieman säikky, nuo pahat colit ovat niin arvaamattomia.
Hiehot valtasivat pihamaan sunnuntain kunniaksi. Nyt ovat puurot ja vellit lahjakkaasti sekaisin ja tuleva viikko alkaakin karjaerottelulla. Pihan ja navetan väliin ei mahdu kuin ainoastaan siemennettävät hiehot, muut saavat tyytyä lähiöön.
Esko on hakettanut ahkerasti ja tuumasimme porukalla, että nyt riittää ulkona työtä niin kauan kuin lunta sataa. Mhh... pitääköhän nyt toivoa pikaista talven tuloa vai pitkää, pitkää syksyä?
19.8.2012
Nyt en manaa enää mitään, en toivo mitään mutta pelkään jo aika paljon. Kuluneen viikon eläinlääkärisessio venyi kolmen tunnin painiskeluun kuumeisten ja colisten lehmien kanssa. Ei voi olla tottakaan? Onneksi kolme vanhaa rouvaa on jo poikinut ja ovat VIELÄ elossa.
Nyt on kyllä navetta-elämää koeteltu, taas sellainen Saarijärven Paavo olo. Mutta kellä on luita navetassa on niitä navetan takanakin...
Positiivista on Nooran iso apu viikonloppuna. Työntekijöiden kesälomat tekevät vajetta henkilöstöön, jolloin lyseolaisten on venyttävä. Kiitos Noora:)
15.8.2012
Navetalla hengähdystauko? Tosin vietimme näytemittalypsyn, joku rouva soluttaa tai ehkäpä jopa monikossa? Huomenna kutsumme eläinlääkärin, tällä kertaa ilman sinisiä valoja. Pari vasikkaa odottaa nupoutusta ja muutama hieho tiineystarkistusta. Manasimme Piian kanssa jo KAIKKI mahdolliset sairaudet sorsapäivälle, jolloin Esko on jälleen lomalla. Kolme vanhempaa rouvaa odottaa poikimista ja me - voisimme tehdä eläinlääkärivarauksen valmiiksi.
Nuori ja vanha isäntä peittelivät tänään rehusiilon ja -kasan. Toinen sato on korjattu moitteettomasti. Ei kyllä olisi uskonut vielä viikko sitten. Upea sää hellii juuri nyt ja toivottavasti pitkään puintikelejä ajatellen.
10.8.2012
Todellakin - rauhaiselo on kuuta kiertävällä radalla. Edellisen illan navetan iltakäynti venähti pitkäksi - emännältä :( Maanantaina poikinut hieho kulki selkä kyyryssä ängäten aivan hurjasti eikä siinä auttanut muu, kuin kutsua lääkäri. Diagnoosi oli; ristiluu - 1.häntänikamaväli romahtanut, ei virtsaa, häntä veltto. Niinpä vietimme hiljaista hetkeä navetan takana ollen onnellisia siitä, ettei edes satanut. Poikiminen on lehmällä niin, niin vaarallista aikaa.
9.8.2012
Lehmä kuoli. Oliko edellisen aamun raju poikiminen rikkonut jotakin ja oliko sisäinen verenvuoto halvauksen ohella liian paljon? Olimmekin nautiskelleet neljän viikon tauosta eläinlääkäri-suhteessa, mutta nyt taitaa tulla asiointia kerran päivässä. Rauhaiselo on tipotiessään.
8.8.2012
Vettä satoi niin kaatamalla, ettei siinä metelissä edes nukkunut ja päätös oli kypsä. Heti aamulla umpilehmät ja pienimmät vasikat juoksivat häntä suorana navetan suojiin onnesta soikeina - kesälaidunta oli tullut tarpeeksi!
Sitä ennen emäntä herätti päivystävän eläinlääkärin kello 04.04 suloiseen soppaan; poikimahalvaus ja kohtukierre. Ihmeekseen vasikka selvisi, mutta...
7.8.2012
Olo alkaa olla kuin uitetulla koiralla ja mieli maata myöten. Onneksi ei ole kesälomaa, minkä nämä ilmat pilaisivat. Mutta mistä ihmeestä tuota vettä riittää? Loppukesä voisi olla tyystin sateentonta, eikö vain?
6.8.2012
Illalla oli sen verran poutaa, että saimme napattua muutaman kuvan ilman märkää T-paitaa:) Lähdekaivolla on emännän kanssa piilosilla Yskä-rouva.
2.8.2012
Rehunteko osa yksi alkaa tänään. Nyt ei taida tulla ensimmäisen sadon vertaista appeen alkuainetta. Minkähänlaista anti-sadetanssia pitäisi tanssia, että niin me kuin kaikki muutkin saisimme rehun tehtyä?
Nuoriso nukkuu vielä aitassa sännäten sitten kesän ekotekoon. Metsän vanha piikkilanka-aita on melkein kokonaan purettu. Hienoa!
1.8.2012
Navetalla on ollut hieman rauhallisempaa. Joku soluklöntti tipahtelee silloin tällöin, mutta se on vain hermopeliä. Onneksi helteet olivat ja menivät sukkelasti ohi. Viimeiset kolme umpilehmääkin passitettiin ulos ja nyt ns. hiehopuoli huokuu tyhjyttään - puhtaana. Mutta keittiön ikkunan alla käy vilske, kun 17 alle 6kk vasikkaa on vailla milloin mitäkin.
19.7.2012
Joku aika sitten toivoin koleaa kesää hillitsemään soluja ja utaretulehduksia. Mutta ei nyt sentään näin koleaa! Umpilehmät ovat olleet neljä päivää ulkona, mutta taidamme ottaa rouvat takaisin puhtaisiin peteihin pikapuolin. Kuka nyt haluaa maata jatkuvassa sateessa?
Pihan ympärillä onkin komea karjanäyttely pienistä vasikoista vanhoihin rouviin. Joku kesä sitten muutama karkulainen söi pikkupyykit narulta - tuo lauma pistää tarvittaessa suuhunsa jo koko kuivatustelineen.
Uusinta uutta on kuitukaapelin kaivaminen. Kohta meillä on supernopeat nettiyhteydet ja laskujen maksu käy suit sait sukkelasti = eli raha viivähtää entistä lyhemmän ajan Hukkalan huushollissa:)
18.7.2012
"Pikku-tytöt", siis meidän Noora ja kummityttö Katja ovat innostuneet navetan pesusta ja pian ns. hiehopuoli on valmis. Hienoa tytöt!
9.7.2012
Eikä kahta ilman kolmatta. Heti aamun alkajaisiksi kokoomatilan ajolaite romahti alas - ei onneksi kokonaan. Sinkki oli murtunut poikki ja taas venkslattiin, jotta saatiin lypsy käyntiin. Elämä ei ole ainakaan yksitoikkoista:)
Näissä "kriisi" tilanteissa on kuitenkin hieno huomata, että meillä on mahtava työjoukko, joka tiiminä saa melkein ihmeitä aikaan.
8.7.2012
Olipa ihana sunnuntai! Aamulla kaatui lehmä - halvaantui isolle puolelle. Ja heti sen jälkeen kaatui Alpro - meidän tietokonejärjestelmä. Olo oli kuin hajanaisessa hankalassa paikassa. Huoltomies sai tietokoneen korjattua iltalypsylle ja iso holstein- lehmä sain pienkuormaaja - traktori yms. kyytiä sairaskarsinaan. Eipä todellakaan paimenen pyhistä.
6.7.2012
Jokohan nyt helpottaa? Aivan yllättäen saimme hieman lisää vuokrapeltoa ja niinpä heinänteko jatkui ja onneksi myös loppui. Samoin kuin kylvämiset hetkeksi - joko nyt alkaa rauhallinen kausi?
30.6.2012
Kesäkuu on lopuillaan - ihanan viileä kesäkuu. Kuluneen utaretulehdus-episodin jälkeen tuntuukin hyvältä laittaa välihousut aamulypsylle - lehmät tykkäävät tästä säästä. Asioilla on siis aina kaksi puolta.
Esko kylvää apulantaa ja ukki kyntää sala-ojittettua peltoa. Työt etenevät hyvää vauhtia, mutta loppua ei vain silti näy. Denis sen sijaan sain oman työnsä loppuun, lehmäpuoli on nyt pesty. Ja se lienee tämän kesän yksi parhaista töistä!
26.6.2012
Vihdoinkin tankkimaidon solut ovat toivotulla tasolla. Piia on tyhjentänyt eräänkin penisilliini pullon lehmään jos toiseen. Toinen puoli sielusta toivoo aurinkoista lämmintä kesää - toinen puoli toivoo tämän koleuden jatkuvan lehmien vuoksi.
Noora serkkuineen aloitti aidan teon, jokohan kohtakin loput hiehot ovat ulkona?
24.6.2012
Sala-ojitus loppui kolmantena päivänä ja juhannusaattona alkoi rehun teko. Koneurakointi Åsenbrygg hurautti tehdä yhdessä päivässä yli 60 hehtaaria ensiluokkaista säilörehua. Siitä vauhdista on kaikkien pää ihan pyörällä...
Nyt totisesti toivon alkavan hieman rauhallisemman elämän - edes hetkeksi. Tämä projektista toiseen eläminen on rankkaa, jatkuva kiire jonnekin. Jospa isäntä nyt ehtisi vapauttaa ne loputkin hiehot kesälaitumelle... Jospa:)
20.6.2012
Toinen sala-ojitus päivä. Onneksi satelee satunnaisesti vettä lievittämään sitä tuskaa, että muut tekevät säilörehua. Sala-ojitus on aina ollut Hukkalan isännän himohommaa - hän sai ojakärpäsen pureman jo nuoruudessaan. Saapa nähdä saako kummipoikammekin saman tartunnan, kun aloittaa työuransa nimenomaan sala-ojilla?
18.6.2012
Onneksi vanha painepesuri käynnistyy ja niin Denis aloitti ison urakan ripeästi. Pian meillä on puhtoinen navetta! Piian kanssa pelaamme "Arvaa mikä utaretulehdusbakteeri"- peliä ja iltapäivisin luemme oikeat tulokset Valmasta. Lajitelma on oikeaa sekasotkua, kaikkea löytyy samoin kuin hoidoista; katsotaan, hoidetaan poistetaan...
13.6.2012
Pidimme hieman aikaistetun näytemittalypsyn. Tankkimaidon solut seilaavat hieman liian korkelalla ja syyllinen on hukassa - selvien tulehdusten lisäksi joku muukin tekee myyrän työtä. Monta lehmää on ankaralla kuurilla ja lääkettä kuluu pullo poikineen. Navetan pesu ei alkanut, kun uusi pesuri ei lähtenyt käyntiin. Nännikuminen vaihto ei onnistunut, kun laatikko sisälsi ihan väärän mallisia tuotteita. Nyt kyllä SUUTUTTAA ja paljon. Toivottavasti kaikki järjestyy vielä parhain päin...
12.6.2012
Kolmantena päivänä laudan teko loppui - onneksi:) Alkoi koko huusholli olla tillin tallin...
9.6.2012
Meille tuli sirkkelisahuri! Taidetaan ryhtyä rakentamaan - mitenkä olisi navetan laajennus? Ei todellakaan! Isäntä hakkuutti pellonlaidoilta ja appivanhempien talon ympäriltä liian isoja puita hakemyllyyn. Onneksi niistä saa helposti ja vähällä vaivalla lautoja:)
Noora on innostunut vasikoista - hienoa! Julia ja Jääakka pääsevät vähän väliä nauttimaan kesäsäästä ja ihmettelemään avaraa maailmaa.
8.6.2012
Vanha navetta säihkyy puhtauttaan:) Emännän erikois-projekti on onnellisesti ohi tältä kesältä. 40 hiehoa laiduntaa pihapiirissä, toinen mokoma taitaa odottaa ulkoilua ohi ensimmäisen rehun teon.
5.6.2012
Remontit jatkuvat, nyt vanhan Valtran eturenkaan alapuolella oli liian vähän ilmaa. Samoin sateet. Toivoinkin tuossa joku päivä sitten sateita, nyt ne saisi jo loppua!
3.6.2012
Balanssi säilyy, maitomäärä tipahti ja soluluku nousi. Kuinka tärkeää onkaan ruokkia eläimet säännöllisesti?
2.6.2012
Jihuu!!!! Nyt se on ohi, tämän kevään kiirekylvöt - juuri sopivasti ennen pitkiä sateita kivikone remontista huolimatta.
31.5.2012
Apevaunu remontissa - kallis osa tilattu ja esittelyvaunu tulossa apuun. Juuri toissapäivänä pohdin tuota rahakysymystä - kohteita olisi vaikka muille jakaa. Mutta onneksi niin taitaa olla muillakin mielikuvituksen omaavilla...
30.5.2012
Pidot ei kun paranee! Apevaunu otti ja särkyi jättäen lehmät ihmettelemään vajavaista ruokintapöytää. Miehet joutuivat purkamaan kuorman käsin:( Illaksi Esko haki naapurin vaunun lainaan ja jälleen yötä myöten ruokki karjan. Nyt on kyllä nukkumarytmit ja kaikki rytmit sekaisin. Pitääköhän toivoa muutaman päivän sadetta?
29.5.2012
22 hiehoa nauttii raikkaasta toukokuun säästä - olemme vasta siunatussa alussa karjan ulkoilutuksen suhteen. Mutta kaikki aikanaan, yksi työ kerrallaan ja monta peräkkäin...
Navetalla on hieman rauhallisempaa sitten hurjan viime viikon. Tänään Piia ryhtyy sairaanhoitajaksi ja poista umpirouvalta tikit mahan alta. Yyteri hyppäsi väliaidalle ja juuri ruuvin kohdalle. Piia oli pitänyt sormea verisuihkulähteessä, kun muu joukko oli etsinyt tarpeita painesiteeseen. Mutta Yyteri selviytyi:)
Niin taisi selviytyä Yesterdaykin. Rouva koki kaamea coli-tulehduksen ja heittäytyi petipotilaaksi. Sinnikkäästi nostimme lehmää ylös monta päivää, kunnes rouva itse huomasi jalkojensa toimivan:)
Yllä-rouva taas purkaantuu joka kiimassa takapuolestaan. Nyt oli lääkärin puukko ja ompelutarvikkeet jo lähellä. Mutta jälleen, sinnikäästi pistimme osat paikalleen ja siellähän ne nyt ovat suloisesti piilossa - ainakin seuraavaan kiimaan saakka.
Pitäsi varmaan sanoa huoh...,mutta ei kannata vielä- vasta sitten kun jäämme eläkkeelle:)
28.5.2012
Sen verran ehdin isäntää nähdä ja häneltä kysyä, että vain 12 hehtaaria on kylvämättä. Tosin nyt taitaa olla kivisin osuus:)
25.5.2012
Emäntä piipahti pikaorientaatiolla navetalla - viiden päivän lomailu on ohi:) Uusi, hieno vasikka odotti nimeä ja upeus on aivan selvä JUBILEUM! Onhan neiti syntynyt juhlaviikolla. Kulunut viikko on ollut todella tapahtumarikas karjakoille ja siksi täytyykin olla onnellinen, kun kaikki näyttää kääntyvän hyväksi - sairaat terveiksi? Lisäksi tehdyt tiineystarkit saavat minut erityisen iloiseksi. Hyvä me! Siis todellakin, jubileum:)
24.5.2012
Seppälässä kävi sutina, kun vanha isäntä muokkasi ja nuori isäntä keräsi kiviä. Niinpä koneurakointi Åsenbrygg kylvi yötä myöten ensimmäiset hehtaarit. Kylvettävää on kaiken kaikkiaan noin 45 hehtaaria. Huh huh .... mitenkähän nuo meidän vanhat ja nuoret isännät jaksavat tuon yötyön?
17.5.2012
Eipä tarvinnut sanoa edes ääneen pelkoaan lämpimästä ilmasta ja utaretulehduksesta, kun ensimmäinen lehmä heitti henkensä hurjaan coli-tulehdukseen. Tästä se alkaa, kuuma taistelu solujen kanssa.
Lietteen ajo sen sijaan sujui kuin tanssi. Lehmillä menee koko talvi altaan täyttämiseen ja koneurakointi tyhjentää sen parissa päivässä. Siis se on hienoa!
15.5.2012
Lantaralli alkaa! Koneurakointi Åsenbrygg saapui jo aamutuimaan aarrealtaan ääreen - hienoa!
13.5.2012
Isäntä oli emännän kanssa lypsyllä -pitäisikö laittaa rasti seinään? Eskon selkävaivat eivät ole ehkä ohi ja niinpä kävely näyttää hieman könkkäsyltä. Niinpä emäntä huomautti monesti;"Kävele suorassa", johon isäntä tuumasi, että tämähän on kuin armeijassa " tahti, ryhti ja puhti". Mhhh..
Kohta saattaa olla tahti kohdallaan, jos pääsemme peltotöihin. Denis aloitti jo aidan tekemisen hiehoille, vasikoille ja umpilehmille. Odotan innolla sitä hetkeä, kun työnnämme meidän pulskat ay-lomailijat urheilemaan!
10.5.2012
Navetalla saa taas olla tarkkana kuin porkkana. Kolme lehmää sairastaa kukin eri bakteerin aiheuttamaa utaretuledusta. Lisäksi on ternimaitoa ja umpiosastolle menijöitä. Kesälomalaisia alkaa olla jo kohta tungokseen asti - tulisipa se kesä sukkelasti ja laidunkausi! Seminologi on käynyt joka päivä ja Piian kanssa totesimme, että joulu on nyt juhlittu ja uusi vuosi samoin. Ja siitä se jatkuu.... Mutta eipäs hätiköidä, kesä on elettävä ensiksi ja syksykin siihen väliin.
Isäntä toipui selkävaivoistaan ja odottelee hartaasti pellolle pääsyä. Ukki taisi jo livistää kyntämään. Vuosi sitten oli tähän aikaan ensimmäinen kylvöpäivä, mutta varmasti ehdimme tänäkin vuonna. Juostaan vähän sukkelammin:)
6.5.2012
Lähes joka toinen aikuinen kokee jossakin elämänsä vaiheessa iskiaskipua ja nyt sitä potee meidän isäntä:) Esko on elämänsä ensimmäisellä sairaslomalla - siis eikö olekin terve mies? Ja toivon mukaan kolmen päivän päästä vielä terveempi pakkoloman loputtua.
Navetalla jatkuu jokapäiväinen huiskinta. Saimme mausteeksi pitkästä aikaa vasikankin, kun Eerika pyöräytti VR Tiukalle lehmäsen. Toivottavasti nuorensonnin nimi ei ole enne. Poikimatauon jälkeen saammekin noin 8 -10 vasikkaa kuukaudessa läpi kesän. Kunhan ensin saisimme sen kesän...
1.5.2012
Vietämme rauhallista vappua Deniksen ja Piian hoitaessa sen rauhattoman puolen:) Aamulypsy sujui isännän kanssa kaksistaan, tosin ukki tekee uskollisesti apetta.
Arjen valjetessa ukki jatkaa lietteen siirtoa uudelta navetalta vanhan navetan säiliöön. Vaikka lumi suli viikossa, niin toinen viikko on vielä odoteltava peltotöitä. Metsän laitaan on ilmestynyt epämääräinen tukkipino, ihan niin kuin olisin kuullut jostain sirkkelisahurista:) Mutta me ei rakenneta tellinkejä kummenpaa.
26.4.2012
Erinomainen maitotilaneuvojamme Terttu Murtola tuli ja toi nipun tulosteita tuloksistamme. Viimeksi tilakunnot olivat kuin haulikolla ammuttuja, nyt sihti on hieman korjaantunut:) Positiivista on maidon pitoisuus rasvan ja valkuaisen osalta. Huolimatta hirmuisesta poistoprosentista, on lehmien ikä nousussa. Negatiivista on hiehojen keskimääräistä huonompi tiinehtyvyys. Olisi se kamalaa, jos kaikki olisi erinomaisesti - mihin sitä sitten pyrkisi?
24.4.2012
Erilainen päivä kuin eilinen - vettä sataa kaatamalla. Onneksi! Viikon kuluttua on vappu ja meillä on vielä pellot vitivalkoisina. Vuosi sitten oli kevät jo pitkällä, mutta kertaakaan ei ole jäänyt vielä kylvämättä.
Eilen sai taas juosta helmat hampaissa, kun milloin kenelläkin on kiire kaupunkiin:) Lisäksi teimme pienen sorkkahoidon , vain 9 kriittisintä pääsi pedikyyriin. Sorkkien hoitaminen ei ole halpaa eikä helppoa, mutta se on kyllä sen arvoista. Pihatossa kunnolla kävelevä lehmä on kaiken perusta.
19.4.2012
Lypsykoneen asennuspäivä! Onneksi erillislypsimen hana tuli niin korkealle, että poikimakarsinassa tilkkominen jäänee pisimmän tehtäväksi = isännälle. Uudistus voi olla vielä jonain päivänä todella hyvä, tällä hetkellä se vain täyttää hyvinvointitukien moninaisia ehtoja. Joku viikko sitten Esko ehdotti hiehojen ulkoiluttamista vanhasta navetasta talviaikaan. Emäntä sen sijaan ehdotti koko hiehon hoidon ulkoistamista. Piste.
17.4.2012
Vauhdikas viikko alkoi eilen näytemittalypsyllä, tosin nyt näytteitä otettiin vain 94 kappaletta. Poikimalistallakin on vain yksi Veera - siis siltä osin rauhallisempaa. Mutta jotta ensi tammi-helmikuu olisi työntäyteisiä, seminologi käy päivittäin yhden tai jopa viiden eläimen luona:)
Tänään Denis urakoi pikkuvasikoiden talvipehkut pellolle. Toiveissa on kevät ja lämmin sää, mutta ei kärpäsiä - mahdoton yhtälö? Isäntä sen sijaan on opiskelemassa DeLavalin Alpro-ohjelman käyttöä - olemme käyttäneet ohjemaa ilman koulutusta jo kolme vuotta. Mutta parempi myöhään, kuin ei milloinkaan.
Huomenna sekä Denis että isäntä jäävät lomalle ja naisenergialla pidämme navettaa pystyssä. Onneksi meillä on vilkas mielikuvitus keksiä ongelmiin ratkaisuja.
Joskus tuo vilkas mielikuvitus pitäisi kuitenkin laittaa aisoihin ja yrittää olla ajattelematta mitään. Jokapäiväinen aikainen aamu ja tuhannet askeleet alkavat tuntua vähän siellä ja täällä. Siis pikkupäikkäreille seminologin käynnin jälkeen?
PS: Tuore tutkimus tehokkaasta työntekijästä on onneksi todella lohdullinen, olemme isännän kanssa parhaimmassa iässä. Jalat ovat kyllä eri mieltä...
8.4.2012
Kummityttömme Katja tutustui tulevaan kesätyöhön lypsymontussa. Neiti on vasta 13-vuotias, mutta otteet ovat ravakat. Hienoa Katja!
4.4.2012
Suunnittelimme Piian kanssa uhkarohkeaa tekoa - laitamme myyntiin neljä tänä vuonna syntynyttä lehmävasikkaa ja pari hieman vanhempaa:) Nimittäin, olemme hoitaneet karjaa todella huonosti, jos tarvitsemme kahden vuoden päästä yhteen syssyyn 20 hiehoa poikimaan. Mutta näin me päätimme, saada kaikki jäljellä olevat hiehot tiineiksi ja lehmille pidempää ikää. Se on tahtotila!
Navetan kevätsiivous jatkuu keikkuen. Denis putsaili pölyjä ajolaitteen päältä, kun Piia on erikoistunut ikkunan pesuun. Hienoa!
3.4.2012
Ögönblick oli taas veitsen terällä:) Edellisenä päivänä helmikuussa poikineen lehmän vatsa kilisi ja päätimme tehdä toisen vasemman puoleisen juoksutusmahan leikkauksen tänä vuonna. Eläinlääkäri oli jo leikkausali-asussa, mutta laittoi sitten puukon taskuun ja laukun kiinni. Nyt samme jatkaa Ögönblickin tehokontrollia, mihin maitomäärät heijaavat ja miten leuat heiluvat. Tämä kysyy sitä epävarmuuden sietoa.
30.3.2012
Vihdoinkin uudempi ja isompi Kivi-Pekka pääsi kuvaan, tämän kevään konehankinta yhdessä yhteistyökumppanin kanssa. Ensimmäinen kivikone ostettiin uramme alussa - onneksi. Näillä seuduilla kiviä riittää enemmän kuin laki sallii ja miniän pää kestää:)
29.3.2012
Toinen vuosittaisista tuplatyöpäivistä:) Anita tuli jäleen kello 8 ja aloitimme hiehojen rakennearvostelun. Anita tekee vielä tuplasti suurempia karjoja ja se näkyy - eläinten arvointi sujui alta aikayksikön. Upeaa!! Samalla hän valitsi sopivat jalat ja utareet uuteen Valion blogi-juttuun, aiheena tulee olemaan kaunis lehmä. Ja todellakin, meidän mantra on jalat ja utareet, jalat ja utareet. Pihassa pistimme taas sujuvasti nuoret sonnit ja valiosonnit kohdalleen ja niinpä emäntä ehti vielä iltalypsylle. Tosin pää oli jo siinä vaiheessa pahasti sekaisin ja Piia sai olla johtajana:)
Meillä on kyllä suuri onni, kun saamme nauttia ammattitaitoisimman jalostusneuvojan palveluista. Siksipä Hukkalan emäntä nukkuukin englannin sanakirja tyynyn alla - eikä sonnikatalogin kanssa:)
26.3.2012
Pikku puuhastelua ennen kesätöitä:) Talon isännät tekevät polttopuita ja navetalla pörisee painepesuri. Denis aloittaa pikkuhiljaa navetan kevätsiivousta. Oi niitä aikoja, kun ei ollut kuin vanha navetta pestävänä!
21.3.2012
Tuotanto maksimissaan. Asemalla käy sata lehmää ja umpiosastollakin on vielä kymmenen. Tankin melakin ylettää maitoon jo ihan kivasti:) Eilen Esa kävi nupouttamassa 9 vasikkaa ja seuraavaa suurta porukkaa saadaankin odottaa, toukokuun alkuun on vain neljän lehmän määrä poikia. Vähänkö ihanaa?
Vähemmän ihana on vanha navetta. Meillä alkaa olla kohta hieho-ongelma, kun joudumme siementämänään niitä useasti. Neidit ovat popsineet koko talven hieman liian hyvää apetta - jotta liete kulkisi- ja nyt pullukat uusivat ja uusivat. Mhhh... mikähän meidän tuotannon päätavoite olikaan; lietteen kulkeminen vai lehmän lypsäminen?
15.3.2012
Emäntä laittoi kuuluisan isäntänsä meijerin aluekokoukseen ja nauttii suloisesta kevään rauhasta. Maaliskuu on ehdottomasti paras kuukausi; poikimaruuhka on ohi, päivät valkenevat, pikkupakkanen pitää seutukunnan kuivana ja kesäinen työruuhka antaa vielä odottaa. Mikäpä tässä, käy vain aina välillä pitämässä seminologille häntää:)
13.3.2012
Onneksi Piian ja Deniksen päät eivät ole pyörällä - isäntäväellä vielä kylläkin. Rankka öinen kotimatka Helsingistä vaatii veronsa. Navettalla kaikki sujuu entiseen malliin, lehmiä poikii ja utaretulehduksiakin hoidetaan. Annukka-rouvan näytteestä löytyikin kaikki mahdolliset bakteerit aureusta vaille:)
Valion sivuilla onkin tänään oikea kohujuttu meiltä - totta vai tarua?
2.3.2012
Isäntäväki veteli aamulla unta mahdollisimman pitkään ja hyvillä mielin. Navetalla on ammattitaitoinen tiimi, Piia, Denis, Merja ja Edward, mikäpä aloittaa lomaa. Onneksi Yöntytärkin vihdoin poiki tehden hyvin haudutetun Juhlaemännän. Nyt isäntäväki toivoo lumetonta ja erittäin rauhallista viikkoa Hukkalan tontille ja erityisesti navettaan. Jordania kutsuu:)
27.2.2012
Illalla tehty ennustus aamuksi osui oikeaan - siemennysajankohtien määrittäminen oli harvinaisen hankalaa. Uudes navetan kolme siemennystä ovat helppo juttu, kaikki hyppäsivät iloisesti. Mutta vanhassa navetassa oli oikea lima-kaaos ja uusijoiden kohdalla täytyi miettiä pitkään ja hartaasi; tänään vai huomenna. Siis kolme hiehoa siemennetään tänään ja loput kaksi toivottavasti pitävät hurjempaa elämää huomenna.
Pihaan tulessa ei sitten enää tiedä mihin nyrkkinsä iskisi; taskussa maitonäyteet Delvotestiin, soittolappu eläinlääkärille ja kissa ja koirat huutavat kuorossa ruokaa. Ihmeekseen kaikki aina järjestyy ja päivä vaihtuu uudeksi - kaaokseksi:)
24.2.2012
Isäntä oli aktiivisesti aamupäivän navetalla, kun seminologi-porukka harjoitteli tiineystarkastuksia. Jo useasti hameväki oli pohtinut Yyrina-lehmän todella hiljaista tyhjyyttä ja niin vain syksyllinen negatiivinen tiineystarkastus tulos olikin väärä. Siis PIKA PIKAA Yyrina-lehmä umpeen. Tarinan opetus lienee se, että älä luota muihin kuin itseesi:)
Isäntä on harrastanut myös aktiivista kiintiönvuokrausta. Meillä ei ole tuotantolisenssejä kuin 700 000 maitolitralle, loput 200 000 litraa ovat sitä työniloa.
23.2.2012
Huh huh helpotusta! Ögönblick syö! Eilen aamulla rouva tuli viimeisten mukana lypsylle ja käyttäytyi todella oudosti; nuoli itseään, muita lehmiä ja parsikalusteita eikä tietenkään lypsänyt kuin kaksi litraa. Ögönblick poiki noin 2 viikkoa sitten, eikä oikein herunut vanhan rouvan tapaan, jotakin oli siis aavistettavissa. Hermoketoosi olikin sitten aika shokki - tauti on hengenvaarallinen. Annoimme ensiavuksi glykolia eläinlääkäriä odotellessa ja sokerin laittaminen suoneen ei sitten ollutkaan helppoa pakko-oireiselle lehmälle. Iltapäivällä navetalle meno ei myöskään ollut helppoa... Mutta voi ihanuus, lehmä oli rauhoittunut ja ryhtyi syömään. Tänä aamuna näimme jo leukojen heiluvan märehtimisen malliin.
Aperuokinnan kurja puoli on juuri tuo energiavaje paljon lypsävillä lehmillä. Meillä ei ole kioskeja eikä muitakaan helposti toteutettavissa olevia tapoja lisäruokkia maitotykkejä. Siis nyt täytyy vain olla tarkkana kuin porkkana maitomäärien ja pötsin pullotuksen kanssa:)
17.2.2012
Näytemittalypsy jälleen ja nyt yli 100 purkkia! Kun ukki teki tuo 99 paikkaisen telineen purkeille 3 vuotta sitten, ajattelin, ettei se koskaan tule täyteen. Ja nyt meni jo yli. Lisäpurkeista en haaveile, mutta terveempää karjaa, tiineempiä hiehoja ja vähempiä kuolemia toivon. Siis tekemistä ja tavoitteita riittää.
16.2.2012
Isäntä lähdössä asioille ja listalla poksottaa laatikollinen okstisiinia. Ihanat Helepotus ja Himpulapim eivät suostu lypsämään ilman maitohormoonia. Onneksi meillä on tästä jo kokemusta, Yrsky-ensikkoa lypsimme kokonaisen laktaatiokauden pikkuneulojen kanssa.
Poikimalista lyheni taas kolmella nimellä - hienoa!!!! Enää 4 lehmää tässä kuussa - jospa pääparka kestäisi vielä nuo...
14.2.2012
Onneksi poikimisruuhka alkaa olla takana päin - enää 7 lehmää tässä kuussa. Täytyy myöntää, että vasikoinnilla on uuvuttava vaikutus. Ensiksi pitäisi osata ennustaa poikimishetki - sitten pitäisi saada lehmä ja vasikka eloon, sitten vasikkala pullistelee tilliäisiä ja Delvotest käy kuumana. Mhhhh... työmäärä ei ole ainakaan vähentynyt sitten entisen elämän. Loput jätän kommentoimatta:)
11.2.2012
Voitamme varmaan maailman mestaruuden hiehojen menetyksessä:( Kaikista ponnisteluista huolimatta menetimme yhden hiehon poikimavaikeuteen, vasikka jäi lonkistaan kiinni kuin naulattuna. Tuntuu tosi, tosi pahalta. Olo on vähän kuin Saarijärven Paavolla....
8.2.2012
Onneksi oli tuo pieni lauhempi minijakso - saimme siivottua vanhan navetan. Ihan niin kuin joku kakkakökkärekin olisi jäätynyt ritilään:) Vanhan navetan etu on pitkä ikkunarivi etelään ja nyt päivällä neitien takapuolet ottavat aurinkoa ja hotelli pysyy sulempana.
Aamulla laskin tänä vuonna poikineet ja olihan niitä peräti 23. Olemme saaneet keksiä jo 12 J:llä alkavaa uuden lehmän nimeä ja siitä seuraakin huomisen hauska projekti - nupoutuksia.
Onneksi vaivat vaihtuvat, se pitää mielen virkeänä. Joku viikko sitten umpiosasto pursusi yli äyräiden, nyt lypsävien osastolla alkaa olla täyttä. Mutta laitapa joku "terveempi" lehmä pois, niin kohta on saa kutsua kuolleiden kavereiden kuljetuksen. Mutta ei pidä murehtia sitä, mikä ei ole vielä tapahtunut:)
Jä tässä suloinen 25 asteen pakkanen astellessa uudelta navetalta vanhalle päin.
4.2.2012
Hrrr... melkein 30 astetta pakkasta. Vanhassa navetassa ei passaa vettä roiskia tai työt on tehtävä luistimet jalassa:) Uusi navetta on oikea sumupalatsi, lämpöä on kuitenkin 8 astetta. Onneksi Farmit ennustaa sulatuspäivää alkuviikkoon ja sitten tasaiseen tahtiin pakkasta ja vähän leudompaa. Tuo sulatuspäivä onkin sitten riskipäivä - toivottavasti mammat torjuvat utaretulehdusbakteereja:)
Uusi Delvotest tuottaa hupia ja harmaita hiuksia. Pitänee lukea sen piikkiin, ettei osaa käyttää - sen lauluin olen oppinut Delavalilta:) Kävin kuitenkin hieman surffailemassa muidenkin kokemuksia ja aika monella muullakin on samoja fiiliksiä. Ihan oma lukunsa on hämmennys, kun puhumme Delvotestistä ja laitteessa lukee Devoltest. Mutta seuraavaksi hauska linkki, kuinka mukavaa lehmän hoito ja maidon testaaminen onkaan:)
http://www.youtube.com/watch?v=kpbKHCPrITc
Ja jatkossakin taidamme laittaa ongelmanäytteet suoraan pääkallopaikalle - meijeri testatkoon!
PS. Huomenna on jälleen pyhä - monestakohan syntyvästä vasikasta löisi vetoa?
31.1.2012
Juoksutusmaha on nyt leikattu ja lehmä rupesi märehtimään välittömästi. Sen sijaan Hello-Yellow:lla oli oikea jättipotti, joka vetimessä ihanainen aureus. Neidillä taitaa olla hieman huono ennuste huolimatta siitä, että lääkettä on joka lähtöön. Nämä tammikuun pakkaset ja kylmä höyry toimivat takuuvarmasti...
29.1.2012
Ja taas saimme sunnuntai-vasikoita, nyt kolme kappaletta. Viimeisenä ryhtyi poikimaan pulska hieho ja siinä odotellessa lantarobotti pääsi pesuun. Mutta hienosti isäntä nappasi Jessican maailmaan - ei tarvinnut vetääkään henkensä edestä.
Pakkasta on mukavasti 20 astetta ja sekin tuntuu riittävän kylmältä. Miten sitä oikein tarkeni menneinä talvina?
27.1.2012
Kun Äyskäri alkoi poikimaan pari viikkoa sitten, ajattelin, että nyt ei ole kaikki pullat oikeasti uunissa. Poikiminen sujui kuitenkin kohtuullisesti ja suuri Jolla tuli maailmaan. Nyt rouva on kuitenkin nuilottanut ja tehnyt hiljaista hivuttautumista tuon puoleiseen. Tänään selvisi syykin - vasemman puoleinen juoksutusmahan kierre. Siitä onkin onneksi aikaa, kun viimeksi heiluimme pellavaliman ja kastelukannun kanssa. Jos vanhanaikainen toiminta ei tepsi, on maanantaina moderni operaatio. Voihan kökkö...
26.1.2012
Isäntä suunnitteli hieman käytetyn kivikoneen ostamista. Entinen onkin palvellut hienosti 15 vuotta ja silti jaksan muistaa, miltä kivien kerääminen tuntui käsipelillä.
23.1.2012
Ylletröjä teki niin suuren neiti-Jättebran, että piti hieman avustaa. Mutta se oli pientä avustusta edellisen päivän rusettiin verrattuna. Rusetti oli aiheuttanut niin paljon arpikudosta, että apuun piti kutsua eläinlääkäri puukkoineen. Siis ei mitenkään hyvä - rusetilla tai ilman - nuo itsestään purkaantuvat lehmät. Kaikkea sitä pitääkin nähdä ja kokeilla. Jospa huomenna olisi vasikaton välipäivä :)
22.1.2012
Siellähän se tökötti Aurora-emän hellässä hoidossa - suuren suuri lehmävasikka! Lehmät eivät sitten kunniota sitä kolmatta käskyä, vaan poikkeuksetta poikivat sunnuntaisin tai silloin, kun on vaihtanut juuri puhtaan haalarin päälle. Attivatti-rouvalla on rusetti hännän alla, kun lehmä meinasi purkaantua vallan kokonaan. Tänä aamuna Esko avasi tuon rusetin vasikan toivossa. Todella mielenkiintoiset hetket käsillä - ihan konkreettisesti:)
PS: Tuon Auroran vasikan numeroksi tulee 1000!
PS 2: Facebook kaverit avustivat nimenannossa, Auroran vasikan nimeksi tuli Juno Borealis!
21.1.2012
Huomenna ei tapahtunut mitään, eikä tänäänkään. Lypsymontun muistilistalla komeilee 9 lehmän ja 3 hiehon nimi, joiden odotetaan poikivan kahden viikon sisään. Eivätkö rouvat ymmärrä, että saisivat henkilökohtaisempaa hoitoa, jos poikisivat yksi kerrallaan? Sen sijaan luulen, että mammat sunnittelevat taas joukkosyntymäpäivää. Sunnuntai on yleensä ollut suosittu poikimapäivä, siis jokohan huomenna?
18.1.2012
Tänään poimikaruletti pyöri vinhasti ja kaikki voitot tulivat kotiin. Aloitimme ihanan J-vuoden Jeminalla, Jakarandalla, Janet Jacksonilla ja ay-Jollalla. Paras voitto oli kuitenkin vapautunut tila poikimakarsinassa, jonka pönkkäsimme kaksi seuraavaa lehmää. Lisäksi päivän bibliaan kuului neljä positiivista tiineystarkastusta ja tietenkin yksi siemennys. Ja nyt äkkiä lepäämään, tiedä mitä huomenna tapahtuu!
12.1.2012
Himpula pim - elossa ollaan - vaikka Liisa kävikin meitä ruoskimassa:) Leikki sikseen - on hienoa, että Liisa jatkaa terveydenhuoltosuunnitelmien päivitystä vapaaherrattarena, sillä kunnan eläinlääkäriemme päivät ovat jo liiankin täynnä tavan praktiikkaa.
Liisa ei todellakaan ripittänyt meitä, vaan oli tyytyväinen mm. alentuneeseen hoitoprosenttiin ja rauhalliseen ilmapiiriin navetalla. Ongelmiakin jäi purtavaksi, mm. vastapoikineet lehmät kärsivät lievästä energiavajeesta. Ja niitä lihavia, mahoja Ay-hiehoja olikin 5! Mitä haaskausta - hyi meitä! Ja pitäiskö ryhtyä harrastamaan enemmän progesteroni-testejä, että erottaisimme mahdollisimman pian tapaukset tiine - ei toimi toisistaan?
Huomenna on Piialle ilon päivä, kun 4 ternivasikkaa vihdoinkin lähtee vielä 6 jäädessä odottamaan. Huh huh... saattaa tulla vielä tungos vasikkalassa, kun perinteinen tammikuun poikimisruletti pyörähtää käyntiin.
9.1.2012
Yksi kurjimmista hommista on muistella edellisenä vuonna poistettuja eläimiä, mutta niin vain teimme Piian kanssa. Puolet porukasta poistui utareen vuoksi joko kiireellisenä tai sitten suunniteltuna. Ainakin neljä ay-hiehoa jäi mahoksi ja ympärärysmitta taisi olla aika muikea. Sitten on sekalainen porukka tapaturmaa, halvausta ja jalkoja. Yhteensä laskettuna poistoprosentti nousenee hieman liian korkeaksi ja voihan kökkö. Torstaina kuulemme tuon tuomion eläinlääkärin suusta, kun teemme jälleen terveydenhuoltosuunnitelmaa. Dieettipuuhia?
6.1.2012
Esko ja Noora askartelivat ihanat pelättimet pikkulinnuille, jotka luulevat murskevilja-siiloa yli-ihanaksi lintulaudaksi. Kuvassa vasemmalla on pelätti, oikealla emäntä :) ja edessä talon vahti.
1.1.2012
Uuden vuoden urakka aloitettu. Lypsää surautimme isännän kanssa ihan kahdestaan ukin tehdessä apetta. Onneksi mammat olivat suotuisalla tuulella; kukaan ei tehnyt kuolemaa ja kulkivat kauniisti. Olisipa jokainen lypsykerta näin simppeli:)
Onneksi huomenna alkaa suora ja sileä arki. Kun laskee yhteen ison karjan ja ikääntyvän karjakon, ei viivan alle jää juurikaan extra-energiaa juhlintaan. Eläköön pilkun tarkka arkiaikataulu!