Isäntä susimetsällä! Nuori susi naaras haihtui sitten hengestään, kun toista sataa innokasta metsästäjää oli asialla. Ja puhelinlangat lauloivat etukäteen ja jälkikäteen:)

24.12.2011

Joulupukki toi meidän Nooralle super-ihanan joululahjan; järjestelmäkameran. Luulenpa, että saamme nähdä näilläkin sivuilla useita Nooran otoksia. Emäntä taas sai pikkuruisen älypuhelimen ja siinä riittää haastetta - hyvä kun saa näin alkuun vastattua puheluun:)

23.12.2011

Tässä Johannan terveiset Uudesta Seelannista :)

Olenkohan tottunut liian hienoon joulun juhlintaan, kun täällä Uudessa-Seelannissa en oikein pysty saavuttamaan joulufiilistä ilman aitoa joulukuusta tai venäläistä silliä? Ehkä suurin syy erilaiseen tunnelmaan on se, että täällä pallon toisella puoliskolla ollaan nyt hellelukemissa! Oi, ihana kesä joulukuussa. Uusi-Seelantilaisten lemppari joulupuu, pohutakawa, on räikeän punaisessa kukassa ja monet kiivit suunnittelevat viettävänsä joulupäivän juhlinnan rannalla. BBQ ruoka on suosiossa ja iloiset joululaulut soivat ulkoilma festivaaleilla.
Kesä joulu on mahtava – erilainen kokemus! Erityisesti uusien perunoiden, mansikoiden ja tuoreiden hedelmien löytyminen joulupöydästä tuntuu tosi ihanalta. Joululahjat avataan vasta joukupäivän aamuna, eikä ohjelmassa ole joulukirkkoa. Vain rentoa yhdessä oloa
Suomen joulusta ikävöin joulusaunaa, varpusta jouluaamuna, joulupuuroa ja rakasta perhettäni sekä isovanhempiani. Nuo asiat ovat aina tehneet joulustani niin ihanan turvallisen ja perinteisen.
Vaikka ikävä vähän välillä kirpaiseekin, nautin kiivi joulusta sekä koko vaihtari ajastani koko sydämelläni. Tämä on tähän astisen elämäni paras seikkailu! Olen ihastunut uuteen kulttuuriin, englantini sujuu parammin enkä enää selviäisi ilman kiivien vakio kenkiä: varvassandaaleja.

Haluan toivottaa hyvää ja kaunista joulun aikaa kaikille! Onnea uudelle vuodelle 2012, nähdään ensi kesänä.

Johanna

22.12.2011

Esko sai suurimman ja jännittävimmän joululahjan - Vieremälle tuli susilupa. Jahti alkaa vasta tapanina - mitenkän siihen asti maltetaan?

17.12.2011

Kumpikohan on onnellisempi - hirvikoira Topi vai koiranomistaja? Ehkä kumpikin, koska hirven etsiminen jatkuu ja jatkuu. Ehkä se on kääntynyt jo patikoinnin puolelle:)

16.12.2011

Sairastumiset ovat aina sairastumisia, eikä niille voi mitään. Silti meinasi tulla sydänhalvaus, kun lomatoimisto ehdotti tulevan loman perumista lomittajan puutteen vuoksi. Tämä emäntä kun on ollut lomalla viimeksi syyskuun alussa! Onneksi löytyi lomittaja lomittajalle ja ilmeisesti tämä emäntä saa hieman lepuuttaa koipiaan.

15.12.2011

Tosi ihanaa! Meidän Johannalla on vähän ikävä meitä! Nyt elän toivossa, että tyttö todellakin palutuu kotiin ensi kesänä. Tähän saakka olo maailman toisella puolella on ollut pelkkää riemujuhlaa.

Jouluvalmistelut sujuvat hiljakseen - koska mitään paniikkia ei ole. Emäntä laskee tunteja lomittajan saapumiseen; joulun alla on viisi päivää aikaa leipoa ja kokata koko suvulle ilman navettahaalaria. Hukkalaan onkin tulossa superjoulu, kun kolme siskoa perheineen odottavat joulupukkia. Isovanhemmat kuuluvat tietysti vakiokalustoon.

6.12.2011

Seuraavaksi lyhyt kuvakollaasi Eskon ja Nooran marraskuiselta metsästysmatkalta Saksasta, olkaa hyvä :)

Matkakohde oli Wintzingerode, keskellä Saksaa, keskellä Saksojen vanhaa rajaa. Ensimmäisenä matkapäivänä ohjelmassa oli ollut hulppea metsästysmaja ja videopossujen ampumista. Tuhdin ruokakulttuurin ohella metsästäjät olivat nauttineet myös historiasta - Esko matkalla linnaan.

Ensimmäinen metsästyspäivä oli valtionmetsästyspäivä ja ketut saivat kyytiä. 1000 hehtaarin alueella oli 70 pyssymiestä, 30 ajumiestä ja ainakin 15 erikokoista ja erinäköistä koiraa.

Toinen metsästyspäivä oli pyhitetty Hubertukselle ja joka jahdin päätteeksi kaatajat merkittiin havulla - oikealle puolelle:) Viikonlopun aikana ammuttiin noin 50 sikaa, 30 kaurista ja 20 kettua. Noista suomalaisten osuus oli 3 sikaa, 2 kaurista ja 2 kettua ja iso kasa hylsyjä.

3.12.2011

Voi sun vanhuus! Jotta itsekin näkisi jotain, piti muokata jopa kotisivujen kirjainten kokoa. Kohta mahtuu vain yksi a koko sivulle...

2.12.2011

Pikku hiljaa joulu saapuu meidänkin mäelle. Täytyy myöntää, että orientaatiossa on ongelmia, johtuuko ne Johannan puutteesta vai työn täytteestä? Nyt kuitenkin iltalypsy oli vapaa ja rahapussi kepeni kummasti jouluostoksilla. Mutta teemmekö työtä elääksemme vai elämmekö työtä tehdäksemme? Ettei tuo jälkimmäinen vai voittaisi?

27.11.2011

Yhteislupahirvi kaatui, mutta oman seuran vasa vielä juoksee ja ukot sen perässä:)

25.11.2011

Suhde pysyy tuoreena, kun on naimisissa maanviljelijä-metsästäjän kanssa. Huomenna jälleen hirvimetsälle luomuruoan hankintaan... nyt yhteisluvan tiimoilta.

22.11.2011

Aikojen alussa emäntä ramppasi Helsingissä päiväseltään vähintään kerran kuussa. Ja nyt meinasi henki salpautua jo yhden keikan jälkeen. Vanhuus ei tule yksin ja kotona se on mies korreimmillaan. Onneksi on nämä nettiyhteydet, joilla pääsee minne vain, milloin vain ja vaikka tukka pystyssä.

21.11.2011

Isäntä palasi matkaltaan - aika väsyneenä:) Saalistakin oli tullut, yksi kettu ja yksi villisika. Saattahan se se olla, että saan olla villisikaleskenä joka syksy...

17.-20.11.2011

Emännällä oli hyvää seuraa, kun sisko ja äiti olivat seuraneiteitä ja mörön pelotteina Eskon ollessa Saksassa villisikoja metsästämässä. Sunnuntaina vietimme sitten askartelutuntia, kun Johanna tilasi suomalaisia uutis-otsikoita maapallon toiselle puolelle. Ja niin sudet, valelääkärit kuin presidenttiehdokkaat päätyivät samaan kirjekuoreen. Joulupakettimme olikin jo mennyt super-nopeasti (reilu viikko) Uuteen-Seelantiin ja nyt Johannalla saa vain vielä katsoa - ei koskea:)

13.11.2011

Niilo-ukki sai varmaan parhaimman isänpäivälahjan, kun tapasi Johannan internetin kautta. Johannalla sopeutuu hienosti erilaisiin olosuhteisiin - kiitos maataloustaustan ja ankaran kotikasvatuksen:)

12.11.2011

Eskon Eero-veli saapui perheineen vierailulle ja saimme oivan syyn korkata pikkujoulukauden - paistoimme joulukinkun! Olipa se hyvää venäläisen sillin kanssa eikä aiheuttanut sekään päänsärkyä.

5.11.2011

Olimme illalla naapurissa viettämässä iloista luomuviini-iltaa. Esittelijä kertoi, että kun ottaa saman verran vettä kuin luomuviiniä, ei aamulla ole kurjuuksien kurjuus. Ja totta! Vaikka en ehtinyt nukkua kuin viisi tuntia, oli olo kuin teräsnaisella. Kyllä luomuviini on poikaa:)

Esko vietti pyhäinpäivät uskollisesti luomuruoan hankinnassa perheelle kurjasta säästä huolimatta. Mitä uhrautuvaisuutta hirvimieheltä! Emäntä taas nautti hyvästä seurasta lämpöisessä keittiössä, Katri-sisko miehensä kanssa ovat aina tervetulleita vieraita. Iltapäiväksi vauhti kiihtyi, kun Tuula-ystävä vieraili viiden koiran kanssa. Kylläpä meidän Fanny-mopsi oli illalla väsynyt...

1.11.2011

Kyllä kanalla on iso urakka pitää itsensä viisaampana kuin muna :) Tiistai-iltapäivän englannin tunnit auttavat kuitenkin paljon, vallankin kun opettajana toimii aito amerikkalainen. Olisipa kiva saada kotiinkin englantia puhuva vieras - siinä oppii aivan parhaiten.

31.10.2011

Johanna halusi Skypettää jo heti aamusta ja äidille tuli mieleen kaikki maailman asiat taivaan ja maan väliltä. Onneksi ongelma oli vain raha tai siis lupa hankkia oma kannettava tietokone. Jospa Johannan oma läppäri antaisi meille jatkossa enemmän yhteisiä tuokioita kuulla ja nähdä toisiamme.

28.10.2011

Pitkästä aikaa Skype-yhteys Uuteen Seelantiin:) Ajankohta oli vain tuplasti hankala, koska Johanna joutui herämään kello 6 paikallista aikaa ja karjamestari joutui valvomaan ohi nukkumaan meno ajan kello 20. Yhteys oli tällä kertaa upea ja oli kiva kuulla Johannan pitkästä retkestä eteläiselle saarelle. Neidillä alkaa pian kesä ja kesäloma.

22.10.2011

Seuraavan vuoden lomamatkat ovat varattu:) Ensiksi matkaamme turvallisesti Rehu-Raision kanssa Tukholmaan ja talvilomalla Katri-siskon perheen kanssa Jordaniaan. Jordaniassa on yksi maailman seitsemästä uudesta ihmeestä; Petran kaupunki. Saapa nähdä, kuinka pian tulee katsottua loput ihmeistä; Kiinan muuri, Taj Mahal, Colosseum ja Kheopsin pyramidi. Kristus-patsas sekä mayojen ja inkojen kaupungit odottavat ehkä eläkepäiviä...

18.10.2011

Hukkalan tiluksilla on todella rauhallinen syysloma. Noora-neiti lähti heti loman alettua Helsinkiin Pirkko-tädin luo viettämään serkkuleiriä. Nyt kun Eskokin on leipäkakku-linjalla salaojan pohjalla, ei tarvitse kattilaa juuri hellalle nostaa.

14.10.2011

Tuntuu se tosi hulppealta, kun Visa-laskutkin tulevat Uudesta Seelannista! Meidän Johanna-neiti on nyt matkalla etelä saarella toisten vaihtareiden kanssa. Retkeä varten vanhempien täytyi täyttää lupalappu monenmoiseen elämykseen ja koska en ymmärtänyt puoliakaan kaikista tekemisistä, kielsin vain benji-hypyt!

8.10.2011

Isäntä kaksi päivää vapaaehtoisissa kertausharjoituksissa! Minäkin olisin voinut järjestää ihan kotikutoiset sulkeiset :)

7.10.2011

Posti kulkee tälle nurkalle niin myöhään iltapäivällä, että taidankin siirtyä tähän varhaisjakeluun = haen edellisen päivän postin aamulla :) Nyt olikin aivan upeaa postia, paksu kirje Uudesta Seelannista, joka sisälsi nipun valokuvia Johannasta ja hänen elämästään Whangareissa. Johannalla on saksalainen vaihtari-sisko ja tämä Caro on melkein Nooran mittainen! Mikä yhteensattuma :)

25.9.2011

Nyt ehdimme katsoa kirkonmeiningitkin, kun Uudessa Seelannissa oli siirretty kelloa tunnnilla eteenpäin. Olipa tosi kiva jutella Johannan kanssa - internet- katsomossa olivat myös ukki ja mummu:) Johannalla menee kaikki oivallisesti vallankin kun läksyjä ei ole ja kesä lähestyy kohisten. Silti Johanna odottaa innolla jokaista suomalaista postia - onneksi, sillä kirjeiden kirjoittaminen on Minnalle lähes hemmottelua.

25.9.2011

Asko-sedän kertausharjoitukset sujuvat erinomaisesti; punkan petaus sujuu ja päivät metsässä :)

24.9.2011

Jouluaatto ja pukki tulossa? Ei kun vielä parempaa! Hirvenmetsästys alkoi!!!! Jihuu! Eipähän tarvitse kokata, kun isäntä tyttärensä ja veljensä kanssa pistelee Hiillos-makkaraa.

22.9.2011

Viimeinen voimavara-valmennus, muttei viimeinen voimavara. Meillä oli 11 tunnin hieno koulupäivä itsetutkiskelun ja vasta investoineiden kanssa. Päälimmäiseksi jäi mieleen erilaisten väärien signaalien lähettäminen ja vielä niiden väärin tulkitseminen. Kuulemme helposti joka lauseessa vaatimuksia, kun ehkä takana onkin kiitos. Ja paljonko kiitoksen sanominen maksaa?

Toinen lystikäs seikka oli isännän ja emännän erilaiset fiilikset. Johtuen hyvistä työntekijöistä on emännällä kuviot kohdallaan ja rauhallinen mieli. Isäntä sen sijaan kärsii edelleen kroonisesta kiireestä ja organisointi-ongelmista. Mielenkiintoista.

7.9.2011

Niinhän ne kakarat karkaa! Fanny-mopsimme aiheutti ylimääräisiä rytmihäiriöitä häviämällä tyystin. Onneksi Silja-mummu soitti pikaisesti ja kertoi tyytyväisen karkulaisen majailevan 400 metrin päässä mummulassa :)

1.9.2011

Nyt tapasin kyllä todellisen ammattilaisen. Talomme alkuperäiset akkunat oli kuluneet ja hatarat ja niinpä Esko osti Tiiviltä uudet. Ja yksi mies vaihtoi yksin yhtenä päivänä kaikki ikkunat!

21.8.2011

Kuin ammoisina aikoina väki kokoontui pyhänä radion ääreen, me kokoonnuimme tietokoneen ääreen aamupäivällä. Ja sieltähän se Johanna tupsahti ja porisi meille ummet ja lammet Uuden Seelannin kuulumisista. Johanna oli saanut uuden vaihtari-siskon; Karolina on Saksasta. Koulukin menee kivasti, tosin joskus opettajat puhuvat aivan liian nopeasti. Ja tässä meidän Johanna läheisellä vesiputouksella :)

20.8.2011

Isä ja tytär sorsassa :) Meillä on nyt ilo omistaa oma rantakaistale Palosenjärvestä, joka on otollinen vesilinnun pyyntiin.

16.8.2011

Noora muutti Iisalmeen. Iisalmen Lyseo avaa ovensa huomenna. Onneksi Julia on vielä kuukauden, jonka jälkeen herrasväki Luttinen elelee kahdestaan:)

14.8.2011

Vihdoinkin viesti Uudesta Seelannista. Johanna oli päässyt hienosti perille ( pohjoinen saari, kaupunki Whagarei ) ja alku on sujunut hyvin armottomasta väsymyksestä huolimatta. Sää maapallon toisella puolella on sateinen ja kolea, eikä siellä päin lämmitetä taloja. Hrrrr...

9.8.2011

Johanna laittoi matkalaukkunsa Pirkko-tädin autoon kello 10 ja aloitti pitkän ja jännittävän matkan Uuteen Seelantiin. Tällä kertaa hänen täytyy selvityä yksin Lontoon kentästä, kun muu ryhmä on jo mennyt. Onneksi olemme ulkoiluttaneet neitiä mm. Bangokin kentällä, emmäkä osaa pelätä hukkaantumista. Ainut kurja juttu on kotiväen ikävä :)

Samaan nujakkaan lähtivät myös Esko ja Noora, tosin ei niin kauaksi. Kyyhkyparat tulevat saamaan kyytiä Vesannon puolessa.

5.8.2011

Viimeiset verikokeet Johanna-raukasta, jonka kyynärtaipeet ovat aivan mustelmilla. Ja jippii! Iltapäivällä lääkäri antoi neidille terveen paperit ja matkustusluvan. Onneksi tytär sairasti rankan myyräkuumeen täällä kotona eikä maapallon toisella puolella :)

1.8.2011

Kaikki ei mene aina niin kuin on suunniteltu. Johannan piti lentää Lontoon kautta Austraaliaan ja sieltä Uuteen-Seelantiin jo viime viikolla. Tytär sai kuitenkin korkean kuumeen juuri ennen lähtöä ja taudin diagnoosiksi tuli myyräkuume - epideeminen munuaistauti. Ja niin me kävimme viime viikolla terveyskeskuksessa useammin kuin koskaan. Onneksi tauti alkaa helpottaa ja seuraavat liput on varattu vasta 10.8 lennoille. Nyt meillä on aikaa parannella ja vahvistaa vaihto-oppilaamme rauhassa. Mikä helpotus!

23.7.2011

Meillä oli aihetta juhlaan! Vietimme samalla kertaa Eskon, Nooran ja Julian synttäreitä sekä Johannan läksiäisiä. Menussa oli hurja ponnistus - rosvopaisti! Niinpä Eskolla oli lämmintä, kun hän kaivoi 30 asteen helteessä paistia kuoppaan. Jännittävintä on avata paketit, ollako vai eikö olla kypsää? Onneksi oli, ja tässä isäntä leikkaa paistia Minnan ja Deniksen kanssa.

Meillä oli jälleen iki-ihana ilta, kiitos juhlaväelle!

3.7.2011

Kävimme ensimmäisen kerran mustikassa! Tosin kypsiä oli vain koristeiden verran, mutta lupaavalta näyttää.

26.6.2011

Vietimme Johannan 17-vuotis päiviä, tosin vaatimattomasti. Aika kuluu niin pian, toivottavasti seuraavakin vuosi. Johanna on kotipuolessa enää kuukauden ja sen jälkeen melkein kokonaisen vuoden maailman toisella puolella. Nyt kyllä harmittaa kovasti, kun tulikin luvattua - ikävä alkaa kaivertaa kummasti sisuskaluja jo etukäteen. Mutta onneksi työnteko vapauttaa pahoistakin ajatuksista ja työstähän ei tällä farmilla ole puutetta:)

10.6.2011

Meillä ei ole varaa olla ilman mopsia. Jäämme Eskon kanssa aivan kahden ensi syksynä ja Guineveren puuttuminen pelottaa. Niinpä päätimme koko perheen yksimielisyydellä hankkia uuden tuhisijan rakkauspakkaukseski. 4 kk ikäinen Fanny ( Xeriex´s Birthday Extra) matkusti kanssamme yli 400 kilometriä, kun Orimattilan koti vaihtui savolaisiin mäkimaisemiin.

Nyt tuntuu siltä, kuin saisimme uuden tilaisuuden. Kuinka olisinkaan halunnut vielä pitää Guineveren lähelläni ja osoittaa koiruudelle, kuinka tärkeä se olikaan minulle. Nyt taidamme rakastaa pikku-Fannyn aivan läkähdyksiin...

6.6.2011

Piipahdimme Kuopion lentokentällä ja saimme Nooralle kesä-isosiskon. Julia asuu meillä nyt 14 viikkoa tehden harjoittelua niin keittiössä, navetassa kuin ehkä pelloillakin. Ja tytöistä tuli heti kaverit - hienoa!

4.6.2011

Päivästä piti tulla iloinen; Noora päätti peruskoulunsa ja illalla oli tarkoitus rientää onnittelemaan uusia ylioppilaita. Toisin kuitenkin kävi...

Meille niin tärkeä Guinevere- mopsi joutui auto-onnettomuuteen ja nukkui pois tasan kello 12. Emme voineet uskoa sitä todeksi! Guinevere oli vasta 6 -vuotias ja ainakin toinen mokoma olisi ollut edessä. Hautasimme rakkaan koiramme illalla puutarhavajan viereen ja istutimme hautakummulle punaisia ruusuja. Maa oli niin autio ja tyhjä...

26.5.2011

Tosi ihana Minnan päivä keskellä viiden navetta-vapaan päivän! Koiranpentujen aikaan ei ehtinyt juuri kohentaa nurkkiaan ja nyt oli oivallinen tilaisuus raikota turhuuksia pois ja siivota sieltä ja täältä. Hyvä kimmoke tilan järjetämiseen on kesäkuun alku, jolloin Johanna tulee hetkeksi kotiin ja lisäksi saamme uuden tyttären Itävallasta. Julia aloittaa harjoittelun 6.6.2011. Ja siinäpä riittääkin sitten haastetta tehdä työvuorolistoista sellaiset, että nuorten energia purkautuu sopivasti ja emäntä ehtii kesäteatteriin :)

13.4.2011

Osallistuimme viime marraskuussa tutkimukseen ja siitä palkintona olemme saaneet osallistua voimavara-koulutukseen. Ja nyt olikin jännä päivä; isäntä ja emäntä tyypitettiin luonneominaisuuksien mukaan. Mehän olemme kuin yö ja päivä! Nyt vain jää pohtimaan sitä, että kärsiikö boheemi sielu enemmän preussilaisesta kurista vai järjestyksen ihminen vapaasta luovuudesta?

6.3.2011

Tänä keväänä on ollut runsaasti hyviä mäenlaskukelejä. Niinpä Minna on pistänyt itsensä ja Guinevere-mopsin pulkkaan monta kertaa hurauttaen vanhalta navetalta Murtomäen alle.

4.3.2011

Johanna sai jo odotetun tiedon ensi syksystä. Neiti lähtee jo heinäkuun lopussa Uuteen-Seelantiin ja aloittaa vuoden pituisen opiskelun Tikipunga High Schoolissa. Ja samaan talouteen tulee tanskalainen nuori nainen. Siis enemmän kuin erinomaisia uutisia - ellei alkavaa ikävää lasketa...

24.2.2011

Jännitti aivan kamalasti, kun veimme Iitan Iisalmeen ultraäänitutkimukseen. JIHUU! Esko ei käynyt turhaan Iitan kanssa Porvoossa asti - lääkäri löysi ainakin 4 pientä koiranalkua. Nyt sitten vain odottelemme 20.3.2011 saapuvaksi ja sitä odotellessa kirjoitamme uutta sivua : koirapentuja!

13.2.2011

Olimme varanneet odotetun matkan Egyptiin - Niilin-risteilylle - mutta totta kai, sekin peruttiin. Järkytyksestä toivuttua saimme sopivasti postia viime kesän harkkarilta ja niinpä isäntä alkoi tutkia matkantekoa Itävaltaan. Tuntuu tosi hulppealta päästä katsomaan maata, josta meillä on ollut jo kaksi kesätyttöä ja kolmas on tulossa :)

8. - 10.2.2011

Perinteinen Raison-risteily! Nyt jälkikäteen on ihana ajatella teitä ystäviä, jotka viihdytitte Luttisen pariskuntaa oikein olan takaa. Kuluneet päivät antavat voimia ja inspiraatiota jatkaa puurtamista - jälleen näkemisen toivossa :)

31.1.2011

Tiesin tammikuun olevan yhtä navettaa, mutta silti kuvittelin ehtiväni lukea töiden lomassa. Lieneekö vika ollut sitten Victor Hugon Kurjien pitkäveteisyydessä vai missä, kun 100 kirjan projekti ei oikein edennyt :) Mutta tässäpä kaikille muillekin lukutoukille vinkki -linkki : Keskisuomalaisen 100 kirjaa, jotka tulisi lukea.

11.1.2011

Vietimme oikein mukavan iltapäivän Savon ammatti- ja aikuisopistolla Iisalmessa. Saimme vihdoinkin reilut kolme vuotta kestäneet liiketaloudelliset opinnot päätökseen ja käsiimme merkonomin tutkintotodistukset. Me olimme Eskon kanssa ainut aviopari ja luulenpa, että tällä tavoin toinen toistamme pönkäten, oli ainut tapa päästä finaaliin. Siinä samalla tuli tuo uusi tuotantorakennuskin tehtyä ja käynnistettyä.... Olo on helpottunut. Nyt täytyisi varmaan keksiä joku uusi pidempi koulutus, jossa pääsisi tapamaan jälleen ihania ihmisiä - säännöllisesti.

PS: Esko on sitä mieltä, että hyvä laskutaito joskus jopa haittaa maataloutta :