Maatalous

13.8.2017

Ensimmäinen todella kuuma ja kostea navetta-aamu! Siitä huolimatta virtaa oli enemmän kuin pienessä pitäjässä ja sairaat lehmätkin näyttävät toipuvan.

11.8.2017

Kummalliset sairaustapaukset saavat jatkoa. Marraskuussa umpeen menevä lehmä halvaantui ja sai kalsiumia. Toinen lehmä sen sijaan oli ähkyssä. Ei totisesti käy yksitoikkoiseksi tämä karjan hoito.

8.8.2017

Tuntui aika uskomattomalta, kun karjaamme tuli toinen kohtukierre-tapaus kahden viikon sisällä. Tuhatta poikimista kohti on 1-3 kierrettä, joten nyt menee yksi kymmenen vuotta ilman tuota todella vaikeaa komplikaatiota. Ensimmäinen tapaus meni nurkan taakse, tämä toinen pelastui eläinlääkärin avustuksella.

1.8.2017

Rehusiilojen peittely sujui lähes helteisessä säässä. Korjuu sujui jälleen erinomaisen ripeästi, 85 hehtaaria kahteen päivään ilman sadetta.

Isäntä lannoittaa heinikoita vielä kerran ja kolmas sato tehdään, kunnes saamme yhden siilon tyhjäksi.

25.7.2017

Elokuussa poikii 6 hiehoa ja nyt arvomme umpeenmenijöitä, poislähtijöitä ja muita yhtä hankalia ratkaisuja. Onneksi on kesä, hiehopuoli tyhjä ja ulkoilmaanhan sopii:)

17.7.2017

7000 litran tankki näyttää täydeltä ja takki aika tyhjältä...

16.7.2017

Ensi viikolla osa parasta ( = tyhjää) navettaa muuttuu jälleen asutuksi, kun kaksi pian poikivaa lehmää tallustaa sisälle.

14.7.2017

Lepo! Vasikka numero 1 oli kotiutunut umpilehmiemme joukkoon.

13.7.2017

Hurjasta sademäärästä huolimatta ukki sai työmaalleen savut aikaiseksi.

12.7.2017

Ei mennyt tämäkään ukonilma vahingoitta. Varavoima oli pimeä, vasikanjuottoautomaatti oli pimeä ja pienin vasikka hukassa. Kyseessä on kahden kuukauden ikäinen täysruskea ay "One" = korvanumero 1. Ukkosen jylinä oli saanut vasikan mahan alusen täyteen jalkoja...

Kaiken kaikkiaan meillä on ulkona yli 60 eläintä korvanumeroiden ollessa välillä 1246-1316.

11.7.2017

Uuden navetan toinen puoli typötyhjä, kaikki isommat vasikatkin on vapautettu ulos. Navetan pesu jatkuu kiihkeänä ja myöhästynyt aikataulu on pian kiritty umpeen. Illalla saimme vihdoinkin vettä ukkosen jylinän kanssa.

8.7.2017

Viimeiset vuosikkaat ulos. Ei se kauan yhdellä vaivalla pidä. Armoton kuivuus saa Eskon siirtelemään hiehoja lohkolta toiselle heinän huvetessa. Jos Luoja nyt tällä kertaa soisi vettä...

2.7.2017

Kuluneella viikolla Esko ehti vain vilkaista keinolannoitteen sirottimeen, kun navetalla kävi huoltomiestä- ja naista niin eläimille kuin koneille. Jossakin piilee pieni bakteerien pesä, joka nostaa hieman tankkimaidon pitoisuuksia:) Salapoliisityö jatkuu?

Heinäkuu ei ole helppo, vaikka kuivia heiniä ei tehdäkään. Tiistaina pistämme umpilehmät ulos ja keskiviikkona opetamme vuosikkaita aitaan. Niin, jos Luoja suo...

25.6.2017

Ei poikinut lehmät eivätkä koneet. Urakoitsijamme Jari Åsenbrygg ajoi 106 hehtaaria erinomaista säilörehua kahdessa kohtuullisen mittaisessa työpäivässä. Satotaso jäi normaalia pienemmäksi, mutta ylivuotista rehua riittää aina lokakuulle saakka. Nyt nautimme luvatuista sateista oraille ja heinänsängelle.

Laatikoista kuikistaa jokunen kuusentaimi ja hiehot odottavat uutta laidunta. Lisäksi Esko aloittaa jälleen niiden kemiallisten tuotantopanosten ripluuttamisen puhumattakaan tuoksuvasta luonnon lannoitteesta.

23.6.2017

Teemme juhannustaikoja. Isäntä sulloo vai yhtä sorttia "kukkaa" rehusiiloon ja emäntä näkee sulhasensa vasta puolilta öin.

20.6.2017

Englantilainen sananlasku sanoo: " Ei tyyni meri taitavaa merimiestä tee." Sattuineista syistä Hukkalan farmia on pyöritetty nyt kaksi viikkoa aivan kotoisin joukoin. Onneksi tilamme on juuri sen verran pieni, että homma sujuu näinkin hassuna vuodenaikana. Tosin moni työ odottaa tekijäänsä, mutta niillä on aikaa odottaakin.

16.6.2017

Johanna kävi isänsä ja iso-isänsä työmaalla Pönkämäellä. Hukkalan isännät ovat keränneet kiviä ainakin viikon ammatikseen. Samalla reissulla Iita-koira sai elämänsä neljännen kyyn pureman toipuen jälleen ennalleen.

11.6.2017

Kaikki jyväset maassa, kylvötyöt suoritettu!

9.6.2017

Vanhassa navetassa oli vielä 14 kertaalleen tai useampaan kertaan siemennettyä hiehoa. Irrotimme kerralla kaikkien kaulapannat ja aukaisimme ulko-oven. 30 minuutissa hännät huiskivat jo ulkona. Olisipa hiehojen ulos laittaminen ollut aina näin helppoa.

8.6.2017

Sitä lumi- ja vesisadetta pidimme sitten melkein viikon. Isäntä sai leviteltyä tuotantopanokset pellolle yhdessä taivaallisten rakeiden kanssa. Muutama aitauskin valmistui vasikoille, mutta villahousut ja hattu olivat viikon teema.

Nyt pellolla on kuitenkin täysi rähinä. Muutaman kiven keräämisen jälkeen toistakymmentä hehtaaria on valmiina kylvettäväksi. Sitten vielä Pönkämäki ja ...

Tiineitä hiehojakin on ripluuteltu jälleen naapureille kesäseuraksi.

Omatunto on iltasin aseptinen, kaikki on tehty mitä on ehditty ja niin hyvin kuin on osattu.

28.5.2017

Uskomatonta, kuinka nopeasti asiat sitten joutuvat. 60 hehtaarista on kylvetty hieman yli puolet. Tänään pidämme sadetta ja sunnuntaita ilman uusia vasikoita.

Kuinka olemme voineet selviytyä esi-historiallisista keväistä ilman täsmä-sääennustetta, kännykkää ja sillä pikkuruisella kylvökoneella?

22.5.2017

Maanantaisin aina puhallellaan hieman nyrkkeihin.... Lauantai-illasta sunnuntai-iltaan ajanjaksolla poiki kuusi lehmää ja uusi ennätys on jälleen syntynyt. Kaikki kuusi vasikkaa ovat välitykseen lähteviä, terveitä ja reippaita. Johanna nappasi kuvan vasikkatalkoista ja tärkeitä kuvassa on Oskulta saadut päähineet:

Iisalmen LVI säätö ky

17.5.2017

Onneksi meidän navettavieraat kävivät eilen, koska tänä aamuna tuoksut ovat potenssissa - lietteen ajaminen on vihdoinkin alkanut! Toisella pellolla levitetään sitten kalkkia.

Aamutuimaan vajuutimme karjaa 8 eläimellä. Kaksi ternisonnia haettiin ensiksi, sitten sujahti 6 lehmää karja-auton kyytiin. Neljä niistä menee jatkamaan lypsämistä Kiuruvedelle. Heti perään suoritimme "siirtovelan" eli otimme 5 eläintä umpiryhmästä lypsylehmiin poikimista odottamaan. Uskomatonta - me selvitimme lähes mahdottoman yhtälön kohtuullisin menetyksin!

15.5.2017

Perjantai-iltana syntyi kuudennet kaksos-vasikat tälle vuotta ja äitienpäivän lahjana saimme kaksi vasikkaa. Lista on vasta puolessa tälle kuuta...

11.5.2017

Eilen illalla saimme lehmävasikan numero 1 ja nimi on tietenkin One. Tuntuupa aika piristävältä aloittaa lehmien numerointi alussa, viimeinen ison luvun lehmävasikka on 1316. Vasikoita on syntynyt kaiken kaikkiaan hieman enemmän kuin tuo 1300, koska pari vuotta välitykseen menneet ovat kulkeneet omalla numeroinnilla. Saapa nähdä, kuinka pitkälle pääsemme tällä uudella alulla...

Isäntä pisti karvahatun päähän, mutta jätti sentään lumilapion kotiin. Tänään on pellonpiennar-päivä = kasvustoon tutustuminen:)

10.5.2017

Elämme odottavissa tunnelmissa. Navetalla pitäisi tapahtua kymmenkunta onnellista synnytystä muutaman päivän sisällä ja isännät kuopivat kovasti jo peltotöihin. Kuin kokeeksi Esko viritti muutaman aitapylvään tien varteen.

Emäntä sen sijaan voitti mukavuudenhalunsa ja päätti kokeilla uutta menetelmää. Yleensä olemme laittaneet lehmiä umpeen kolmen rouvan ryhmissä, mutta kulkeehan ne kuusikin lähes samalla vaivalla! Lehmiä on hieman liikaa eikä vanhojen hyvien palvelijoiden pois laittaminen pelkän iän perusteella tunnu hyvältä.

Kaiken kaikkiaan ei voi kuin ihmetellä jalostuksen suurta harppausta uramme aikana. Harjoittelu-lehmämme olivat utareliivit-kauppakassit-isot sarvet-tapauksia. Nyt vain 5 % lehmistä on utareeltaan mahdottomia pitää. Hyvä Faba!

4.5.2017

Eilen oli suunnitelma tutustua pellonpientareisiin ja kasvustoihin, mutta noin äkkivilkaisulta näkymä Murtokorpeen kertoo kaiken.

Isäntä muisteli kevättä, jolloin äitienpäivänä oli ajettu koivuhalkoja reellä metsästä. Joten eipä tässä ole muuta hätää kuin tuo ikä. Silloin ennen kun kevät tuli vasta...

27.4.2017

Lunta tuvillaan, on raikas kevät sää ja lietealtaat piri pinnassa! Toinen mikä läikkyy yltä, on navetta. Viime kesänä hiehot tulivat tiineeksi Faban auton nähtyään ja nyt ei tiedä, mihin noita lehmiä laittaisi...

Sikiäminen on todellakin huipussaan, kun eilen illalla isäntä selvitteli viidennet kaksoset tälle vuotta. Vasikat olivat suuria charolais-sonnin jälkeläisiä, mutta lehmälle kaksoistiineys on aina riski. Nyt pyrimme torjumaan vatsaongelmia välittömällä energialisällä.

Vanha ja nuori isäntä ovat pinonneet polttopuita. Niitäkin on niin paljon, ettei pihamaalle sovi.

15.4.2017

Sosiaalinen media on pullolaan aurinkoisen ja leppoisan pääsiäisen toivotuksia. Leppoisuus on maatalousyrittäjän pyhistä kaukana. Yleensä työntekijät ovat juhlapäivät vapaalla ja siinä touhussa pitäisi taikoa vielä pashat ja muut erikois-pöperöt pöytään!

Muutama vuosikymmen sitten meitä lehmänlypsäjiä oli lähes joka talossa ja kaikki säntäsivät töihin jouluna ja juhannuksena onnellisen tietämättöminä muista vaihto-ehdoista. Tällä hetkellä paiskimme 8 vuodessa 12 vuotta palkansaajan työtunteja. Tieto lisää tuskaa, mutta

työnteko vapauttaa (Arbeit macht frei). Tiukan talouden budjetti on helppo pitää työhaalarit yllä eikä sekään harmita, kun pääsiäisenä sataa lunta.

14.4.2017

Vain kahdesti yli 20 vuoden uramme aikaan maito-auto on ollut myöhässä. Tämän vuoden loppiaisena pakkasää hyydytti auton ja nyt pitkäperjantain kunniaksi kukaan ei ollut lähtenyt yöllä kerämään maitoja. Lypsymme viivästyi loppujen lopuksi vain tunnin, mutta nosti verenpaineen toiselle tasolle.

11.4.2017

Voittaja-fiilis vaihtui melkein tappioon, kun sorkkahoito siirtyikin viikonlopulle. Jo monta vuotta meillä käynyt sorkkahoitaja vaihtaa alaa ja suoritti viimeisen työnsä meillä. Työ sujui todella sukkelasti ja nyt lehmät liikkuvat vähemmän sukkelasti:(

Päivät ovat venyneet turhan pitkiksi. Tämän vuoden 45 poikimista ovat synkronoituneet joka toiselle viikolle ja juuri nyt on se vasikaton viikko. Kolmet kaksoset ovat teettäneet lisätyötä. Oona ja Otto ovat hiehon sekakaksoset ja hoitajan ruumis huutaa hosiannaa, kun sielu tekee eettisiä töitä.

Johanna toimi edellisen viikonlopun karjakkona ja vasikat saivat alkuopetusta kasvatustieteiden kandilta.Samalla hän teki havainnon navetassa tapahtuvasta asuntonäytöstä. Betonipilareissa on pikkulinnuille moderneja skandinaavisia koteja.

Pääsiäisenä on Nooran vuoro siirtää hieman isompia vasikoita ryhmästä toiseen kyseenalaistamattomalla auktoriteetilla.

28.3.2017

Haastavat päivät osa 2 takana, kun jalostussuunnitelma on jälleen kerran päivitetty. Rakennearvostelimme 25 eläintä 1,5 tunnissa ja päivä oli paketissa jo kello 14. Vatuloinnista meitä ei ainakaan voi syyttää.

Ensi viikolla on kolmas haasteellinen päivä sorkkahoidon merkeissä. Siispä vain ja ainoastaaan voittaja-fiiliksellä eteenpäin!

26.3.2017

Herätys tapahtui kello 2.45 ja emäntä säntäsi navetalle. Työntekijöillä oli vapaata ja pyhitimme lepopäivää kellon siirrolla ja rivakalla työskentelyllä. Ihana EU-direktiivi :(

17.3.2017

Navetalla kaikki hyvin, vaikka isäntäväki oli viikon pallon toisella puolella. Vieremällä on ammattitaitoisia lomittajia ja vallakin kun saamme avuksi tutut ja luotettavat.

Iso kiitos myös ukille ja mummulle. Hiehon poikiminen oli venynyt lauantai-yöhön eläinlääkärin kanssa, mutta päättynyt onnellisesti. Näin pysyvät vanhemmatkin virkeinä:)

28.2.2017

Viime vuosi lukuina:

Lehmiä 120 kpl, keskituotos 10 091 kg.

Rasvaa 453 kiloa ja prosentteina 4,49.

Valkuaista 373 kiloa ja prosentteina 3,7.

Keskipoikimakerta 2,74 (koko maa 2,42).

Poistojen syyt yhä enemmän utarerakenne ja huono.

Yhteenveto: "Vanhassa vara parempi" = lehmät ja hoitajat.

18.2.2017

Jääakka on oikea coli-imuri sairastaen kolmannen kerran tuota tautia. Ja kolmannen kerran peräkkäin isäntä on juuri lomalla, kun nostelemme lomittajan kanssa lehmää ylös. Mutta harjoitus tekee mestarin ja työ tekijänsä opettaa.

7.2.2017

Carpe diem. Juuri nyt kello 9.30 on rauhallista. Tankkimaidon solut ovat alhaiset, kaikki lehmät kävelevät ja hoitajatkin ovat kohtuullisen terveitä. Nämä hetket ovat vähäisiä ja niistä pitää nauttia. Toisaalta on turha murehtia seuraavaa ongelmaa, koska se voi olla jopa ennen kokematon.

Viime vuonna meijeriauto haki meiltä 1 128 557 litraa maitoa.

31.1.2017

Huomenna vaihtuu uusi kuukausi ja vuoden keljuin on ohi. Tästä menee vain pieni hetki ja jälleen on kylvökone pellolla.

Eilen saimme lehmävasikan. Nyt sillä alkaa olla jo uutisarvoa ja hieman jännittää riittävätkö Olgat uudistukseen.

Navetan taakse päätyi lähes täydellinen pommi. Hiehon tissit olivat pikkiriikkiset nysät kauppakassin äärilaidoilla ja kolmessa niistä oli tulehdus. Onneksi emme taistelleet toivottomuutta vastaan tämän kauempaa.

Tämän viikon ohjelmassa on lepoa. Päivisin kumpikin olohuoneen sohva on (toivottavasti) varattu...

23.1.2017

Opetusryhmän koko kasvoi yhdellä, kun Eskon veljenpoika Paavo tuli luoksemme tutustumaan työelämään. Ehkäpä suurin elämys on aikaisin herääminen! Tavoitteena on opettaa robottinavetan kasvatti lypsämään muutamassa päivässä.

20.1.2017

Terveydenhuoltosuunnitelman päivitys purkissa, vaikka sähkökatkokin yllätti työn loppuvaiheessa. Poikimahalvaukset ja utaretulehdukset esiintyvät liian tiuhaan karjassa ja jälleen kerrran pohdittiin ruokinnan merkitystä asiaan. Navetan rakenteellisille seikoille voimme vähän, no money, no hope.

16.1.2017

Tuntuu tosi hyvältä, kun vanha isäntä saa nukkua edes jonkun aamun pidempään nuoren isännän huhkiessa appeen tarjoilun kanssa. Siis tartu hetkeen, huomenna kaikki voi olla jälleen toisin!

Esko laati jonkin sortin viljelymuistiinpanoa kuluneelta kesältä. Näkyi olevan juuri tämä sivu netissä selattavana.

Tammikuu on kulunut puoleen väliin silmänräpäyksessä tekemisen touhussa. Loppu kuussa on terveydenhuoltosuunnitelman päivitystä ja monta muuta kohtaa, mitkä takaavat toisen pikaisen silmänräpäyksen. Eniten on ilahduttanut nämä lehmänmaidon lämpimät kelit.

9.1.2017

Työvoima alkaa olla paketissa. Ivanka aloitti uuden työpaikan käytäntöjen opiskelun ja tavoitteet ovat korkealla. Opettaminen käy aina vain helpommin, kokemus ja kertaus eivät ole menneet hukkaan.

7.1.2017

On kulunut päivälleen 23 vuotta siitä, kun istuimme Vieremän Osuuspankilla ja pankinjohtaja näpytteli kirjoituskonetta tehden kauppakirjat.

Uskon, että myyjät ja ostajat eivät olisi kumpikaan uskoneet tämän päivän tilanteeseen. Olemme antaneet kaikkemme, emme periksi.

6.1.2017

Saimme uuden elämyksen ja kokemuksen 30 asteen pakkasen johdosta. Maito-auto oli poikinut edellisenä yönä ja tuli meille lähes 5 tuntia myöhässä juuri iltalypsyn aikaan. Eipä siinä muu auttanut, kun viivästyttää lypsyä. Muita ongelmia huikea pakkaspiikki ei aiheuttanut.

1.1.2017

Mitähän ajattelisi tai sanoisi? Joulun aika on yksi ihanimmista ja yksi raskaimmista . Lehmät on hoidettava joka päivä olipa pyhä tai arki.

Tuleva viikko on Johannan ja Nooran lypsyvuoroja. Lisäksi tulemme saamaan paljon vasikoita. Onneksi N-vuosi päättyi, koska sonnien nimet oli jo aika lailla käytetty.

29.12.2016

Esko teki oman henkilökohtaisen ennätyksen navetalla olemisesta. Aamulypsy suoritettiin isäntaparilla, jonka jälkeen Noora tuli avustajaksi sorkkahoitorumbaan. 36 lehmää hoidettiin ja vasta vaille 14 isäntä pääsi ruokapöydän ääreen joutuakseen pian takaisin iltalypsylle. Meillä ei ole tekemisen puutetta.

17.12.2016

Vasikkala käy puolella teholla, kun pistimme toisen baarin kiinni asiakkaiden vähyyden vuoksi. Tämän vuoden lehmävasikkasaldo näyttää 36 Nannya ja Nektaria.

11.12.2016

Ternivasikka-listamme on pitkä. Johanna toimi viikonlopun ansiokkaasti karjakkona ja nappasi kuvan suloisista sekakaksosista. Nuusku ja Nöpötin syntyivät kolme viikkoa etuajassa ja ovat vaatineet ja saaneet huomiota erinomaisen paljon. Kun kaikki sonnit ja muut lähtevät, meille jää vain kaksi lehmävasikkaa vasikkalaan. Mhh.. mitenkähän suu nyt laitetaan?

PS: SUNNUNTAIN kunniaksi SONNI-vasikka.

7.12.2016

Isäntä laittoi työpaikan auki ja välittömästi alkoi netti- ja puhelinlinjat laulaa. Haemme ensisijaisesti karjasilmää ja vasikkalan vahtia.

6.12.2016

Piia oli meillä melkein kuusi vuotta töissä! Viimeinen työpäivä sisälsi haikeutta ja kiitollisuutta.

5.12.2016

Ja nyt saa kolata lunta! Aamulypsylle meno oli kuntojumppaa, kun yöllä oli tullut lunta senttisotalla. Mutta matka taittui paljon helpommin kuin autolla. Palosenmäelle ajaminen aamuyöstä umpihangessa on todella taitolaji!

Olemme luonnon armoilla ja luonnon armosta. Lepopäivät pyhitämme navetalla, kun lehmät pääsääntöisesti poikivat sunnuntaina. Lauantai-iltana saimme vasikan, toisen sunnuntai-aamuna ja kolmannen samana iltana. Sanotaan, että sunnuntain lapset ovat onnellisia aina, liekö vasikatkin?

29.11.2016

Nyt saa kolata jo kakkakekoja -ihanaa! Uskomattomman nopeasti lehmät sitten toipuvat ja pahinta aikaa kesti vain viikon. Tosin vielä joku nuorempi lehmä vasta aloittaa viruksen kanssa taistelun. Yksi vasikka saa yskänlääkettä ja kohtutulehdusta sairastanut vanha lehmä ei kestänyt kuumeen ja ripulin yhteishyökkäystä kaatumatta.

26.11.2016

Kovin lyhyitä ovat nuo tyynet ajat meidän navetalla. Jo viime viikolla puolivuosikkaat alkoivat yskiä epäilyttävästi. Tällä viikolla onkin saanut luikkia sukkelasti lehmien takana, ettei ole jäänyt kakkakuorrutukseen. Jostakin saimme iki-ihanan viruksen, joka on nopeuttanut lypsyä ja lannan kolaamista. Tänä aamuna maitomäärä oli jo hieman nousussa.

Virukset tulevat ja menevät. Yskä lähtee rykimällä ja nuha niistämällä.

18.11.2016

Navetassa oli ihana rauha ja kaikki elossa. Samoin lypsy sujuu nyt huomattavasti miellyttävämmin kuin kuukausi sitten. Raju ruokinnan muutos aiheutti maitomaarän tippumisen, potkuraudan käytön kolminkertaistamisen ja uskomattoman metelin. Koemme joka syksy saman mielenterveyttä kysyvän testijakson...

Laulun sanat "Myrskyn jälkeen on pouta sää" on niin totta - onneksi jopa meilläkin!

17.11.2016

Lehmät järjestelivät viime viikon kaltaista poikimasumaa 9 kuukauden päähän. Seminologi epäili, että ovatkohan kaikki viisi oikeasti kiimassa? Vielä nukkumaan mennessä iltatarkastuksen jälkeen emäntä lisäsi iltarukoukseen, että kaikki kiimakekkuloijat ovat elossa aamulla. Etteivätkö olleet kiimassa?

Viides rouva oli toisessa karsinassa odottamassa siementäjää, kun varsinainen hoitokarsina lukitsee vain neljä!

11.11.2016

Onneksi ei kuitenkaan kissaviikkoja! Hukkalassa vietetään kuin ennen vanhaan pestuumarkkinoita marraskuussa. Luovuus sana sisältä sanat "luovu" ja "luo uus". Mikä valtavan hieno mahdollisuus itse kenellekin!

Toki uudet asiat aina hieman hämmentävät - kun olemme olleet jo aika kauan muuttumattomuuden tilassa. Mutta uusi tapamme tehdä töitä on jo 8 vuotta vanha ja olemme oppineet paljon niin perustehtävistä kuin opettamisestakin. Siispä nokka kohti uusia kokemuksia!

Navetalla onkin ihan touhukasta aikaa, tänäänkin saimme kaksi suurta sonnivasikkaa. Aamulla erilleen lypsettäviä oli kahdeksan, se kertoo paljon sattumien sumasta.

28.10.2016

Yksi emännän lempihommista kautta karjatalouden on ollut painepesurilla peseminen. Mutta ei tänä aamuna! Syke nousi, kun pesurin kahvasta roiskui vettä niin emännän kuin vasikoiden silmille. Apuun hälytetty isäntä kääri vuotokohdan teipillä sillä seurauksella, että tehot jäivät miniseksi. Olo oli kuin pikkulusikalla keittoa ammentaessa.

Todellakin, monta kohtaa olisi uusittava ja korjattava. Tiukka talous johtaa näihin sisulla räpeltämisiin.

26.10.2016

Eilen poiki pitkästä aikaa kaksi lehmää samalle päivälle. Poikimalista näyttää nyt normaalin työläältä - olemmekin lekotelleet vasikatonta aikaa. Kun vain olisi enemmän noita erottelukarsinoita! Neljä vanhaa lehmää vaappuu päivästä toiseen poikimakarsinaan kinttujaan oikomaan. Se on tämä vanhojen rouvien ilo:)

24.10.2016

Viimeiset hiehot pääsivät / joutuivat sisälle. Projekti sujui nopeasti. Suuren karjan ja paljon työn etu on oppiminen; niin hoitajat kuin hoidettavatkin työskentelevät aina vain pienemmillä panoksilla samaan tai suurempaan tulokseen.

17.10.2016

Vanhaan navettaan menevät 35 hiehoa ovat vielä ulkona. Ja mikäpä siellä on ollessa, vettä on satanut viimeksi kolme viikkoa sitten. Tällä hetkellä eläinmäärä on tavoitteessa vähän yli 200. Näin meillä on väljyyttä nuoriso-osastolla ja silti riittävästi päitä uudistukseen.

Ukki jatkaa pieteetillä 50 hehtaarin urakkaa. Nyt kyntömies puurtaa pihapellolla, jota on kivetty vuosikymmenet.

11.10.2016

Voimaperäinen usko maatalouteen jatkuu Hukkalassa. Tonneittain tuotantopanoksia saapui odottamaan seuraavaa kesää.

9.10.2016

Jokaisessa onnettomuudessakin on oma onni. Perjantaina kiimaansa keikkunut lehmä särki itsensä jalattomaksi ja nyt katsomme tokeneeko suhteellisen nuori eläin levolla ja nosto-avulla. Onni tässä seikassa ovat hyvät työntekijät, jotka ovat jo rutinoituneita erikoistilanteisiin. Näin isäntä saa sen suhteen lomailla (metsästää) rauhassa.

Rauha vaihteleekin navetalla nopeasti. Kuluneella viikolla koimme pari todella kaoottista iltalypsyä, kun lehmät osoittivat mieltään takomalla häntää peräpeltiin ja pudottamalla lypsimiä. Silloin onni on keittiön hiljaisuus.

4.10.2016

Työmäärän paljous kompensoituu tehokkuudella. Jalostuspäivä alkoi erinomaisesti, kun arvosteltavat eläimet tulivat automaattisesti arvostelijoiden luokse. Samoin suunnittelu "paperilla" kävi käden käänteessä. Teimme uuden nopeusennätyksen!

Isäntä sen sijaan avusti tilamme ensimmäisessä vasikan napaleikkauksessa. Lehmävasikoita on syntynyt juuri sopivasti ja jotta ostamaan ei tarviste ryhtyä, on olemassa olevista huolehdittava.

Aamulla lähtikin viisi tiinettä hiehoa naapuripitäjään.

1.10.2016

30 vuotta sitten Eskon unelma-ammatti oli sala-ojittaja. Ehkäpä sala-ojan huuhtelukin on yhtä hauskaa vielä vuosikymmentenkin jälkeen.

Hiehojen ulkoilukausi jatkuu, kun sääennusteet näyttävät hiukan viileämpää, mutta poutaa. Ensi viikolla testataan turnauskestävyyttä, kun tiistaina on jalostussuunnittelua ja torstaina sorkkahoitoa.

26.9.2016

Uskomattoman lämmin sää. Hiehojen sisälle ottaminen näyttää siirtyvän ensi viikolle.

Eläinlääkäripalvelut ovat Vieremällä erinomaiset. Nupoutukset, kiimattomat ja muut tavalliset ongelmat oli hoidettu jo hyvissä ajoin ennen puoltapäivää. Lisäksi lääkärimme ovat taitavia sekä työssään että palvelussaan.

25.9.2016

Voi sun pulleat jyvät! Emäntä hyväuskoisena luuli, että lehmän kakkoja koristavat jyväset ovat vain väliaikaista siilon vaihtuessa. Totuus kuitenkin paljastui, murska-myllyn säädöt ovat tainneet olla hieman hassusti koko säilömisen ajan. Ensi syksynä isäntä tekee tuon työn silmälasit päässä!

24.9.2016

Sataa vettä pitkästä, pitkästä aikaa. Kaikki hiehot ovat vielä ulkona ja ajatuksissa vilahtelee jo niiden sisälle pyydystäminen. Esko pelotteli keväällä, että tulevana suvena sudet ajelevat nuorkarjaa aidoista. Mutta vain pari hirven tekemää aukkoa on löytynyt. Yhtenä yönä pihaporukka oli karkuteillä, kun vesivaunu oli tyhjä eikä aidassa ollut virtaa.

20.-22.9.2016

Isännät korjasivat sala-ojia. Eväsreppu pakattiin aamuvarhain ja illalla multaiset miehet palasivat Seppälästä.

17.9.2016

Tuuli teki viimeisen kesätyöpäivän meillä. Olisimme mielellään tehneet jo sopimuksen ensi kesästäkin, mutta Tuulin opinnot ja harjoittelut kestävät sesongin yli. Mieli haikeana julistamme ensi kesän työpaikan auki.

15.9.2016

Nyt on rehut paketissa ja auma auman vieressä. Säilörehua tuli yli kotitarpeen.

Vadim aloitti vanhan navetan kunnostuksen ja hakkeen ajaminen jatkuu. Pian tuoksuu varmaan rahalle, kun aloitamme lietteen ajon. Niin, rahalle...

12.9.2016

Tulipa osuva viesti Mavilta sähköpostiin;

"Maidontuotannon vähentämistuki haettavissa - haku päättyy 21.9.2016".

Nimittäin viljan vaihtaminen kuivatuista ostojyvistä kotikutoisiin hapolla säilöttyihin ei sujunut ongelmitta. Maitomäärä notkahti henkeä salpaavasti...

11.9.2016

Kesätyöntekijämme Tuuli läpäisi pistokokeen - utaretulehdusbakteerit ja niihin sopivat hoidot tulivat kuin apteekin hyllyltä. Opiskelu on suoritettu laajan käytännön materiaalin pohjalta.

Isäntä jälleen kerran testasi, kuinka paljon lehmiä mahtuu 5-lehmän erottelukarsinoihin, kun jättää portin auki lypsyltä tulijoille. Tällä kertaa sopi ainakin 20 lehmää.

Ja Esko laulaa; Kuinka paljon mahtuu pieneen Hiaceen...

4.9.2016

Päivä alkoi hienosti, kun saimme navetan aamukahville upean täytekakun. Työntekijämme Vadimin Ilona osaa totisesti leipoa!

Ennen puoltapäivää viimeiset jyvät kipattiin täyteen viljasiiloon. Esko laski niiden riittävän nyt 300 päivää. Parasta kaikessa on se, ettei talvella tarvitse jauhaa kuivattua viljaa!

Seuraavaksi on teon alla umpilehmien täytekakku; samaan aumaan on tarkoitus laittaa säilörehua ja olkea.

Iso ja pieni ongelma on kuivikeolkien kanssa. Kuinka saamme noin 10 pyöröpaalia pakettiin?

30.8.2016

Lehmien otraryyni tehdas jyskyttää navetan takana. Vanha isäntä ajaa pulleita jyviä pellolta ja nuori isäntä tehtailee.

Tuulin kesätyöt alkavat olla ohi. Olemme todella tyytyväisiä Tuulin työpanokseen, hän on ehdottomasti oikealla alalla. Lehmien numerot ja nimet sujuvat häneltä helposti ja pikku-äpöt ovat saaneet koko kesän vasikkakohtaista hoitoa.

26.8.2016

Pieni jyväsiilo on nyt täynnä suuria, murskattuja jyviä. Satotaso näyttää asettuvan kohtuulliselle tasolle tosin sanoen ruhtinaalliselle tasolle verrattuna viime kesään.

Omat 50 hehtaaria ja ostetut 40 hehtaaria lyhyellä matikalla tuottavat jyviä ainakin 270 rokintapäiväksi, toivottavasti vielä paljon useammaksi. Jyvä-show on siis hyvällä alulla.

24.8.2016

Niilo-ukki haki murska-myllyn Vesannolta ja kaikki on lähtölaukausta vaille valmiina. Puiminen alkaa hetkenä minä hyvänsä.

Vielä pitäisi jaksaa keikkua kesän merkeissä muutama viikko. Uunin päälys alkaisi jo kohta maistua.

23.8.2016

Ensimmäiset eläimet otettu takaisin navettaan kesälaitumelta. Nyt kahdeksan pienintä vasikkaa makaavat onnellisina kuivikkeilla, satoi tai paistoi.

17.8.2016

"Kusj juoksoo ja paska pattootuu", sano isäntä kun vanhan isännän kanssa kolme päivää heilutteli kuivaa sontaa lietekuilujen päissä.

16.8.2016

Näytemittalypsy jälleen pidetty. Nyt olemmekin erityisen tarkkana, että näyte menee varmasti oikeaan purkkiin tiineystestien vuoksi. Enää ei isännän tarvitse huiskia tarkistettavien lehmien ja seminologin kanssa kun pistämme rastit vain oikeaan ruutuun. Helppoa!

"Tiineystesti mittaa tiineen lehmän maitoon erittyvien istukan tuottamien glykoproteiinien (PAG) pitoisuutta. Testi tehdään Valion Seinäjoen aluelaboratoriossa ja sen hinta on 2,50 eur/kpl (+alv)."

Hiehot toki on vielä tarkastettava perinteiseen tapaan. Nämä ystävät ovat kiimantarkkailun alaisia ja me hiehojen tarkkailun alaisia keittiössä olessamme.

9.8.2016

Kaikensorttista pikkuviilausta; valaisin kupujen pesemistä, kärpästen torjuntaa, lypsyaseman kiillotusta ja muuta mukavaa torjumaan pitkästymistä. Eläinlääkäri tulee tutkimaan Venäjälle lähtevät kolme hiehoa ja aamulla lähti kolme ternisonnia maailmalle. Juuri nyt eläimiä on vain 210, mikä alkaa olla kohtuullinen määrä. Ja juotossa on vain KAKSI vasikkaa. Kolmas on juuri syntymässä...

1.8.2016

Tosi noloa, nupoutimme vain kaksi lehmävasikkaa... Ei kun päinvastoin, nyt on oikea suunta uudistamisessa:)

31.7.2016

Onni on se, että Piia palasi töihin eikä juuri nyt ole poikinut lehmiä. Näillä eväillä jaksaa paremmin purra hammasta yhteen, kun helle aiheuttaa useita utaretulehduksia. Siis pahemminkin voisi olla...

Rehuviljan satonäkymät ovat aivan erilaiset kuin vuosi sitten. Nyt toivomme vain kevyitä sateita ja sitten pöjö poutaa:)

21.7.2016

Faban Anita hyväksyi 5 hiehoa myytäväksi ja monta muuta hiehoa todettiin kantavaksi. Isäntä on kuljetellut neitejä laitumelta toiselle sekoittaen pakkaa koko ajan.

Noora sai pikkuvasikat ulos ja karsinat puhtaaksi. Vadim sen sijaan on saanut navetan lehmäpuolen pestyä ja jää ylihuomenna hänkin viiden viikon lomalle.

Emäntä pähkäilee parin mystisen vastapoikineen lehmän kanssa. Musta uloste ei lupaa hyvää.

Tulevina päivinä punnitaan jälleen kestävyys. Ohjelmassa on säilörehun tekoa ja kuivien heinien hakeminen heinäseipäiltä.

14.7.2016

Tänään ei tarvinnut lähteä asioikseen lenkkeilemään. Onneksi ehdimme piipahtaa Johannan kanssa mustikkamättäällä ennen kuin meidät hälytettiin rehusiilon peittelyyn. Navetan kautta mennessä nostimme vanhan kiimaisen lehmän aidalta roikkumasta- teki hienon kuperkeikan takaperin! Ennen iltanavettaa haimme vielä tunnissa 6 hiehoa kolmelta eri lohkolta navettaan. Huomenna hieromme Venäjän kauppoja. Ei ole tylsää eikä yksitotista...

13.7.2016

Muualla oli satanut illalla enemmän, meillä vain kevyt kostutus salamoiden välkkeessä. Joten kiitos urakoitsijan ajoituksen, jälleen yksi siilo hyvää säilörehua!

12.7.2016

Eilinen alkoi erinomaisesti. Pommiin nukkunut ja herätelty isäntä oli kuin takapuolelle ammuttu karhu ja emäntä kahta kamalampi...

Eläinlääkäri totesi yhden hoidettavan olevan valmis nurkan taakse, kaksoistiineys oli "hajonnut" lehmän sisälle. Siinä kävi sitten teurasauto ja siementäjäkin kuuntelemassa Johannan painepesurin kuljetusta. Muutama vasikka pääsi ulos ja yksi karsinakin tuli pestyä. Lisäksi urakoitsija niitti yhden siilollisen säilörehua. Myöhään illalla kuuntelimme sitten kivistäviä luita ja ytimiä taivaan salamoidessa.

11.7.2016

Sataa, sataa ropisee.... Isäntä kuikistelee koko ajan ennustetta, mutta rehunteko näyttänee siirtyvän ensi viikolle.

Navetalla on syntynyt kuusi vasikkaa viiden päivän aika ja kaikki ovat terneiksi lähteviä - jihuu!

7.7.2016

Juuri kun ehtii laittaa pisteen lauseeseen kaikki rauhallista, asiat kääntyvät päälaelleen. 2,5 kk sitten poikinut Incarnita pötkötteli "poikimahalvauksessa" iltanavetalle mennessä. Toinen eläinlääkärin käynti onneksi auttoi ja rouva nousi päivän maattuaan avustettuna ylös. Heti kun lehmän pää oli hieman selvinnyt, Incarnita kipitti kiireen vilkkaa sairaskarsinaan.

Emäntäkin on vipeltänyt kiireen vilkkaa jäädäkseen kolmen päivän kesälomalle.

6.7.2016

Vettä on tullut ihan riittävästi, sunnuntaina tyhjät puutarhasankot toimivat sademittarina. Jatkuva ropottelu auttaa umpilehmien ja siemennettävien hiehojen navettaan saamisessa. Ei tarvitse kuin avata laitumen veräjä, niin suunta on selvä.

Aamulla tyhjensimme pienten vasikoiden pehkukarsinan suit sait sukkelasti. Noora on urakoinut ruokintapöydällä painepesurin kanssa ja isäntä on käynyt lenkillä raivaussahan kanssa.

Ja emännälle jää vain ohjeiden laadinta:)

29.6.2016

Valmistaudumme sorkkapäivään. Onneksi navetalla on ollut rauhallista, että on jäänyt aikaa elämykselliseen perinnetyön tekoon:)

23.6.2016

Ja siellähän se viesti tökötti, maidontuottajien nettipalvelussa. Onneksi pudotus on vain 1,5 senttiä ja toivottavasti se riittää.

Piia-karjakko vietti ensimmäisen lomapäivän viidestä viikosta.

22.6.2016

Isännällä oli nurmi-vieraita.

Illalla facebookissa oli huhu maidon hinnasta, putoaako tuottajahinta 2 vai 4 senttiä. Emännän yöunet ainakin karkasi. Joskus aikojen alussa isäntä kielsi ostamasta tytöille kumisaappaita, kun ei ollut rahaa. Nyt tämä kumikenkäkielto on kestänyt jo toista vuotta. Apua!

17.6.2016

Pelasimme dominoa elävillä palikoilla. Otimme pari hiehoa sisälle, siirtelimme ryhmiä lohkolta toiselle, annoimme taksi-kyytiä ja huomasimme kauhuksemme, että emme todellakaan taida tarvita 28 hiehoa poikimaan 5 kuukauden sisällä. Isäntä aloitti välittömästi tiedustelut Venäjän-kaupasta...

16.6.2016

N-päivä = nupoutusta, näytemittaa ja naatti-oloa.

14.6.2016

Lehmien hampaat meinasivat joutaa naulaan. Vilja loppui aivan tyystin ja päivän toinen ateria valmistui poikkeuksellisesti vasta iltapäivällä täysrehulla höystettynä. Jyväkuorma tuli sitten yömyöhään. Nukkuminen on yliarvostettua.

13.6.2016

Kissan viikset Hukkalassa levätään. Ukki ajaa pillipurjeella lietelantaa, jota tulee joka päivä enemmän kuin yksi kärryllinen. Nuori isäntä sen sijaan yrittää jälleen sirotella kalliita keinolannoitteita monenlaisten muiden hommien välissä.

7.6.2016

Isäntä peitteli tyttäriensä kanssa kolme rehusiiloa. Koneurakointi Åsenbrygg todella URAKOI, 100 hehtaaria ajettiin kahdessa päivässä. Tie pölisi ihanasti ja pellot kantoivat, korjuu oli ihan toista luokkaa kuin viime kesän rämpiminen.

Lisäksi haimme ensimmäiset hiehot laitumelta navettaan siemennettäväksi. My Yellow ja Matami Mimmi kulkivat kuin pikku enkelit.

Mutta kyllä tässä tahtoisi tehdä jo jonkin lepäämis-ennätyksenkin välillä...

5.6.2016

Pihapelloilla kaatuu heinä uskomatonta vauhtia koneurakointi Åsenbryggin voimalla. Ensimmäinen sadonkorjuu on alkanut.

Vanha navetta on puunattu myös ennätyksellisen nopeasti.

Eilen saapunut ItäMaidon omistajakirje ei kuitenkaan ilahduttanut. Mitä tarkoittaa toimitusjohtaja Lukkkarisen pahaenteinen otsikko "Kasvukausi etenee vauhdilla, mutta maitokriisi syvenee"? Meijerit eri puolella Eurooppaa ilmoittaa jatkuvasti tuottajahintojen alenemisesta...Maitokriisin ovat aiheuttaneet maat, joiden tuotanto on kiintiöiden loppumisen seurauksena kasvanut voimakkaasti... Suomessa tuotanto ei ole kasvanut.

2.6.2016

Vanha navetta on typötyhjä hiehoista. Kaiken kaikkiaan 68 eläintä laiduntaa eri puolella pihaa ja kylää. Painepesuri odottaa aamulla alkavaa tehopesua.

Alle 6 kk vasikat ja umpilehmät pääsevät ulos ensimmäisen rehunteon jälkeen, joka alkaa ennätysaikaisin.

1.6.2016

Tulihan se sieltä. Isäntä istui tietokoneella katsomassa maidontuotantoamme ja totesi:" On tämä ihan syvältä - toukokuussa on tehty uusi maitoennätys eikä rahat silti riitä."

28.5.2016

Vasikoita on jälleen ripluuteltu ympäri kyliä. Onneksi naapuriin meni kohtuullisen hyvätapainen kahdeksan lauma.

Piia-karjakkomme kunnostautui vaikeiden poikimisten kanssa. Hiehon vasikka tuli käännettyä ja meillä on entistä ammattitaitoisempi työntekijä. Erinomaista!

25.5.2016

Viimeiset kiireiset jyvät maassa. Emännän kumikengät ovat sulaa laavaa ja isännän silmät pyörivät päässä kuin hedelmäpelissä. Toukotyöt sujuivat todella nopeasti ja näppärästi, mutta eivät ilman työtä.

23.5.2016

Toukotyöt ovat viimeisessä kolmanneksessa.

Murtopuron pellot kylvettiin 19.5 eli viime torstaina.

Tänä iltana ukki kerää kiviä Onnelan pelloilla.

Isäntä avustaa kylvökoneen säilöiden täytössä, apulantaakin menee ainakin kolme pussia!

Yhdellä täytöllä voi kylvää 5 hehtaaria 30-45 minuutissa.

Koneurakointi Åsenbrygg ja kylän suurin kylvökone ylämäessä ja alamäessä.

Hukkalan isäntä kerää jyrätessä muutamia kiviä.

Ensi viikolla viimeistään edellä mainittujen töiden loputtua viritämme viimeiset langat ja jatkamme hiehojen ulkoistamista.

17.5.2016

Huomen aamuna pidämme kevään kolmannen työpaikkapalaverin. Viime viikon hyvä juttu oli varmaan se, että virottelimme kolme hyvää lehmää kuolon katveesta eloon ja poistimme kolme miinapalloa = tasapeli.

Isäntä on päättänyt apulantojen ripluuttelun ja pessyt levittimen. Koneurakointi Åsenbrygg ajaa lietettä hurjaa kyytiä. Huomenna jatkuu isojen kivien pyörittely, hiehojen aidan tekeminen sekä navetan peseminen. Tällä hetkellä näytämme olevan viikkoa edellä viime vuoden keväästä.

12.5.2016

Vanha voima vetää luonnon lantaa pelloille ja nuori isäntä sirottelee keinolannoitteita. Emäntä poukkoilee kuin päätön kana kantturoiden kanssa...

Joskus tapahtumia on vain liian paljon yhdelle päivälle. Tänään tulee vasikka-auto ja teurasauto. Seminologi tulee myös aivan kohta ja navetalle jäi hieho poikimaan. Lisäksi yksi lehmä miettii petipaikkaa ilmeisesti colin vaivaamana.

Onni on kuitenkin hyvä lomittaja Edward ja emännän oikea käsi Piia. Pistämme asiat järjestykseen tavalla tai toisella. Huoh.

11.5.2016

Paikallislehti Miilussa oli uutinen 30 vuoden takaa " Esko ekaksi lypsykilpailussa". Todella harmillista, että paras lypsäjämme pääsee osallistumaan tuohon työhön todella vähän nykyään.

9.-10.5.2016

Ensimmäiset hiehot laitumelle - jihuu! Siis jos karkureita näkyy pitkin Palosenmäen kylää, voitte soittaa Hukkalaan.

6.5.2016

Vanha lietelantavispilä meni rikki ja lieteallas lakkasi porisemasta. Korjauksen ajaksi isännät pistivät sitten betonimyllyn pyörimään. Meillä ei ole rakennettukaan aikoihin:)

Haasteellinen on hyvä sana korvaamaan prkleen hankalaa - jota lypsy nyt on. Kaksi miinapalloa saivat menolipun ja kolmaskin on tiedossa. Ensi viikko on vain viikonlopun takana. Hyvä asenne - parempi lopputulos. Me voitamme tämänkin haasteen.

4.5.2016

Lieteallas sekoittuu ja sekoittaa ilmaan kevään parfyymia. Vadim aloitti aidan teon ja ukki lietteen ajamisen. Myös Tuuli aloitti - kesätyöt meillä! Nyt onkin haastetta organisoida tekemiset tehokkaasti ja järkevästi.

Toinen kristallipallo tarvittaisiin lehmien kanssa. Meilllä olisi tarvetta kolmen lehmän poistoon, mutta ehdokkaita on enemmän. Viimeisin villitys vastapoikineiden keskuudessa on etuvedinten loitontuminen. Miinapalloja piisaa.

PS: Vasikoita on nyt ennätyksellisen vähän pitkästä aikaa. Hyvä A-tuottajat!

1.5.2016

"Pilkepinosta puoli kuuta, väkilannan levittimestä ei päivääkään." Päivälenkillä mopsin kanssa saimme ihastella naapurin kalustomarssia työmaalle. Kesä on tullut!

22.4.2016

Isännät joivat tänään kahvit pellon pientareella ProAgrian neuvojan kanssa. Nurmet ovat jo aloittaneet kasvun ja ensi jussina rehut ovat olleet paketissa jo kauan? Täydennyskylvön tarvetta ei ollut löytynyt - rikkakasveja sentään.

Kotiin tullessa isäntää odotti uunituore Käytännön Maamies.

21.4.2016

Isäntään iski siivousvimma. Konehallissa riittääkin monta laatikkoa aarteita lajiteltavaksi.

Vasikat viettivät aamupäivän retkellä poikimakarsinassa, kun Vadim vaihtoi uudet petioljet. Ensi viikolla taitaa olla jälleen retkipäivä, ellei sitä himoittua noutoilmoitus-viestiä tule.

19.4.2016

A-tuottajilla on piiiitkä jono. Viime perjantaina pääsimme eroon kolmesta vasikasta ja sen jälkeen on syntynyt neljä uutta. 13 vasikkaa odottaa nyt uutta kotia. Onneksi isäntä keksi, kuinka sijoitamme sonnikaartin pehkukarsinan tyhjennyksen ja nupoutuksen ajaksi.

Hiehotkin ovat poikineet viimeistä vaille. Suurin osa käyttäytyy kauniisti ja tulee lypsylle eturintamassa. Aina joukossa on joku, joka kokeilee lypsäjän hermoja. Hiehojen keskimääräinen poikimaikä on 23,5 kuukautta, lehmät poikivat 2,6 kertaa ja jokaista tiineyttä kohti siemennetään 1,77 kertaa. Lehmistä 44 on ruskeaa ja 76 enemmän tai vähemmän mustaa.

Isännät alkavat selvästi jo hieman verrytellä alkavaan kiireaikaan; rehusiilo on lakaistu, komposteja on tyhjennetty. Toukokuun työvuorolistalla on jo Tuulin nimi. Kohta se alkaa - kaikki tasajalkaa:)

13.4.2016

Kaikki jälleen töissä ja elämä on hieman helpompaa. Tosin iltarukoukset eivät ole auttaneet, toistakymmentä Tesoa odottaa kyytiä.

Lumet sulaavat uhkaavasti ja uusi kesä alkaa pian. Toivottavasti se on parempi kuin viime kesä. Vieläkin puistattaa täydellinen viljavainioiden hukkuminen.

Maidon hinnan putoaminen, tukiaisten viivästyminen ja viljan oston yhteisvaikutus on tehokas yhdistelmä. Tämä työn ilosta eläminen alkaa jo hengästyttää.

6.4.2016

Hyvin suunniteltu on tehokkaasti tehty, työvoimasta kaksi henkilöä yhtä aikaa lomalla.

5.4.2016

Höh! Laudatur meni sotkemaan koko vasikkatauon poikimalla pari viikkoa etukäteen. Niin se aika kuluu. Hieho nimettiin kaksi vuotta sitten Johannan historian arvosanan mukaan.

Vasikoita on liian paljon jo juoma-automaatinkin mielestä. Iltarukoukseen lisäys; anna vasikka-auton toimia ja A-tuottajien poimia...

3.4.2016

Jihuu! Alpron herjauslaatikot ilmoittavat vain yhdestä pian poikivasta! Tänä vuonna on poikinut 43 lehmää ja lehmävasikoita on kertynyt 13. Vihdoinkin oikea suhde!

1.4.2016

Käytännön Maanmiehen toimittaja tenttasi Eskoa nurmenviljelystä ja urakoinnin käyttämisestä. Eero-veli toi juttuun lisäarvoa, sillä Jari tekee myös Maitohovin rehut. Rouvat istuivat kuulolla nautiskellen isäntien innosta.

Ihanat vieraamme toivat vähemmän mukavia uutisia koulutuspäiviltään; maidon hinta ei ehkä laske. Siis nyt toiveet paremmasta pois ja kova keskittyminen tiukkaan usean vuoden talouteen.

27.3.2016

Kellon siirto on kyllä jostakin ihan syvältä. Teimme kompromissin ja siirsimme aikataulua aamulla yhden puoli tuntia ja toisen puolikkaan iltapäivällä.

Lehmätkin äityvät poikimaan aina pyhinä, saldona kolme pontevaa lihasonnia. Onneksi Noora on venynyt hienosti kaveriksi.

Huomenna on jälleen haastellinen aamu, kun laitamme lehmiä umpeen, teemme Delvotestejä ja siirrämme eläimiä.

Samalla valmistaudumme ensi torstain sorkkapäivään.

20.3.2016

Ensimmäinen puoli tuntia loman jälkeen navetalla on hieman haastava. Mutta jo iltapäivällä asiat luistavat ja komento kuluu. Vasikkaosasto pursuaa ja pääsiäsen aikaan on odotettavissa lisää vasikoita. Isännällä taitaa olla aamulla asiaa A-tuottajille, 14 terniä odottaa uutta kotia.

Isot kiitokset kaikille navettaa pönkänneille ja meidän loman mahdollistaneille!

7.3.2016

Emäntä laittoi aamulypsyn jälkeen koko työvaate-kokoelman pyykkikoneeseen. Hurja työputki on takana - kaikki on annettu. Isäntä sen sijaan juoksee kuin palopoika sammuttamassa tulta; jyvien murkaus, traktori korjattavaksi, seminologi ja ja...

Navetalle jää monta poikivaa lehmää ja normaalit kuviot. Meille tulee kokeneet ja ammattitaitoiset lomittajat Piian ja Vadimin avuksi, joten ei syytä huoleen. Lisäksi Noora tulee kotimieheksi Petrinsä kanssa. Lehmät tuppaavat sairastumaan, toivottavasti hoitajat pysyvät terveinä!

6.3.2016

Johanna oli jälleen sunnuntain karjakkona. Hänen tehtävänään oli siivota nuorkarjan puoli. Sieltä tultuaan hän kertoi kokeneensa tropiikin; silmät kiinni, linnun laulua ja veden solinaa (vasikka pissi).

2.3.2016

Kuuden päivän sisällä on poikinut kahdeksan lehmää ja vain 2 vasikoista on lehmäsiä. Navetan edessä on vasikan maitoa sankko kaverinsa kanssa, lypsymonttuun mennessä muistilappu poikineen. Dementia pysyy kuuta kiertävällä radalla tässä huiskeessa.

Koneurakointi Åsenbrygg on isännän oikea käsi. Eilen pyöränsä karkuuttanut Bobman tuli kuin tulikin kuntoon. Kuivikkeet kyllä levittää,mutta olisi aika kamalaa kolata kaikki lanta käsin...

26.2.2016

Ennen aamulypsyä Niilo-ukki ja emäntä keräsivät kaksi vasikkaa, lypsyn jälkeen Piia jäi juottamaan kolmatta vastasyntynyttä. Enää on vain kuusi lehmää, joilla on määrä juuri näinä päivinä.

Kulunut viikko on ollut haastellinen. Olemme työskennelleet alivoimalla työntekijän pienen tapaturman vuoksi. Maanantaina kaatui tietojärjestelmä ja menetimme viimeiset tapahtumat. Onni on monet muistiinpanot ja erinomainen muisti - vai mitä Esko?

20.2.2016

Rauhalliset päivät alkavat olla takana. Poikivien lista on pitkä. Mutta se on sitä tulorahoitusta:)

18.2.2016

Kesätyöntekijä löytyi ennen kuin ehdimme kunnolla etsiäkään. Allekirjoitimme työsopparin illalla Tuulin kanssa. Tuntuu tosi hyvältä.

17.2.2016

Isäntä kokeili kepillä jäätä. Peltoa olisi ostettavana, mutta emännälle kelpaa vain tulorahoitus. Joten se siitä.

13.2.2016

Edward on lomittanut meillä jo vanhan navetan aikaan. Ihmekös työt sujuvat niin sukkelasti, että hyvä kun talonväki pysyy perässä. Onni on hyvät lomittajat!

Aamulla koittaa rauhallisempi tahti, kun isäntä venyttää itsensä pitkästä aikaa lypsymonttuun...

10.2.2016

Isäntä vietti vero-sulkeiset tilitoimistossa ja kappas - viime vuodeltakin tulee lisäveroja. Maatalouden tulot ovat visusti menneet lainan lyhennykseen. Johtopäätös; olemme eläneet pyhällä / pahalla hengellä?

8.2.2016

Viikonloppuna saimme lehmäkaksoset. Nimipaneli laittoi parastaan ja Just a minuten tyttäristä tuli Neiti Aika ja Neiti Etsivä. Sen jälkeen laitettiin poikineelle ropit poikineen, kaksoistiineys on haastava.

5.2.2016

Tiistaina A-Tuottajat hakivat 3 lehmää, keskiviikkona 5 terni-sonnia muutti majaa ja tänään 4 lypsylehmää matkustaa Faban kyydillä Tervolaan lypsämään. Isäntä on tehnyt lehmäkauppoja:)

Reilun parin kuukauden aikana odotamme 14 hiehon poikivan. Nyt onkin ihanan tyyntä myrskyn edellä.

2.2.2016

Piia piti ansiokkaasti kätensä veressä apua odotellessa. Tuntumaan otettu Jemina-lehmä riemastui jälleennäkemisestä niin, että utareeseen tuli eläinlääkärin tikkien kokoinen reikä. Mistä näitä uusia juttuja vain riittää ja riittää?

1.2.2016

Enää ei tarvitse astella pilkkopimeässä iltalypsyltä eikä aamulypsyltä. Joka kerta helmikuun avaaminen antaa toivoa - tulevasta satokaudesta. Ensi kesäksi haemme virallista kesätyöntekijää ajalle toukokuu-syyskuu. Päätehtävät ovat vasikanhoito ja lehmien lypsäminen.

26.1.2016

Tutkija apulaisineen seurasi meidän lypsylehmiä kello 7-17.30. Letka-hanke tutkii lypsylehmien onnellisuutta; saavatko vettä, ruokaa, unta, tilaa ja mahdollisuuksia lajityypilliseen käyttäytymiseen riittävästi. Samalla analysoidaan Naseva-käynnillä kerättyjen tietojen paikkansa pitävyyttä.

Alustavasti pihattomme näyttää tyypilliseltä tapaukselta, lehmillä on tilaa rauhalliseen yhteiseloon. Ontuvia lehmiä on kuitenkin ehkä liian monta?

24.1.2016

Tämän päivän Iisalmen Sanominen lukijan mielipide oli juuri sitä, mitä tässäkin mökissä ajatellaan.

KOTIMAINEN JUUSTO ON VASTUULLINEN VALINTA

Pienten vasikoiden osastolla asustaa 22 äppöä. Määrä ei ole suurin mahdollinen, mutta isoimmat ovat jo kohta teinejä. Nämä olisi pitänyt siirtää ajat sitten seuraavan osastoon, mutta kun sielläkin on ruuhka. Jospa hyvinkin saisimme myytyä muutaman eloon... Luopuminen ei ole aina niin helppoa, kun jokaisella eläimellä on oma tarina ja tausta.

23.1.2016

Herra helpon antoi, pakkasta vain kymmenen astetta. Vihdoinkin.

21.1.2016

Sääennuste ei saa muuta luvata, kuin aina vain seuraavaksi yöksi ennätyskylmää. Onneksi haalareissa löytyy niinkin isoja, että alle mahtuu jopa kolme vaatekertaa.

Jotenkin ei enää naurata nämä pakkaset. Navetalle saa kantaa kauppakassilla pääsulakkeita ja eilen oli ongelmia apevaunun voimanoton ja rehuleikkurin kanssa. Itse kukin köhii ja rykii haukatessaan välillä navetan kosteaa ilmaa ja välillä 30 asteeseen kirkastettua talvi-ilmaa. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan heinäkuun hurjia helteitä?

Useat poikimiset ovat pitäneet meidät kuitenkin tiukasti liikkeessä. Tiistaina teimme jonkin sortin ennätyksen, kun lypsimme 9 eläintä erilleen; 3 umpeenmenevää, 3 terniä ja kolme suloista antibiootti-lehmää. Erikoisaamuina osaa nauttia kokeneesta tiimistä, lypsy Piian ja Vadimin kanssa sujuu uskomattoman helposti.

Tiiistaina päivitimme terveydenhuoltosuunnitelman. Liisa Ruokonen jätti tehtävänsä meillä Maija Eskeliselle. Kokosimme 9 kohdan listan pienille muutoksille ja uusille asioille. Maailma ei ole koskaan valmis - edes pakastettavaksi.

17.1.2016

Lempeä lomaltapaluu. Hoitelimme navetan isännän kanssa kaksin ja nyt Hillamiina vaati erityishuomiota. Lehmännostolaite on kyllä näppärä peli verrattuna siihen isoon telineeseen, jota koottiin putki putkelta. No niin, antaahan Hillamiinan levätä pari päivää, kyllä rouva siitä tokenee.

Eihän kukaan tarvitse hiehoja? Huhtikuussa näyttää poikivan yhdeksän Lottotyttöä ja se on hieman liian kohtalokasta vanhoille lehmille. Muutenkin paikat pursuavat lehmä-vasikkaa - onneksi tesoja on vain muutama.

11.1.2016

Vanhan navetan ikkunoissa on semmoiset salusiinit että. Napakat pakkaset ilman lunta pitää hiehohotellin vilpoisana.

9.1.2016

Isäntä viipyi aamutoimilla pitkään ja apevaunu siirrettiin konehalliin? Onneksi jumin syy oli vain rehuleikkurin piikki appeessa. Tietenkin kuorma piti purkaa käsin ennen syyn selviämistä. Niinpä Esko söi aamupalan, otti reilun tunnin päiväunet ja pisteli päiväruoan sen perään. Tehokkuden maksimointia.

7.1.2016

Kahdeksan vasikkaa on jälleen nupoutettu. Seuraava nupoutettava ei ole vielä syntynyt, N-vuoden korkkasivat sonnit Noki ja Niku.

Vasikanjuotto-automaatti oli rikki muutaman päivän. Enää se ei aiheuta paniikkia, varasysteemi akka-automaatti toimii tuttuun tapaan. Kaikkeen tottuu, kun usein sattuu.

Näihin pakkasiinkin tottuu, kunhan olemme haukkoneet pari päivää henkeä. Enemmänkin kauhistuttaa kelien lämpeneminen, navetan sulaminen ja kastuminen.

31.12.2015

RAASTAVA VUOSI VOI SAADA JATKOA ja muuta mukavaa lupaa Maaseudun Tulevaisuus otsikoissaan. Kulunut vuosi on ollut kammottava, mutta olemme pystyneet kuitenkin lyhentämään lainoja. Uuteen vuoteen käymme taistelumielellä. Se mikä ei tapa, vahvistaa.

Kiitämme kaikkia yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. Monenlaista apua on annettu ja otettu. Tämä tarina ei ole todellakaan yhden miehen sota:)

30.12.2015

Mäkkäri tuli ja Mukula meni. Lisäksi saimme Money-Pennyn ja Melodyn. Jokohan ämmät olisi taputeltu?

Inkeri-lehmä otti vuoteensa ja nousi jälleen kolmantena päivänä colista. Lisäksi vasikka-auto haki kuusi terni-sonnia. Joskohan nyt olisi hieman rauhallisempi jakso käsillä?

26.12.2015

Mäkkäri, Mukula ja Michelle vielä odotuttavat hetken, ainakin kolme vasikkaa pitäisi syntyä vielä tänä vuonna.

23.12.2015

Meijeritilipäivä! Lisäksi Mavin tuetkin tulivat tällä kertaa ajallaan. Tämä joulu jäänee mieleen rahapussin puistelusta. Kun kinkku on pistetty poskeen alkavat pyhätyö sulkeiset...

Toivottavasti kotien joulupöydät notkuvat myös kotimaisista juustoista kotimaisen kinkun tapaan!

20.12.2015

Kuluneena vuonna on jälleen tullut hieman liikaa lehmävasikoita, yhteensä noin 50. Silti oli upeaa saada Maito-Piika Ehtoo-Piian ja Kyökki-Piian jatkoksi. Lisäksi olemme saaneet pysäytettyä karjan muuttumisen kokonaan musta-valkoiseksi.

17.12.2015

Alla kopio ajatuksista seitsemän vuotta sitten, kun navetta otettiin käyttöön:

"Hurja projekti alkaa olla finaalissa. Meillä on vielä paljon työtä navetan sisäänajossa, mutta ei karjaa kolmessa navetassa eikä rakentamista. Uskon elämämme helpottuvan. Ei siitä ehkä koskaan tule helpon helppoa, mutta ehkäpä minut ja Esko onkin tarkoitettu työntekoon. Ja ainakin nyt tuntuu mielenkiintoiselta opetella aivan erilainen tapa tehdä karjataloustyötä, uusissa, tarkoituksen mukaisissa tiloissa."

Elämä ei ole helpottunut ja meidät on varmasi tarkoitettu juuri työntekoon. Juuri nyt isoin kivi kengässä on jatkuva rahanpuute. Lisäksi suuri karjamäärä sitoo ruumiin ja sielun kiimoihin, poikimisiin ja sairauksiin. Ihminen jaksaa uskomattoman paljon kun on pakko.

Plussaa ovat tyytyväisemmät eläimet. Vapaasti pihastossa elävät naudat ovat ihanan uteliaita ja sosiaalisia. Välillä tuntuu, kuin ne nimeltä kutsuen ymmärtäisivät puhetta. Haalarista nyhtäjät ovat paras palkinto - luottamus on molemmin puolista.

Toinen plussa on pitkäaikaiset työntekijät. Silloin harvoin kun lähdemme lomailemaan, voimme sulkea navetan luottavaisin mielin ajatuksista.

Kolmas plussa on uuden oppiminen. Otimme haasteen ja vastasimme siihen.

9.12.2015

Iisalmen Sanomat julistaa otsikossaan "Maatalousyrittäjien näkymät valoisat". Meillä ainakin valkeus saapui yhteen pussinperä peltoon, kun moto kävi kaatamassa metsän sen vierestä. Ennustus kävi toteen, närettä lehmän appeeseen.

7.12.2015

Kuinkahan moni palkaansaaja tyytyisi kohtaloon, jos palkkapäivää siirretään aina vain eteenpäin? Osan maataloustuista piti tulla maksuun jo kuun alussa, kun maksatus on nyt siirtynyt jo viiikolle 52. Tässä ammatissa joutuu kääntämään aina yhä uudelleen posken uutta kopsua vastaan.

Emäntä sen sijaan viettää viikon pakkolomaa. Säästäväisenä ihmisenä vuosilomatkin ovat jääneet ihan vuoden loppuun. Joulusiivous on onneksi edullinen tapa viettää aikaa.

Ensi vuoden lomat sen sijaan piti määritellä ensimmäistä kertaa hakemuksen yhteydessä kaikki. Aluksi se tuntui hankalalta, mutta nyt suunnitelma tuntuu erinomaiselta. Pystyykä lomatoimisto järjestämään ne on sitten aivan toinen juttu.

2.12.2015

Lehmä-rouvat olivat seisseet jalat ristissä poikimatta emännän loman aikaan. Itsenäisyyspäivän teemme isännän kanssa ihan kaksin, joten tottahan panttaavat vielä muutaman päivän. Muutenkin joulukuun pyhät huushollataan ihan omin voimin.

Isäntää pyydettiin illalla luennoimaan pankin sidosryhmä päivässä raha-asioista. Alkaa olla jo vitsit vähissä ja peruspositiivisuus koetuksella. Syksyllä näytti jo hetken hieman paremmalta, mutta jälleen kaivelemme rahapussin pohjasaumoja. Tällä maidonhinnalla tätä työtä on mahdotonta tehdä pidemmän päälle.

Joulusuunnitelmatkin saivat kivan kevennyksen, kun isäntä totesi meijeritilin tulevan jo 23.12. Jäähän siihen päivä aikaa ostaa joululahjoja:)

30.11.2015

Hukkalan tarinat Valion sivuilla päättyvät. Kuin varkain aikaa kului neljä vuotta. Päälimmäiseksi omista jutuista jäivät mieleen Johannan juttu "Äiti haisee navetalta" ja pohdintaa pommiin nukkumisesta "Isännälle potkut?"

Tässä linkki viimeiseen tarinaan; MEIDÄN VALIO

22.11.2015

Eipä jälleen paimenen pyhistä. Kyläseuran päiväpikkujoulu kutsuu, mutta Kebnekaise aloittaa poikimisen ja Xara-lehmä huutaa siementäjää.

Onni on kuitenkin kaksi nuorta ukrainalaista miestä, jotka hoitavat navetan raskaat työt.

Vielä kaksi kiduttavaa iltatarkkia ennen kuin isäntä palaa taas töihinsä...

18.11.2015

Sisäisestä verenvuodosta kärsinyt Ilona-lehmä toipui ja potkii taas entiseen tapaan. Sen sijaan pari aamua sitten lysähtänyt ensikko taitaa olla tiensä päässä. Pihaton ja vapaiden lehmien riemu ovat jatkuvat tapaturmat. Kun kiimainen lehmä hyppää viattoman parressa makaajan päälle, ei jälki ole kaunista. Tällä ensikolla on ristiselän päällä selvä vaurioitunut kohta ja takajalat eivät ota alle. Se siitä.

Navetalla on valmistauduttu pakkasiin. Vasikat saivat pehkupedin ja toiset vasikat tuulen suojaa. Muutenkin monta asiaa on juoksutettu eteenpäin, olemme valmiita seuraaviin koettelemuksiin.

Onneksi posti toi kirjeen, jotta voimma ihan laillisesti jatkaa isiemme perintöä.

11.11.2015

Ja nousiko jälleen kolmantena päivänä kuolleista? Sunnuntai-aamuna löysimme hyvästi lypsävän lehmän kaula suorana makaamasta. Lääkäri epäili halvausta tai sisäistä verenvuotoa. Jälkimmäinen diagnoosi on ilmeisesti oikea, jota olemme hoitaneet kipulääkkeellä, magnesiumilla, kalsiumilla, Pötsi-potkulla ja pellavalimalla. Tänä aamuna näimme lehmän märehtivän ensimmäistä kertaa. Mutta peli ei ole vielä pelattu.

Sarjassa muita mysteerejä keikkuu Kinkeri-lehmä. Ensikko tarkastettiin tiineeksi kesäkuussa, elokuussa lehmä loi. Kunnon kiimaa ei ole tullut ja eläinlääkäri löysi suuren kohdun tivaten meiltä siemennyspäivää. Nyt odottelemme muutaman viikon ja yritämme tutkia, mitä Kinkeri kantaa; märkäkohtua vai vasikkaa. Hevonen kuulema luo toisen kaksostiineyksistä, lehmällä se on äärimmäisen harvinaista. Ei tämä navettaelo ainakaan yksitoikkoista ole!

5.11.2015

Se siitä hiljaiselosta. Tai aika hiljaisiahan nuo coli-potilaat ovat. Kaksi lehmää sairastui yhtä aikaa coli-utaretulehdukseen ja nyt saa arpoa, mitä lääkkeitä annetaan milloinkin.

Ukki kävi kyntämässä vielä naapurin pellollakin ja kelithän ovat olleet mitä loistavimmat. Nyt hän siirtää lietettä altaasta toiseen helpottaakseen kevättä.

1.11.2015

Aloitimme marraskuun kahdella lehmävasikalla. Toisen nimeämiseen tarvitsemme Nooran apua, mikä jatkoksi Eterille, Kationille ja Lysiinille?

Nooralta tulikin ihan hurjasti nimiehdotuksia; metaani, metanoli, magnesium, mangaani, mönjä, metyyliamiini, muurahaishappo ja ja ... voittajaksi valittiin MOOLI.

Kynnöt on vihdoinkin tehty ja lietettäkin ajettiin lähes viimeiseen saakka. Suuremmoiset navetointisäät jatkuvat, ei ole kylmä eikä kuuma.

Isäntä odottaa talven tuloa ja emäntä varmaan joulua. Navetan ikkuna sai ensimmäiset kausivalot.

30.10.2015

Saimme ihan uusi kokemuksen, kun maito-auto siirtyi päivävuoroon. Lähes 20 vuotta maitomme on noudettu hämäräperäisesti.

17.10.2015

Ukki kyntää ja kyntää. Urakka lienee jo loppusuoralla. Nyt onkin aivan loistava sää, viime yönäkin oli kuusi lämpöastetta.

Navetalla on rauhallista kun puhelias lomittajakin vaihtui tuumailevaan isäntään. Vasikoita on ennätyksellisen vähän juotossa ja pienillä joustoilla vältämme vielä viimeisten matkalippujen jakelun poistettaville eläimille.

15.10.2015

Isäntä urakoi vanhassa navetassa ja tarkasti seminologin kanssa 9 kesähiehoa tiineeksi. Tulos tuntuu hienolta, kiimojen tarkkailu laitumella onnistui. Asian nurja puoli konkretisoituu ensi keväänä, kun koko pompsi poikii yhteen syssyyn.

Iltapäivällä pidimme parillisen kuukauden kunniaksi näytemittalypsyn. Seuraavalla kerralla laulammekin jo joululauluja.

9.10.2015

Kaikki hiehot ovat nyt sisällä ja mahtuivat hienosti. Kahden navetan loukku toimii taas!

Pirkko kirjoitti meille kirjeen, joka julkaistiin #valiomaitoa sivuilla:

MAIDON JALOSTUSTA ENNEN SYNTYMÄÄ

5.10.2015

Emäntä kirjoitti toka vika jutun Valion sivuille hyvinkin ajankohtaisesta aiheesta. Verkkovirran puute ei aiheuttanut onneksi isompia ongelmia, agrikaatin melusaaste pahin.

VARAVOIMALLA VALIO-MYRSKYSTÄ

Valion sivuilla on ollut pian neljä vuotta juttuja Hukkalan huushollista. Aika rientää huomaamatta ja nyt on todellakin aiheellista siirtyä syrjään tuosta tehtävästä. Onneksi meitä valiolaisia on paljon ja naapurissa on oikein edustava ja osaava yrittäjäpari.

NELJÄ SUKUPOLVEA SAMASSA PIHAPIIRISSÄ

3.10.2015

Uuden navetan agrikaatti on ärjynyt jo yli vuorokauden. Verkkovirta katkesi perjantaina kello 16.45.

Päivällä siemensimme viimeisen hiehon laitumelta. Legaton aloitussiemennys oli 14. Huoh. Aamu-urheilut hiehojen kanssa ovat pian ohi.

2.10.2015

Jyvät ja rehut peitelty.

Ja jotta totuus ei unohdu leivän syönnistä.

1.10.2015

Isännän kesäbiisi on JVG:n TARKENEE.

" muttei mulla pleksit ihan pienest huuruu".

Nyt taisi vetää jo kuuran puolelle, sen verran kiireistä touhua on kahden sadon korjuu yhtä aikaa. Mutta hyvä kun huurtuu, se on vielä elon merkki.

30.9.2015

A-tuottajinen autot ajavat rallia navetan ympärillä. Eilen lähti Teso ja 2 Teleä, tänään Sova ja 2 hiehoa ja kolme lehmää.

29.9.2015

Urakoitsijalla on nyt monta rautaa tulessa. Teemme kolmannen säilörehun sittenkin 70 hehtaarilta ja lisäksi puintikin on suoritettava. Tämä on nyt varmaan se loppukiri. Jostakin sitä energiaa vielä riittää ja hieman auringon paistettakin.

Aamulla vatvoimme 10 pienintä hiehoa sisälle uuteen navettaan. Ensi viikolla lataamme vanhan navetan, jossa on 40 paikkaa. Ulkona on vielä 47 hiehoa. Mutta kaikille löytyy paikka, vallankin kun A-tuottajien auto piipahtaa pihassa.

Torstain jalostuspäivässä nostamme jälleen kerran lihasonni-prosenttia.

24.9.2015

Tapasimme tehokkuden huipun. Pirjo-Riitta päivitti lomituspalvelusopimuksemme puolessa tunnissa. Pysyimme tiukasti asiassa ja isäntä pääsi alta aikayksikön takaisin raivaamaan. Uskomattoman hieno kokemus asioiden sujumisesta.

22.9.2015

Hyvä asenne- parempi lopputulos on niin totta. Sorkkapäivä on haastava, kun koko päivä menee navetalla ja sisältää paljon silkkaa odottelua. Mutta kun kuvittelee itsensä vaikka kauris-passiin, jossa pitää olla hiljaa ja liikkumatta 4 tuntia, hyppely navetalla on helppo juttu. 30 lehmää kävi Juha Vepsäläisen telineessä.

Oman haasteensa toi Bobmanin irronnut rengas. Mutta vain yhden kerran kolasimme ritilät ja levitimme kuivikkeet käsin. Koneurakoitsijamme pisti illallla rattaan paikalleen ja samalla korjasi lypsymontun nostolattian. Tosi siistiä!

15.9.2015

Ukki ajoi pehkupaalit pellolta tulevaksi talveksi umpilehmien herkuksi.

11.9.2015

Puiminen osa 1. päättyi ja siilo tuli täyteen! Harmi vain, että kyseessä on pikkuinen varasiilo.

10.9.2015

Helmiina-lehmä oli alkuviikosta kiimassa. Torstai-aamuna maitomäärä oli alhainen ja iltapäivälllä lehmä tarvitsi nosto-apua. Jalat hoippuen lehmä saatiin sairaskarsinaan coli-lääkettä nauttimaan. Mutta utare olikin terve ja lehmä kohtuullisen virkeä seuraavana aamuna. Diagnosoimme kiiman jälkeisen masennuksen.

Piia testasi kompassia. Kyllä vain, sen avulla pystyy tarkistamaan, onko lehmälle syötetty magneetti paikallaan:)

7.9.2015

Ukki lähti aamulla hakemaan murskamyllyä Vesannolta. Sääennusteiden mukaan puiminen alkaa lopummalla viikkoa.

Nuori isäntä on hakettanut enemmän kuin puolet ensi talven polttopuista.

Navetalla jatkuu sama problematiikka - mihin laittaa pian poikivat hiehot? Ja hoitaako vai ei soluttavia neljänneksiä?

"KIVENKOVA TULEVAISUUS" on tämän kesän installaatio, vedenkestävä taideteos. Toisaalta se takaa mukavan työrupeaman tulevaisuudessa.

31.8.2015

Vadim on navetan pesussa loppusuoralla. Piia pesi vasikoiden kesäkaukalot odottamaan seuraavaa laidunkesää. Ihan kuin pikku hiljaa valmistelisimme syksyn tuloa.

Ja uusia hiehoja vain pukkaa lehmäryhmään, huoh.

28.8.2015

Death comes in three´s on yhtä kuin ei kahta ilman kolmatta. Lehmien poistaminen nurkan taakse on vain kulu ilman lihatiliä. Kaikkeen tottuu.

Iltapäivällä osallistuimme Suvi-lehmän 100 000 juhliin Vesannon Maitohovin avoimissa ovissa. Siellähän ne veljekset sitten istuivat vieretysten kahvilla.

27.8.2015

Aamupäivä-unilla emäntä näki vain painajaisia - ei olisi kannattanut sulkea silmiään. Mutta ihmekös tuo, nyt sairaskarsinassa makaa Elsa ja vasikalta kinttu poikki. Huoh.

Vasikat huijasimme aamulla navettaan ja parasta kaikesta...

ItäMaito maksaa elo- ja syyskuussa tuotetusta maidosta 1,5 senttiä lisähintaa!

Nyt kannattaa äkkiä mennä yöpuulle katsomaan iloisempia unia.

24.8.2015

Ja nousi kolmantena päivänä - colista. Jemina rentoutui viikonlopun ja päätti aloittaa jälleen uuden työviikon nousemalla ylös.

Sorkkansa särkeneelle laitettiin kenkä jalkaan. Peli ei ole vielä pelattu.

23.8.2015

Kun paljon sattuu, siihenkin tottuu on niin totta. Jos navetalla on yksi todella kipeä lehmä, niin se vaivaa mieltä. Mutta sitten kun niitä on joka lähtöön, ei tunnu enää missään. Postolistaa on nyt todella helppo laatia - taitavat mennä vain tuonne Honkajoelle...

Ensi viikon ohjelmassa on jauhamista viikkojen tarpeeksi, traktorien huoltoa, rankakasan peittelyjä ja lehmän lääkkeiden kantamista.

Caroline kirjoitti ajatuksiaan Valion blogiin, linkki tässä.

17.8.2015

Aurinkoisen sää palautti kevään askareet. Isäntä kylvi TAAS apulantoja ja Caroline laittoi Nooran kanssa pikkuvasikoita laitumelle.

Navetalla riehuu taas Coli aureus kaverinaan. Onneksi yöt ovat viileitä jäähdyttäen navetan.

Uskomattoman hieno sää tämän kaiken jälkeen!

15.8.2015

Akkaväki istuu päivystyksessä odottaen kutsua rehusiilon ja rehu-auman peittelyyn. Toisen sadon toinen puolikas on nyt tehty suurilla kuormilla tehokkaan nopeasti -jälleen.

10.8.2015

Haroimme eilen umpilehmät sisälle. Jokaisella mammalla oli harmaat savipolvisukat ja mutakylvetetyt utareet.

Viime viikolla nuori ja vanha isäntä availivat tukkeutuineita sala-ojia, kaivoivat ojia ja purkivat kiviraunioita. Tapasimme väsyneitä, mutta onnellisa miehiä?

Lehmärintamalla on ylitarjontaa. Juuri nyt ummessa on vain 12 eläintä ja uusia hiehoja pitäisi ottaa lehmärinkiin. Tilan puute on todella akuuttia.

Onko tänään kolmas sateeton päivä peräkkäin? Suopellot vaatisivat vähintään sitä, että rehunteko voisi jatkua.

29.7.2015

Jari ajaa sutkautti hetkessä 40 hehtaaria toista säilörehua siiloon. Aamupäivällä peittelimme hyvälaatuisen rehun jälleen ulkomaalaisella vahvistuksella. Caroline ja Noora huhkivat eilen hiehojen tiineystarkastusten kanssa, tänään hiekkasäkeillä.

Toinen 40 hehtaaria säilörehua odottaa seuraavaa lähtöä = heti kun povataan jälleen hieman kuivempaa hetkeä.

Tankkimaidon pinta nousee pikkuhiljaa ripuli-epidemian jälkeen. Mitähän seuraavaksi?

24.7.2015

Ei se kauan yhdellä vaivalla pidä, paitsi tuolla sateella.

Kun vasikoiden baari tuli kuntoon, iso vanha rouva halvaantui. Kun lehmä nousi ylös, karjaamme iski rallattava virus-ripuli. Nuoret lehmät ovat pudottaneet maitonsa radikaalisti. Tämä ripuli korvannee sen heinäsirkkaparven.

Totuuden nimissä on kuitenkin todettava näiden viileiden ilmojen hyvät puolet. Kärpäsiä ei juurikaan ole, lehmät ovat lypsäneet hyvin tähän saakka ja tämä rallattava kausi on inhimillisempi haistella sateen lomassa.

18.7.2015

Ukki on muokannut palan uudismaata - jälleen. Isäntä syöksyi sinne vanhan kylvökoneen kanssa.

Tällä viikolla saimme kuusi uutta vasikkaa ja kaikki saivat välitysvasikka-merkit korviin. Aamulla vasikanjuottoautomaatti rupesi lakkoon ja isäntäkin pääsee osallistumaan sankko-sulkeisiin.

Samoin ensi talven kuivat heinät ovat paketeissa, umpilehmiä naurattaa hieholaitumelta kerätyt korret.

Raskas viikko on takana ja vielä raskaampi viikonloppu käsillä.

10.7.2015

Esko katsoi juuri Supersäätä ja totesi Suomessa olevan suurimmassa osassa poutaa. Vain tässä meidän korkeudella kieppuu sadepilviä koko päivän.

Noora tyrkkäsi 11 M-kirjaimella alkaavaa äpyliä ulos. Lisäksi hän on tehnyt hiehojen aitoja Vadimin kanssa harva se aamu - tien varteen korkealle.

Emäntä arpoo navetalla lehmien poistolistan kanssa. Heinäkuussa tulee vielä 5 uutta hiehoa lehmäryhmään. Nyt tarvittaisiin kipeästi kristallipallo.

Isäntä sai kylvettyä vihdoinkin uudismaan. Viljan satotoiveet ovat enää 50 % alkuperäisestä. Tällä menolla Hukkalan ammut saavat ensi talvena närettä pöytään.

30.6.2015

Maidon hinnan pudotus ja ankara sadekesä odottavat enää heinäsirkkaparvia. Pitänee laittaa korvatulpat yöksi, että ei kuule edes tuota sateen lätinää...

28.6.2015

Kesän teema on kumpparikävely. Aamulla hiehojen kiimoja katsoessa vähintään polvet kastuvat joka kerta laitumella tarpoessa. Lietteen ajaminen rehun sängelle ei ole helppoa ja peruspositiivinen mieli on koitoksella jo ihan muidenkin puolesta.

Noora on ottanut vastuuta vasikoista ja jihuu, se tuntuu todella vapauttavalta! Ensi kuussa onkin lähes 20 syntymää tiedossa.

Ensi viikolla on ohjelmassa perussettiä; lietettä, keinolannoitetta ja aidan tekoa. Puolivuosikkaat vasikat odottavat ulkoistamista heti kun makuupaikaksi on tarjota muutakin kuin rapakkoa.

22.6.2015

Ensimmäinen esikuivattu ja esikasteltu säilörehu alkaa olla paketissa. Kaksi siiloa on jo peitelty, kolmas ottaa taivaallista kylpyä. 83 hehtaarin tekeminen säilörehuksi kesti 2 vuorokautta. Uskomatonta ja hengästyttävää.

Navetan ja pihan välinen pieni pelto tarjosi oivan paikan ottaa todistusaineistoa:

Heinän karhottelu

Sananmukaisesti urakoitsija vauhdissa

Yllätys-kone siilolla

Vanha voima jaksaa ja jaksaa

17.6.2015

Töinen navettaviikko alkaa olla paketissa. Torstain toiveena on lyhyempi navettapäivä ennen juhannuksen urakointia isäntä- emäntä- vanha isäntä kokoonpanolla. Saapa nähdä, teemmekö siinä samalla säilörehua?

Tämän kylvökauden kelit ovat antaneet paljon aikaa kivien keräämiseen. Tässä kuvassa on kivisato tältä keväältä. Ukki on koonnut kivenkerääjän muistomerkkiä vuosikymmenet ja joskus meillä on kaksikaistainen pikataival Murtomäelle.

13.6.2015

Nyt nuori ja vanha isäntä nautiskelee uuden navetan takana olevalla uudella peltolohkolla. Tärkeimmät kylvöt päättyivät keskiviikkona ja nyt kivien keruuta voi suorittaa kaikella pieteetillä. Täytyy myöntää, pellosta tulee hienon näköinen.

Noora on vatvonut ulos 72 vasikkaa ja hiehoa. Ensimmäisen säilörehun korjuun jälkeen vapautamme vielä 19 väkirehua saavaa vasikkaa aita-koulutukseen. Ja ehkäpä umpilehmätkin pääsevät ulos. Karkaus-potentiaalia piisaa.

Ensi viikolla on jälleen näytemittalypsy ja sorkkahoito. Navetan pesustakin saa puhua monikossa.

8.6.2015

Se on pikkusta vaille, että isäntä odottaa pirtissä eväät repussa pellolle pääsyä...

7.6.2015

Voihan kökkö. Kylvöt ovat vasta puolessa ja Esko on ennakoinut itsensä pattitilanteeseen. Toisessa kärryssä on apulantoja ja toisessa kärryssä siemenet valmiina lähtöön, jota ei taida tulla huomennakaan. Ja näin ollen Hukkalan isännät eivät pääse edes lempipuuhaansa - kivien keräämiseen kärryn puutteen vuoksi.

Joku kivi on tältäkin pellolta kerätty vuosien saatossa.

PS. Nuori isäntä lähti viettämään sunnuntai-iltaa riistapellolle. Hän kerää siellä kiviä.

30.5.2015

Pihapelto kylvetty ja se ei kestänyt kauan. Jos Suomessa tehtäisiin enemmän töitä meidän urakoitsijan mallilla, ei lamasta tarvitsisi puhua.

Navetalla ajetaan juuri nyt sata lasissa. Lypsämme juuri nyt 100 lehmää kahdesti päivässä. Tuotanto on tapissa.

28.5.2015

Täten ilmoitan Palosenmäen ja Palosenjärven kyläläisille, että juuri nyt Hukkalan kaikki eläimet ovat kotona.

Eilen sama lauma karkasi uudeleen ja juoksi häntä suorana maantietä pitkin ohi Onnelan. Yksi hengästyi ja jäi yöparkkiin Yläpihan kohdalle. Tänä aamuna Vadim huomasi eläimen ja haimme sen juuri takaisin. Lisäksi järvellä päin ollut Lykkykin löytyi ja Esko päiväkäveli vasikan kanssa monta kilometriä kotiin.

Eläinten laiduntaminen on ihanaa mutta joskus sangen isotöistä. Ja meille kannattaa aina soitella, jos jossakin viilettää irtoeläimiä.

Ja jos nyt toukotöihin...

26.5.2015

Lámore ja Loru löytyivät heti sunnunttai-iltana ja kävelimme porukalla Palosenjärveltä kotiin = koko perheen lenkkeilyilta. Ay-Lykky on vielä hukassa, harmi.

Isäntä sai tänään apulannat kylvettyä. Ukki aloitti toukotyöt isojen kivien keräämisellä.. Tankkihuoneessa on kaaos, kun kupariputket vaihetaan teräsputkiin. Ja vanhin lehmämme poiki seitsemännen kerran.

24.5.2015

Nyt on hiehoja ripluutettu neljään eri kohteeseen. Silja-mummulla on nyt 10 pulleaa, pian poikivaa kesätyttöä! Viisi pienintä säikähti eilistä Lyyli-myrskyä ja kaksi niistä tuli kotiin jo aamusta. Lykky, Lámore ja Loru hortoilevat vielä jossakin. Mutta kun asustelemme täällä metsämiesten keskellä, uskon jälkien pian löytyvän.

Säästä ei viitsi sanoa enää mitään. Peruspositiivisuus alkaa olla jo koetuksella.

19.5.2015

Lähtökuopat kylvöhommiin on kohta kaivettu liiankin syviksi. Isäntä on ripluuttanut apulantaa ja vanha isäntä oikeaa lantaa. Hiehojen aitoja on jokunen valmiina ja huomenna vapautamme tiineitä hiehoja ulos.

Kylvettävää on 50 hehtaaria eli hieman vähemmän kuin vuosi sitten. Jonakin keväänä on ensimmäiset jyvät laitettu maahan vasta kuiden vaihteessa, joten eipäs hätäillä.

11.5.2015

Sadetta, sontaa ja soluja. Viime yönä oli lieterallia, aamulla satoi ja iltapäivällä teemme solutestin poikineen.

9.5.2015

Henriikka-lehmä lypsää hienosti utareliiviensä kanssa. Täytyy myöntää, että poikimisen jälkeen tuli nostalginen olo, kun kökötin lehmän vieressä kyykkysillään.

Oudot, akuutit, yksittäisiä lehmiä koskevat maitomäärän romahdukset arkarruttavat nyt mieltä. Olemme hoitaneet tapauksia magnesiumilla. Ja kuin tilauksesta posti toi meille oppikirjan ruokintaan.

Esko oli nähnyt pääskysen vanhassa navetassa. Ukki on ajanut lietettä nurmille. Vadim on tehnyt aitoja hiehoille. Olemme lähtökuopissa!

PS. ItäMaito lehden artikkeli on tehty ajat sitten. Nyt rahapussin pohjalla on saumatkin kuluneet.

1.5.2015

Juhlimme vappua normaalisti työn merkeissä. Onneksi eilen sataneet lumet ovat sulaneet pois. Isäntä lähtee tänään toisen isännän kanssa tutkimaan peltojen kuntoa ja kasvustoja.

Piia viritti kuluneella viikolla utareliivit pian poikivalle Henriikka-lehmälle. Rouvan maitovarustus on sen verran alhaalla tissien sojottaessa vasemmalle ja oikealle, ettemme muutakaan keksineet. Helpottaako vai vaikeuttaako liivit lehmän lypsyä jää nähtäväksi.

21.4.2015

Valion bolgi Maitoa Maalta on saanut uuden muodon ; #Valiomaitoa. Hukkala jatkaa edelleen postauksia kerran kuukaudessa. Mutta pian kaikilla valiolaisilla Twitterin ja Instagramin käyttäjillä on mahdollisuus osallistua sisällön tuottamiseen kyseiselle sivulle. Hukkalan valiolaisuus on syventynyt kuluneen kolmen vuoden aikana. Sitä samaa me toivomme kaikille #valiomaidon tuottajille.

Ja tästä pääset uuteen juttuun;

http://www.valio.fi/valiomaitoa/

17.4.2015

Kulunut tuotosvuosi 2014 lukuina; lehmiä 116,4, maitokiloja 9874, rasvakiloja 427, rasvaprosentti 4,32, valkuaiskiloja 362 ja valkuisprosentti 3,66.

Holstein-rotu valtaa koko ajan navettaamme, mutta jos tätä porukkaa katsoo, niin maailma ei taida muuttua mustavalkoiseksi heti huomenna.

Iltapäivällä olisi pitänyt ottaa valokuva seinän toiselta puoleta, kun poikimakarsinassa sekä lisäännyttiin että halvaannuttiin. Umpipuolellakin vilkkui vasikan sorkat, Jamma- lehmä olikin tiinehtynyt aikaisempaan siemennykseen. Onneksi kaikki 4 vuorokauden sisään syntyneet vasikat joivat erittäin reippaasti.

14.4.2015

Sisäinen verenvuoto taisi tyrehtyä ja Inkeri-lehmä herännee henkiin. Tosin heruttelu entisiin lukemiin voi kestää.

Eilen oli nupoutuksia, tänään tulosanalyysiä ja huomenna näytemittalypsy. Missä viipyy se päivä, kun on VAIN aamu-ja iltalypsy ilman lisäohjelmaa?

Tulosanalyysi osoitti viime vuoden olleen mainio. Mhh... onpahan mistä ottaa pois tänä vuonna...

11.4.2015

Inkeri ja Kinkeri kumpikin sairaskarsinassa. Edellinen jäi kiimaporukan jalkoihin ja sisäinen verenvuoto on tehnyt lehmästä valkean haamun. Kinkeri-hiehon poikimiseen tarvittiin jo naapuriapua ja lehmän henkikin on nyt hieman hukassa. En tykkää tälläisista äiti-lapsi-piireistä.

Tässä olikin pari rauhallista viikkoa väliin, nyt arvomme sairaista sairaimpia.

7.4.2015

Eipä paimenen pyhistä. Tyttäret pistivät riidan puoliksi ja kumpikin saivat osallistua navetta-askareisiin pääsiäisenä työntekijöiden ollessa vapaalla. Onneksi navetalla oli rauhallista, coli-lehmä parani pelkillä tulehduskipulääkkeillä ja poikivat lehmät pitivät hännän alusensa kiinni.

Lypsyaseman maitomittarit ovat sekoilleet sitten viimeisen huollon. Vaatiikin aikamoista selvännäkijän taitoa reagoida tai olla reagoimatta jatkuviin alhaisiin tuotoksiin. Kaikkeen onneksi tottuu?

Jatkossakin voimme Siljan kanssa hauduttaa isännille paistia uunissa. Sen takeeksi vietämme tänään teurastuspäivää ja isännät ovat tehneet polttopuita.

30.3.2015

Posti toi Eskolle lisenssin ostaa kasvinsuojeluaineita viideksi vuodeksi.

TODISTUS KASVINSUOJELUAINETUTKINNOSTA

26.3.2015

Lähes 11 tunnin navettapäivä on viimeinkin paketissa. Sorkkahoito sujui hyvin lukuunottamatta alun viivästystä kireästä pakkasesta johtuen. Päivän paras hetki on, kun saa pistää pään tyynyyn ja vetää peiton korvilleen.

Aamulla saimme kauniin ja reippaan lehmävasikan VH Vaskilta. Olimme lypsäneet hiehoa lähes kolme kuukautta etukäteen ja kuin ihmeen kaupalla osasimme laittaa lehmän juuri oikeaan aikaan poikimakarsinaan.

Välillä aivan hengästyttää tämä ammatillinen kasvaminen. Mitä enemmän sinulla on eläimiä, sitä enemmän tapahtuu mitä merkillisempiä juttuja. Ja toisaalta lehmien havannointi helpottuu kokemuksen myötä.

25.3.2015

Mistä on tämä viikko tehty? Hiehojen siirrosta, pehkukarsinan tyhjennyksestä, ruiskuttajakoulutuksesta ja huomisen sorkkahoidosta. A-Tuottajilta tuli juuri viesti, että huomenna lähtee 6 Tesoa ja 1 Tele. Kotiin jäävillä vasikoilla on tiedossa tilava pääsiäinen. Hienoa!

Hienoa on myös tuottaa maitoa Valiolle, joka on valittu Suomen vastuullisimmaksi brändiksi vuonna 2015.

20.3.2015

Jalostuspäivä on yksi vuoden raskaimmista urakoista. Navetalla katsoimme lähes 30 eläintä ja pihassa suunnittelimme tulevaisuutta yli 100 eläimelle Anitan kanssa.

Mielenkiintoinen huomio kohdistui meidän ensikoiden rinnan syvyyteen. Huolimatta siitä, että Hukkalan hiehot poikivat 24,1 kuukauden iässä, syöntikykyä löytyi. Nuorison ruokinta on siis kohdallaan. Muutenkin päivästä jäi hyvä fiilis. 25 % lihasonnin käyttö alkaa näkyä jalostusarvoissa ja ennen kaikkea lypsymontussa.

Maaliskuun lopussa tulee väkisinkin mieleen kevät 7 vuoden takaa. Onneksi ei tarvitse aloittaa enää mitään niin suurta projektia kuin navetan rakennus.

17.3.2015

Tosi siistiä! Intian lomalla heräsimme joka aamu kello 4 Suomen aikaa, joten työhön tarttuminen oli helppoa. Ainut ensimmäisen aamun ongelma oli joutua Kuopioon kokoukseen kello 9.30. Mutta siitäkin selvittiin sutjakkaasti.

ISOT KIITOKSET ukille, meidän Piialle, Vadimille, lomittaja-Piialle ja Dmytrolle hyvin sujuneesta viikosta. Navetta oli järjestyksessä ja eläimet terveitä. Hienoa!

Lomalta paluu jatkuu sutjakkaasti. Torstaina vietämme JASU-päivää.

Isäntä tosin liikkuu vähemmän joustavasti, moottorisahan ulkoilutus rankametsässä vuoden tauon jälkeen ei ollutkaan niin vaivatonta.

5.3.2015

A-Tuottajien vasikkajono ehti kasvaa 14 eläimeen. Huomenna kaikki on kuitenkin toisin, kun 6 tesoa ja 1 tele lähtevät. 40 litran maitotonkka alkoikin käydä jo pieneksi yöaikaan vasikoiden vieraillessa juoma-automaatilla.

Laitoimme pikana kaksi lehmää pois. Yli sata lypsyssä olevaa on vähän liian paljon joka mittakaavassa.

Valion blogissa on ihan oikea navettajuttu - tosin siinäkin on resepti.

MAISTUUKO RUOKA

Esko on tehnyt kuntosalia sontaa heilutellessa uuden navetan vasikkalassa ja vanhassa navetassa.

25.2.2015

Tasapeli. Jälkimmäinen lehmä päätyi nurkan taakse, leikattu lehmä näpöstelee umpiapetta. Juoksutusmaha-potilaan toipuminen ei ole ollut ihan niin vauhdikasta, kuin muiden aeimmin leikattujen, kiitos kohtutulehduksen.

Vasikoitakin on nyt omiksi tarpeiksi. A-Tuottajien listalla on 11 lähtijää, mutta kuten pari viikkoa sitten kuulimme, ruuhka helpottuu vasta kesällä. Tänä vuonna on poikinut vasta 24 eläintä ja se on vähän aikaisempiin vuosiiin verrattuna. Poikimaruuhka on tasaantunut ja esim. heinäkuussa on odotettavissa paljon vasikoita. Mutta silloin A-Tuottajat vetää...

19.2.2015

Suorat ja tuoreet fiilikset päivänavetalta. Päätin kutsua aamulla eläinlääkärin muutama päivä sitten kaksoset tehneelle lehmälle. Pelkäsin pahinta enkä turhaan. Juoksutusmahan leikkausta ei voinut tehdä tänään pahan kohtutulehduksen vuoksi. Kuusi vasikkaa sai yskänlääkekuurin ja siinä samalla eläinlääkäri hipaisi poikivaa lehmää= selvitteli suuren lehmän sisältä kaksi sonnivasikkaa. Pyykkikoneet laulavat veristä ja likaisista vaatteista...

Tämä on joskus juuri tätä.

14.2.2015

Viimeisessä Maaseudun Tulevaisuudessa oli juttu MAITOMARKKINOIDEN JÄRKYTTÄVÄSTÄ TILANTEESTA, johon oli todella helppo yhtyä.

13.2.2015

Liha-Akatemiaan osallistuminen oli uusi ja mielenkiintoinen kokemus. Teuraslehmät ja ternivasikat noutaa meiltä A-Tuottajat ja vaikka liikevaihdollisesti onkin kysymys vain prosenteista, emme tahdo luopua laadusta. Haluamme välittää terveitä ja terhakoita vasikoita jatkossakin, lisäksi mahdollisimman paljon liharisteytyksiä. Se on meidän kaikkien yhteinen etu.

S-ryhmän valikoimajohtaja Ilkka Alaruotu kertoi halpuuttamisesta. Lisäksi hän kertoi, että kotimaisuutta kysytään. Jälkimmäinen on myös meidän yhteinen etu.

8.2.2015

Kuukaudet kuluvat nopeasti ja tuntuu, kuin aina olisi työvuorolistan tekeminen. Esko on laatinut viimeiset listat hyvin sujuvasti ja nyt maaliskuulle laitoimme Niilo-ukille lomaviikon.

5.2.2015

Naapuri oli aivan oikeassa. Lokakuussa hän ennusti lumista talvea ilman pakkasia. Ja sehän sopii meidän navettaan. Lisäksi Hukkalan miehet tykkäävät lumitöistä niin paljon, että meidän Komulantie on paremmassa kunnossa kuin Karankamäentie.

Isäntä lähtee huomenna viimeisen kerran verolle pantavaksi. Nykyisellä litrahinnalla maatalous taitaa vapautua verottajan ikeestä.

28.1.2015

Henki rupesi kuitenkin jälleen kulkemaan ja huoneentaulussamme lukee;

"Sopeudu tai kuole" ja " Voittaja ei koskaan luovuta, luovuttaja ei koskaan voita".

Navetan taakse ilmestyi uusin investointi, APEVAUNU. Vanha, lähes samanlainen 20 kuution apevaunumme on vuosimallia 1999. Näin ollen tämän myllyn oletetaan kestävän meidän tarpeemme.

27.1.2015

Ei horju Eskon luottamus, vaikka maidon hinta putoaa vielä 5 senttiä. Yhteensä maitotilimme on 9 senttiä vähemmän litralta kuin parhaina hetkinä.

Liikevaihdon negatiivinen korjaus oli kyllä tiedossa, mutta silti tieto sai haukkomaan henkeä. Olen sanaton.

24.2.2015

Luja luottamus huomiseen, kirjoittaa meidän Esko Valion blogissa

MUUTTUVA MAITOMAAILMA

19.1.2015

Esko kylvää kekäleitä. Kalkitusvaunu on pyörinyt uudismailla tämän aamupäivän levittäen terästeollisuuden masuunikuonaa hohtaville hangille.

17.1.2015

Onneksi olkoon me! Piia on ollut meillä töissä juuri tänään neljä vuotta. Hänellä on luontainen lahjakkuus muistaa eläimet numeroineen ja sukuineen ja se on suuremmoinen apu kaiken muun ammattipätevyyden ohella. Hienoa!

Kuluneella viikolla oli monta pientä projektia peräkkäin. Esko laittoi haisevat terveiset Joensuuhun salmonellatutkimuksia varten. Pakkasen lauhtuessa avasimme ovia ja toinen pehkukarsina tyhjennettiin. Toisesta ovesta kuljetimme hiehoja uuden ja vanhan navetan välillä. Siinä välillä hieroimme hiehokauppoja ja nupoutimme 8 lehmävasikkaa.

Lehmäryhmä pullistelee taas hieman liian suureksi. Kaarina-hieho poikii vasta huhtikuussa, mutta lypsää jo nyt 11 litraa päivässä. Lisäksi aloitamme toisenkin poikimattoman hiehon lypsämisen. Onneksi muutama vanha mamma poiki, jotta saimme pakastaa hyvää ternimaitoa myöhemmin valmistuville hiehojen vasikoille.

Ja isäntä kauppaa aktiivisesti L-vuoden eläimiä.

10.1.2015

Maaseudun Tulevaisuuden uutiset eivät vaikuta kovin hyviltä. Maidon tuottajahinta taitaa olla edelleen laskusuunnassa. Huoh. Onneksi maidon hinta oli hyvä edelliset, meidän kannalta kriittisimmät vuodet. Toivottavasti saamme navetasta kaikki tehot irti paikkaamaan ylhäältäpäin tulevaa tulonmenetystä. Siis tarkkana kuin porkkana kiimantarkkailussa, ruokinnassa ja joka toiminnassa.

Tänään selvittelimme emännän lempilehmän Allegron sukujuuria ja eiköhän rouva ole juuri se, joka on syntynyt mystisesti. Vuonna 2007 meillä oli Vivace-hieho, joka ei näyttänyt kiimaansa. Eläinlääkäri tutki hiehon ja totesi sen tiineeksi. Isännyys oli nostanut jossakin välissä väärän hiehon häntää!

Ja tässä on meidän pienin lehmä, Jenukka, lempinimeltään Piilomaan Pikku-aasi lypsyllä.

5.1.2015

Ei mennyt ihan putkeen ensimmäinen vuoden poikiminen. Kyökkipiian sonnivasikasta tuli Mehtärenki ja lehmän kahdesta vetimestä juomakelvotonta evästä.

Sen sijaan meidän navetta-apuri analysoi itseään näin; nopea ja topakka = napakka. Tosin Johanna taitaa odottaa jo opintoja, navetan tuoksut ovat päätä huimaavia.

Myös A-tuottajan autot ovat erittäin odotettuja. Ternisonneja on tosin vain kaksi lähdössä, mutta lehmäpuolelta vapautuu neljä paikkaa. Hyvistä puheista huolimatta karjamme on mustumassa, kun kaikki lähtijät ovat ayshirejä.

1.1.2015

Katri-sisko oli lypsykaverina uutta vuotta korkatessa ja tekijä mikä tekijä! Isännälle pukkasi ihan kiire toimittaessaan lehmiä asemalle.

Vasikkala on pullolaan söpöjä pikkulehmiä. Joulukuussa saimme yhdeksän lehmävasikkaa ja liika on vähän liikaa. Jonkun mustan voisi myydäkin, ruskeista emme raski luopua. Ayshiren jalostus on pompannut kokonaan uudelle tasolle ja on ihan ilo pitää pitkäjalkaisia ja-runkoisia väripilkkuja.

Työntekijämme pitävät pientä talvilomaa ja tyttäret tuuraavat muutaman päivän navetalla ennen opintojen jatkumista.

Uusi navetamme aloittaa seitsemännen vuoden. Rakennuksen valmistuttua meille sanottiin, että ensimmäiset 7 vuotta ovat kriittisimmät ja vaikeimmat. Vaude, enää yksi hankala vuosi ja sitten elämä on yhtä juhlaa!

26.12.2014

Suunnittelemme vedinkaston ja desifiointiaineen vaihtamista. Utaretulehduksia olisi nyt vaikka muille jakaa. Kolme rouvaa odottaa kyytiäkin. Mutta tätä se välillä on, hieman haastellisempaa. Silloin täytyy vain ajatella, että nyt olemme lypsyllä ja hoidamme hartaasti ongelmia kuntoon.

16.12.2014

Navetan lähes kuusi vuotta vanha tietokone sanoi itsensä irti lopullisesti. Niinpä meillä ei ole käytössä Alpro Windowsia ja yritämme zoomata tietoja Alpron "mustasta laatikosta". Olo on kuin sokkosta leikkisi.

Viime päivinä on poikinut viisi lehmää ja olemme saaneet neljä suloista lehmän alkua toivotusti. Piia tosin laski L-lehmiä olevan jo 50! Ihmekös nimet alkavat jo loppua.

Iltapäivällä pidämme näytemittalypsyn ja se voi olla kohtalokasta kyytiä pahimmalle soluttajalle. Utaretulehduksiakin on ollut yli oman tarpeen ja erilleen lypsettäviä ternien kanssa ennätyksellisesti. Syksyn helpot ja simppelit päivät kostautuvat.

15.12.2014

Navetan joulu alkoi, kun Piia viritti vasikoille joulukuusen valokuvausta varten. Koristeet keräsimme kuvan ottamisen jälkeen pois, mutta kuusen alla vasikoiden olikin mukava nukkua.

9.12.2014

ELÄINTEN HYVINVOINTITUEN TÄYDENTÄVIEN EHTOJEN TARKASTUKSEN OSA 2; REHUT. Päivän aikana tarkistettiin hiiren myrkyt, mutta saalisluetteloa ei kysytty. Ruokintapöydältä otettiin näyte mahdollisen luu-lihajauhon löytymiseksi. Ostorehujen kuormakirjat tarkistettiin viideltä vuodelta ja todettiin, että vanhimmat kaksi viikkoa puuttuivat. Lisäksi todettiin, että lannoitteita ja rehuja ei säilytetä samassa paikassa. Aamen.

8.12.2014

Isäntä meinasi laittaa Amanda-lehmän pikaisesti teuraaksi, kun se menetti kaksi hammasta traumaattisesti = otti turpiinsa. Onneksi eläinlääkäri kertoi, että lehmä ei tarvitse hampaita ja tikkasi alaleuan. Ihanaa, saamme pitää Amandan.

3.12.2014

Eilen pidimme sorkkakontrollin, tänään lämmitän keittiön uunia ja huomenna törötetään sorkkahoito-passissa koko päivä. 35 lehmää listalla tietää monia vilun väristyksiä. Meidän navetassa tarkenee vain harjaa heiluttamalla.

26.11.2014

Hilipatihittaa! Isäntä treffailee siementäjän kanssa joka päivä. Lähes joka päivä poikii lehmää ja lähtee lehmä. Vaihtuvuus on nyt kovin suurta meidän työmaalla. Työ on muuttunut oikeaksi muistipeliksi ja siinä hötäkässä meinaa tärkeimmät unohtua, aamukahvi leipäkakkuset keittiöön.

20.11.2014

Kaksi viikkoa sitten vasikanjuotto-automaatin maitopumppu alkoi metelöimään ja tilasimme heti uuden osan. Eilen tuli sitten totaalinen hiljaisuus mitä paikattiin emännän noitumisella. Rikko oli onneksi lyhyt, tänä aamuna ilmestyi DeLavalin huoltomies pelastamaan tilanteen. Seuraavaksi joudumme kuitenkin vasikkasuolatalkoisiin, pienikin häiriö saa äpyleiden mahat sekaisin.

Ai niin, navetan ilmastointi toimii!! Myös emännän lempilehmä Allegro selvisi viidennestä poikimisesta hienosti tehden meille uuden Ladyn.

13.11.2014

Vihdoinkin bloggari sai jotakin aikaan! Valion Maitoa Maalta kertoo Hukkalan urakoitsijasta. Jari on meille todella tärkeä yhteistyökumppani.

KUVASSA KONEURAKOITSIJA

11.11.2014

Aamulla navetalle mennessä pohdin eläinlääkärin kutsumista. Pari eläintä on vailla selvää diagnoosia kärsien jostakin. Sunnuntaina poikinut Haka-Neela pelasti minut pohdinnalta maaten halvaantuneena. Siis tässä samalla hoidankin kaikki!

Ilmastointi ei vieläkään toimi. Navetan lämpötilat todellakin suhaavat sään mukaan hyisestä hikiseen. Näinköhän meillä todellakin menee koko talvi?

Keittiön pöydällä odottaa joulukuun työvuorolistan tekeminen. Aika menee todella nopsaan, kun aina saa olla laatimassa uutta kuukautta. Johanna on hieman lupautunut joulutontuksi navetalle.

4.11.2014

Sääennusteet lupaavat ensi yöksi jälleen lumisadetta ja kylmää. Mutta ukki on jo lähes loppusuoralla kyntämisen kanssa, keittiön ikkunasta voi katsella lähes kivetöntä peltoa.

Navetalla koimme taas uuden jutun kun dysgalactiae utaretulehdus vei lehmältä jalat alta. Ymnitsa-lehmä on sisukasta sukua ja nousi hetken levättyään taas tolpilleen.

Isäntä sen sijaan on siivonnut uuden navetan ympäristön kiitettävästi katto-remontin jäljiltä. Siis tulkoon talvi.

31.10.2014

Tänään oli Virven viimeinen harjoittelupäivä. Jakso sujui erinomaisesti ja joku maatila saa tulevaisuudessa pätevän työntekijän.

Niilo-ukki ajoi alkuviikon lietettä ja nyt loppuviikosta kyntää kaikella pieteetillä.

Navetan harja on koottu, mutta ilmastointi ei vielä toimi. Lämpötilat vaihtelavat navetassa laidasta laitaan eikä aamulla tiedä mitä pukisi ylleen. Onneksi naapuri ennusti pakkasta vain yhdeksi kuukaudeksi. Ja helmikuu on niin lyhyt, siis ei ongelmaa:)

25.10.2014

Jälleen uusi, erikoinen diagnoosi lehmän huonoon oloon; suolistohalvaus. Onneksi Eela-Neela alkaa pikkuhiljaa heilutella leukojaan magnesium- ja kalkkikuurin jälkeen. Navetan paras näky on AINA märehtivä lehmä:)

21.10.2014

Viime viikon rakennearvostelussa sattui somasti. Reilu kaksi vuotta sitten Noora otti lemmikikseen Jääakan, joka on pariin otteeseen poseerannut Maitoa Maalta sivuilla. Ja nyt Jääakka oli arvostelluista kaunein. Niinpä Noora talutti lehmänsä ulos (joka käveli paremmin hihnassa kuin isännän Hiski-hirvikoira) ja emäntä valokuvasi kauniissa säässä tyttären ja Jääakan. Noora kirjoitti sitten jutun VIIKONLOPUT KOTIKOTONA, MAALLA.

Nyt sitten odottelemme lauhempaa keliä ja vesisadetta, jotta ukki pääsee kyntämään viimeiset kahdeksan hehtaaria. Takana on jo 50 käännettyä peltohehtaaria.

15.10.2014

Nyt ovat kaikki hiehot sisällä, jopa naapurinkin yksi:) Viimeinen porukka olikin aivan upeissa maisemissa katsellen kauas horisonttiin - toivottavasti ymmärsivät antaa arvon perinnebiotoopille.

Huomenna vaihtuu viljasiilo. Uudismaan jyvät olivat liian pikkiriikkisiä Murska W-Max 10:lle ja olemmekin ihastelleet keltaisin pilkuin koristeltuja lantaläjiä. Siitä johtuen lypsymontussa vilkkuvat punaiset valot kuin diskossa hälyttäen matalista tuotoksista. Ja lottopallossa pyörivät magneetit, glykolit, kipulääkkeet ja antibiootit.

Eskolla on kyllä ihailtavan pitkä pinna ja luja luottamus huomiseen. Tukien maksatuksen siirtyminen ja siirtyminen on hankalaa, mutta ei niin paha kuin esim. maidon hinnan laskeminen. Rahat tulevat ennen pitkää, samoin kuin sateen jälkeen pouta ja toisin päin. Siis, eepä hättäillä.

12.10.2014

Huoh. Emäntä on johdatellut navettaa niin sinkeästi edestä päin, että tuleva viikko kuulostaa aika hurjalta; hiehot sisälle, näytemittalypsy ja jalostussuunnitelma. Mutta eiköhän tuostakin selvitä...

9.10.2014

Piipahdin viikko sitten nettipankissa ja äimistelin rahan paljoutta. No en enää, kaikki taitavat mennä ensi kesän lannoitteisiin.

2.10.2014

Joillakin lehmillä on erityisoikeuksia. Meidän Helvi syntyi neljä vuotta sitten päivänä, jolloin Iisalmen Zonta-kerho vieraili Hukkalassa. Ja näin Helvi sai hienon kummijoukon. Valitettavasti Helvi on lypsänyt hämmästyttävän vähän, mutta kun kummeina ovat Zontat, Helvi vain poksuttaa. Tänä aamuna kuvasimme Helvi-mummua lapsenlapsineen Zontien nettisivuille. Onneksi meillä on oivalliset valokuvaus-avustajat; harjoittelijamme Virve ja oikea kätemme Piia.

1.10.2014

Lehmät tekivät aamulla uuden ennätyksen lypsämällä todella vähän. Mutta vuosi sitten tilanne oli yhtä hassu, kesän mellevät ja menneet maitomäärät täytynee unohtaa. Huoh.

Jossakin olemme kuitenkin onnistuneet melkein kympin verran. Tuotamme laadukasta tietoa! Karjantarkkailun säännöt tulevat hieman kiristymään, mutta Hukkalassa on toimittu jo tuolla tavoin pitkään, kiitos kotikutoisen tiukkapipon:)

30.9.2014

Huoh! Kylläpä nyt kelpaa. Ei riittänyt, että maidon hinta putosi. Viime kesän keitokset taitavat ollakin superhaastellisia ruokinnan kannalta. Näin vähän lehmämme eivät ole lypsäneet aikoihin. Mutta hyvänä puolena voitanee mainita lannan liikkuvuus, sen sortin vetelää tavaraa on tarjolla. Onneksi huomenna tulee karjantarkkailija...

Aamulla siirsimme hiehoja metsän siimekseen. Yritämme sinnitellä mahdollisimman pitkään ilman vanhan navetan käyttöön ottamista. Olisikin hienoa kysyä hiehoilta, haluavatko ne olla parressa kiinni vai kuusen alla irti?

Kaiken kaikkiaan en tiedä mihin aikamme kuluu. Esko yrittää aina välillä päästä hakettamaan, mutta miljoona muuta akuuttia avun tarvetta odottaa. Pitäisi varmaan ottaa tuo yrittää sana pois ja jatkaa pelkästään säntäilyä paikasta toiseen.

20.9.2014

"Terveisiä oppimiskeskuksesta ja sadetta odotellessa", sanoi Esko ja lähti vielä hakettamaan yhden kuorman.

Kuluneella viikolla Koneurakointi Åsenbrygg pyöräytti viimeisen säilörehun siiloihin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että se ehkä sittenkin riittää seuraavaan kesään saakka.

Rakennusmiehet sen sijaan nauttivat upeasta syyssäästä Hukkalan navetan katolla, mikä nyt odottaa sähkömiehiä harjailmanvaihdon viimeistelyyn.

Esko toimi ansiokkaasti opetustehtävissä ja siilolla oli jopa kaksikin traktorikuskia harjoittelemassa. Mihinkähän niitä kouluja oikein tarvitaan?

Maa huutaa kuivuuttaan, mutta luulenpa hiehojen närkästyvän vesisateesta. Tämä lauma kertoo karua totuutta, 17 mustaa ja 6 ruskeaa hiehoa. Ennen pitkää meillä on pelkkä holstein-karja, valitettavasti.

12.9.2014

Voi sun punainen pilkku tuon muistin kanssa. Olimme lähes kokonaan unohtaneet, että saamme taas harjoittelijan juuri kun edellinen lähti eilen. Pitäisköhän meidän muuttaa tilamme nimeksi " Hukkalan opettamis- ja vastaanottokeskus"?

11.9.2014

Tuli ihanan kiitollinen mieli, kun tapasin jälleen meidän navetan rakentajat sitten kuuden vuoden. Silloin kaikki oli vielä aivan auki ja edessä oli uusi, suuri opeteltava asia. Oppiminen jatkuu yhä edelleen, mutta olemme pystyneet ottamaan haasteen vastaan.

Rauno miehineen rakentaa meidän uuden navetan harjaa uudelleen.

Valion blogissa on kuvia meidän syysarjesta.

KAKSI PÄIVÄÄ

6.9.2014

Iltalypsyn jälkeen urakoimme isomman jyväsiilon pakettiin. Sato oli odotettua suurempi. Sen sijaan säilörehusiiloihin taitaa jäädä vajetta. Mutta nyt päivän puintitauko ja lypsämistä kahden itävaltalaisen tytön kanssa.

5.9.2014

Isäntä tuli nukkumaan vasta 01.30. Jyväsiilo alkaa olla täynnä, hyvä niin.

Iltapäivällä navetta suorastaan kylpi auringon valossa, kiitos auki olevan harjan:)

4.9.2014

Ja puiminen jatkuu...

2.9.2014

Luvassa poutaviikko ja paljon puimista. Korjaamme viljasadon 110 hehtaarilta, joten murskamylly saa pyöriä ja ukki päivystää.

29.8.2014

Salaojituksen toinen numero oli jo maanantaina ja esitys loppuikin sukkelasti. Uuden navetan takana näyttää jo ihan pellolta.

Vettä on tullut todella kiitettävästi, mutta juuri nyt isäntä syöksyilee jyväkärryjen kanssa.

Eilen tullut palkanalennus oli odotettavissa. Mhhh... neljä senttiä maitolitralta pois on todella paljon, mutta lähes puolta vähemmän kuin se pudotus uuden navetan valmistuttua kuusi vuotta sitten. Mitä ei voi muuttaa, siihen pitää sopeutua.

22.8.2014

Salaojitus osa yksi.

Utaretulehdusten hoitoa osa sata yksi.

Ja välityönä uuden navetan harjan purkamista, joka pitäisi saada kuntoon syyskuun alussa. Muuten lehmät saavat sadetusta ruokaillessa.

19.8.2014

Rauhoittava sade. Vanha isäntä on noutamassa Murska-myllyä Vesannolta ja nuorempi versio Iisalmessa asioilla. Iltapäivä meneekin sitten navetalla seminologin, nupoutusten ja ajolaitteen korjauksen kanssa.

Jännityksellä odotamme kotijyvien vaikutusta maitomäärään.

16.8.2014

Päivitykset ihanasti rempallaan = kiirettä pitänyt...

Torstaina Koneurakointi Åsenbrygg pui pienen alan navettojen välistä ohraa ja näin isäntä välttyi viljakaupoilta. Virallisesti puinnit alkavat vasta sorsajahdin jälkeen.

Hiehoja on siirretty paikasta toiseen ja uusiin ryhmiin. Pienimmät pääsivät jo katon alle navettaan. Lisäksi on pidetty sadan purkin näytemittalypsy ja yli 120 sorkan hoito.

Pitkä konehalli alkaa olla uudessa maalissa kokonaan ja navetan takana porottaa salaojitus-paaluuja.

Lehmiä on lypsyssä satakunta ja utaretulehduksiakin on tipahdellut kiitettävän paljon. Jospa nämä vilpoisemmat kelit rauhoittavat tilanteen.

Kiirettä näyttää pitävän jatkossakin...

31.7.2014

Huoh! Ukkosmyrsky meni ohi ilman tuhoja - tällä kertaa. Täytyy myöntää, että ne ovat pelottavan rajuja.

30.7.2014

Ihmemies alkaa olla kohta pahalla päällä, kun hommat tökkivät siellä ja täällä. Yksi lehmä heitti henkensä coliin ja yksi traktorikin on vähässä hapessa. Ja pitäisi päästä apulannan kylvöön!

28.7.2014

Illalla peittelimme toisen rehusadon ihanan ukonilman jälkeen. Olipa muuten vitsit vähissä, kun sähköt hävisi kesken lypsyn ja agregaatti ilmoitti vain erroria. Mutta Esko on kohta oikea ihmemies, akkua pois käyttämällä varavoima oikein JYRÄHTI käyntiin.

20.7.2014

Pikku-Eskon apevaunusta on kumi puhjennut... mutta apu on lähellä Palosenjärvellä. Mistä noita uusia ongelmia riittääkään ratkottavaksi?

18.7.2014

Ihana ukkonen - jälleen! Isäntä pisti aamulla pari vasikkaa tarhaan opettelemaan avaraa maailmaa. Päivä menikin hienosti, kunnes iltapäivän ensimmäinen jyrähdys sai vasikoiden hännät suoriksi. Toinen tuli kotiin itsellisesti pakoretkeltään, toista isäntä haki reilun tunnin. Naapurin nuori mies olikin sitten karkurin löytäjä. Onneksi vasikka löytyi niin pian ettei tarvinnut katsella painajaisia:)

16.7.2014

Rauhallista pientä puuhailua. Yönkuningatar poiki kuudennen kerran ja vasikkalassa on kohtuullisen rauhallista. Uuden navetan "hieho"puoli on nyt kokonaan pesty ja vasikat parkuvat keittiön ikkunan alla jatkuvasti väkirehua. Samoin huushollin ympärys on piiritetty vesivaunuilla, joita saakin täyttää tällä kelillä todella usein.

Nyt pitäisi osata rauhoittua tähän hieman rauhallisemppaan ajanjaksoon, mutta jatkuvasta kiireen olotilasta on vaikea luopua:)

PS: Iltapäivällä poiki vielä toinen mamma ja itävaltalainen vahvistuksemme Carina auttoi nimeämisessä. Nyt meillä on Lise ja Lotte.

14.7.2014

Vautsi mikä ukonilma! Kerralla meni rikki pari paimenpoikaa, lämpökeskus ja astianpesukone!

7.7.2014

Pieni kesäloma on nyt vietetty ja sen kunniaksi emännyys nautti iltakahvitkin navetalla. Lehmät olivat niin kohteliaita lomittajille, että päättivat poikia vasta arjen tullen. Lisäksi teuraat, ternit, umpeenpantavat ja monet muut lappuset ja lippuset työllistävät navettakahvin verran.

Ilma on uskomattoman lämmin. Laitumet kaipasivatkin jo kovasti kasvun kiihdykettä puhumattakaan rehun äpäreestä.

Navetassa olisi vielä muutama pikku-äppö ulos pääsyä odottomassa...

27.6.2014

Vietimme anaerobisen urheiluhetken muutaman umpilehmän tähden. Umpiosastolla jyllää ikävä kesäutaretulehdus-bakteeri ja päätimme aloittaa pesun mitä pikimmin. Niinpä vapautimme kuusi rouvaa laitumelle ja toiveajattelua oli lehmien huonokuntoisuus. Onneksi vasikkana opitut reitit olivat rouvillla mielessä eikä aamusta koitunut maratonia.

25.5.2014

Ukki sai kylvettyä viimeisen hehtaarin Seppälässä. Monta kiveä on pellolta kerätty kun rantatontti 4 vuotta sitten oli itikoiden pesäpaikka. Nyt tilalla on jo vallan mallikas mökin tontti:)

20.6.2014

Olimme jo kantamassa pöytää sairaskarsinaan juoksutusmahan leikkausta varten... Mutta kerran leikattu juoksutusmaha ei kuulema voi siirtyäkään toista kertaa. Kylläpä magnesium-halvaus diagnoosi helpotti juhannusaaton retriitti-iltaa.

18.6.2014

Höh, emme osanneet ottaa yhtään hitaammin vaan jatkoimme samaan tahtiin. Vanha navetta tuli puhtaaksi kolmen päivän sodalla ja konehallissa on enää muutama laatikko kuusentaimia. Tällä työpaikkalla on ainakin komeat maisemat.

16.6.2014

Säilörehusiilot ovat nyt peitelty. Jatkuuko sama hillitön työnteon tahti edelleen? Osaammeko ottaa yhtään rauhallisemmin? Ja onko tarvetta ottaa rauhallisemmin, kun jaksamme näinkin hyvin tämänkin savotan jälkeen? Monta isompaa ja pienempää askaretta olemme siirtäneet aikaan sitten kun. Nyt se SITTEN KUN raukeaa vanhan navetan pesulla, 4000 kuusen taimen istutuksella, lannoituksella...

13.6.2014

Kolmastoista päivä ja perjantai ei tiennyt sen kummenpaa epäonnea kuin normaalistikaan. Aamulypsyn aikaan pihapellon nurmi oli kaatunut ja iltaan mennessä oli yli 27 hehtaaaria säilörehualasta (70 ha) ajettu siiloon. Rehunteon välityönä isäntä avusti eläinlääkäriä juoksutusmahan leikkauksessa kun lypsymontussa kävi yli 100 näytepullon pyydystys näytemittalypsyn tiimoilta.


8.6.2014

Kylvöt ovat vihdoinkin loppusuoralla, kun taas rehunteko kolkuttaa ovella. Esko ja kumppanit potkaisivat viimeiset vanhan navetan asukit pellolle tuulettumaan ja uudessa navetassa riehutaan antibiootin kanssa utaretulehduksia vastaan. Viime torstaina poiki kolme lehmää kahden tunnin sisällä ja vasikoitakin on ihan riittävästi. Onneksi ilman lämpötila on laskenut. Huoh.

3.6.2014

Isäntäväki jälleen navetalla. " Lakkiaisloma" sattui hyvään saumaan; navetalla oli ollut rauhallista ja pellolle ei todellakaan päässyt. Nyt sen sijaan isäntä ajaa hippulat vinkuen Pöytämäelle ja takaisin, tavoitteena on saada kylvettyä yli 20 hehtaaria ennen seuraavaa sadetta.

Emäntä taas meni ihmettelemään sillä välin ulos tuupattua hieholaumaa. Nämä 11 hiehoa ovat otsikon alla: " vähän siemennetyt". Onneksi tytöt ovat kesyjä ja hännän alle saa kuikistella ihan rauhassa. Jospa tämä tästä...

26.5.2014

27 hehtaaria on kylvetty ja muun muassa meidän pihapelto navetoiden välissä. Eskon stressi hieman laantuu tämän ihanan sateen aikana, yöllä kovasti komensi unissaan vettä!

Tänään on onnen päivä, vanha navetta tyhjenee taas viiden eläimen verran. Neidit matkustavat Kainuuseen!

22.5.2014

Johanna käski kirjoittaa, että isällä on kevät stressi:)

21.5.2014

Isäntä lappoi hätäpäissään kuivikkeita isot 45 numeron kumikenkänsäkin täyteen. Läänineläinlääkäri soitti Kuopiosta kello 8 saapuvansa kello 10 tekemään ELÄINTEN HYVINVOINTITUEN TÄYDENTÄVIEN EHTOJEN TARKASTUKSEN. Kaikki oli kunnossa, sekin kohta, että tilalla on riittävästi pätevää henkilökuntaa. Lomakesivuja oli 20 neljänä eri kappaleena.

18.5.2014

Navetassakin on nyt yksi Laudatur! Tänä aamuna toisen kerran poikinut Incarnita on oikea persoonallisuus luullen koko maailman pyörivän hänen napansa ympärillä. Ja nyt meillä on emänsä näköinen täyden kympin lehmävasikka.

Esko innostui hiehojen ulos laittamisesta ja se tietää aina vain vähemmän harjan heilutusta meidän kaikkien inhokki-paikassa, vanhassa navetassa:)

16.5.2014

Hrrr... villasukat ja pipo ovat kuuluneet asusteisiin joka aamu. Mutta huomenna alkaa kesä. Sen kunniaksi Esko ja Noora laittavat muutaman hiehon ulos. Se onkin silkkaa helpotusta, sillä neidit ovat erikoistuneet rehun levittämiseen ympäri vanhan navetan.

Ja kaiketi peltotyötkin alkavat, ihan kuin olisi jotain 70 hehtaaria kylvettävänä?

10.5.2014

Lehmät olivat lähteneet lauantai-illan bileisiin portin lukon rikkouduttua. Noora saapui juuri parahiksi kaupungista ja ihmetteli ulkona olevia lehmiä. Ukki huiskikin jo navetalla ja harja heilui vielä kauan saatuamme lehmät oikeaan osoitteeseen. Ruokintapöytä oli sen näköinen, että tanssittu oli! Huoh...

7.5.2014

Teimme eläinten uudelleen jaon; nurkan taaksen, makkaratehtaalle ja ternikyytiin. Näin ollen ruuhka purkaantui hieman. Nyt yksi rouva meditoi kipujensa Esko jakanssa, koituuko utareen revähtäminen ennen aikaiseksi lopuksi?

Ukki aloitti lieterallin ja isäntäkin on saavuttanut toukokuuhun sopivan kiireisen mielentilan. Jääkaapissa on huomisen evässämpylät, retkeilemme jälleen sorkkahoidon tiimoilta. Perjantaina on vasikoiden nupoutusta ja tällä kertaa vasikat ovat enemmän ruskeita.

Vaikka mustilla lehmillä utare on korkeammalla ja runkoon mahtuu enemmän apetta, aiomme silti säilyttää ayshire-kannan. Olisi sääli menettää tuo itsepäinen ja rohkea Hillo-sukukunta. ( Hillo on tosin armoton potkuri.)

30.4.2014

Uusi ennätys jälleen, nyt tankkiin menee 102 lehmän maito ja kolme lypsetään erilleen. Tilanne ei ole oikein toivottava, lehmäryhmä on aavistuksen liian iso.

Aamulla vietimme työterveys-tuokiota analysoiden navetamme työskentely olosuhteita. Lypsimet ovat painavat jatkuvasti nostellessa ja vanhan navetan ritilöiden puhdistus on toinen isompi urakka, ainakin naisväelle. Onneksi meillä kävi pääsiäisenä suloinen noita naapurista virpomassa tuoreeksi ja terveeksi.

29.4.2014

Koneurakointi Åsenbrygg aloitti lietteen levityksen tehokkaasti - niin kuin aina!

25.4.2014

Lypsämme 99 lehmää tankkiin ja 3 erilleen. Aamulla otimme taas kolme hiehoa tuntumaan ja siitä johtuen jouduimme siirtämään kolme lypsävää lehmää hetkeksi varasijoituspaikkaan. Kuinkahan kauan viitsimme putjata? Nyt laitoimme jo poiston syyksi " liikaa lehmiä", vaikka todellisuudessa se olisi "liikaa hiehoja". Asioilla on kuitenkin tapa järjestyä...

Henkisesti valmistaudumme hurjimpaan toukokuuhun ikinä.

20.4.2014

Mielialat vaihtelevat kuin vuoristorata - into on vaihtunut huokauksiin. Kuluneella viikolla on poikinut seitsemän eläintä, joista viisi on ollut hiehoa. Kaksi neitiä ovat ihanan huomaamattomia ja loput vaativatkin sitten toimenpiteitä. Jolla-neidillä on niin lyhyet vetimet, että lypsimet tipahtavat lähes katsomalla. Jääakka vaatii aluksi potkurautaa ja eilen poikinut Juhlaemäntä soluttaa takasista. Mutta saimmepahan Lottotytön!

Ja maidonjäähdytys-allas on täynnä vasikkamaitoa!

Esko jaksaa siirtää innolla hiehoja uuden ja vanhan navetan välillä. Tällä kesän tulolla saamme pian vapauttaa koko kaartin kesälaitumelle. Siemennysrumba on myös aivan valtava, ensi tammikuussa ei ole tekemisen puutetta.

11.4.2014

Emännyys on intoa pullollaan; toteutuuko farmarit vaihtoon vihdoinkin, usean vuoden haaveilun jälkeen? Palaveri Savonialla lupasi hyvää pilotti-kokeelle, jonka jälkeen hanketta voidaan rakentaa ihan tosissaan. Haluaako joku lähteä Hollantiin lypsylle viikoksi ja vastavuoroisesti ottaa kotiinsa vaihto-farmarin? Me haluamme!

Itä-Maidon tuottajan laskussa seisoi sitten se maaginen miljoona litraa tuotettua maitoa. Uskomatonta, se on kymmenen kertaa niin paljon kuin uramme alussa.

8.4.2014

Eilen saimme kolme uutta vasikkaa ja näin kuusi 17:sta huhtikuun poikivasta on käsitelty. Navetta on ihanan lämmin vastaanottamaan syntyneitä verrattuna tammikuun pakkaseen ja pimeyteen.

TT-palaverissa katsoimme porukalla Tanskan reissun valokuvia. Missään kuvassa emme nähneet maata viistäviä pussi-utareita. Huoh. Meillä taitaa olla vielä hurjasti tekemistä, ennen kuin pääsemme heidän tasolleen lypsettävyydessä.

Tanskan terveisinä yritämme ottaa uuden käytännön, viikkopalavereissa pitäisi kyetä sanomaan jotain hyvää työkaverista tai hänen tekemisistään. Ja niitähän löytyy helposti!

5.4.2014

Viikko sitten varasimme yhdelle ainokaiselle lehmälle sekstattua siementä varmistaaksemme hyvän lehmän jatkon. Nyt se hyvä lehmä on kellallaan navetan takana. Yöllä alkanut mahdoton kiimaralli oli loppunut kohtalokkaaseen tapaturmaan ja lihasrevähtymään. Ei kahta ilman kolmatta ja nyt alkaa parempi jakso nimimerkillä " Hyvä asenne- parempi lopputulos".

1.-4.4.2013

Johtamisvalmennuksen viimeisessä osiossa opiskelimme tehokkaampaa maataloutta Tanskan malliin. Hrr... vaikka kuinka viileä ja virkistävä tuuli meni luihin ja ytimiin, tuoksui joka paikassa lietelanta. Suuria ja vielä suurempia lannanlevityskoneita oli bongailla asti.

Saimme tutustua kolmeen maitotilaan, joista suurimmalla oli 6 robottia ja 400 lehmää ristinmallisessa upouudessa navetassa. Navetta on avoinna aina ohikulkijoille ja heillä on mahdollisuus myös ostaa tilan maitoa automaatista. Mielenkiintoisin yksityiskohta tilalla oli parsi; petimateriaalina oli kuivaksi puristettu lanta. Lehmät eivät olleet moksiskaan, kun sontaa satoi niskaan:)

Toisella tilalla oli 320 holstein-lehmää luomutuotannossa. Yksi mies kerrallaan lypsi lehmät 24-paikkaisessa karusellissa rauhalliseen tahtiin. Uskomatonta! Tuossa navetassa näimme jotakin, mitä haluaisimme omaankin navettaan. Umpilehmät ja pian poikivat hiehot asuivat suuressa, syvässä pehkukarsinassa, josta eläimet nousivat "portaita" pitkin ruokintaalueelle.

Kolmannella tilalla oli 200 lehmää ja taas yksi mies kerrallaan lypsi lehmät 20-paikkaisella kalanruotoasemalla. Talon isäntä hoiti aamulypsyn kello 4.30 alkaen, työntekijät toiset lypsyt kello 13 ja 21. Kolmella lypsyllä tila pääsi yli 10 000 keskituotokseen. Navetan uudella puolella oli hiekkapedit joista sekä eläimet että isäntä pitivät.

Opintomatka kruunasi koulutuksemme ja antoi paljon ajatuksia ja haasteita. On selvää, että meidän on panostettava jalostukseen, lehmien lypsettävyydellä on suora vaikutus tehokkuuteen, jossa olemme Tanskaa jäljessä huimasti. Mutta onneksi velan suhteessa liikevaihtoon emme pääse Tanskan tasolle.

29.3.2014

Juno- ja Jeronica-hiehot poikivat hienosti seuraavana päivänä lypsyn aloituksesta ja maito säilyi tuoreena. Sen sijaan Helepotus-lehmä järjesti toisen kerran nostelu-talkoot poikimahalvauksen seurauksena. Onneksi se ei tullut yllätyksenä.

Eilinen Jasu-päivä olikin taas vertaansa vailla aivojen surratessa kellon ympäri ja ylikin. Rakennearvostelimme 31 eläintä ja jalostimme 123 eläintä. Saimme aikaiseksi radikaaleimman suunnitelman koskaan, vanhat lehmät siemennetän melkein automaattisesti lihakarjalla. Lisäksi siirsimme muutaman hiehon myyntilistalle. Tuntuu aika hurjalta!

Maidon pitoisuudet tulevat olemaan entistä merkittävämmät tulevaisuudessa, vettä saa hanasta - proteiinia ja rasvaa ei. Siinäpä haastetta.

24.3.2014

Vauhdikas viikko jälleen aluillaan. Isäntä lähti osan hakuun Iisalmeen, lehmien yksi juoma-allas on ollut lomalla jo viikon. Umpituubeja ei edelleenkään saa ja nyt pakon sanelemana kokeilemme umpeutusta ilman varotoimenpidettä. Tällä viikolla on myös 10 vasikan nupoutus ja perjantaina jalostusta.

Tänä vuonna on syntynyt 15 lehmävasikkaa. Jos sama ralli jatkuu, meillä on vuoden lopussa lähes 60 pikku-lehmää ja kahden vuoden päästä poistoprosentti lähes 50. Siispä tulevan perjantain tavoite on laatia suunnitelma, jolla saadaan alle 40 hienoa lehmää, 40 sonnia ja 40 liharisteytystä. Ja tunteet romukoppaan, nyt puhuvat eurot:)

Päättäminen on joskus kaikkein vaikeinta. Aamulla pyörin poikimakarsinassa kahden poikivan hiehon kanssa, jotka kumpikin valuttivat maitoa. Onneksi päätin ottaa Junon ja Jeronican lypsylle, kummastakin lähti yli kymmenen litraa kevyesti. Toivottavasti vasikatkin tulevat pian jo lypsetylle ternimaidolle.

18.3.2014

Voihan kauhistuksen kanahäkki! Huhtikuussa poikii 17 lehmää ja umpeen menee vain kymmenen. Pitäisikö meidän poistaa 7 eläintä? Olemme vastustaneet tähän saakka ankarasti hieman vaivalloisia lisätilan ottoja, mutta nyt on ehkä pakko tehdä väliaikaisesti enemmän työtä odotellessa parempia syitä poistoihin.

Kaksi lehmää lähtee kuitenkin jo huomenna, toinen maho ja toinen hidas miinapallo. Esko ilmoitti ne teuraaksi tänä aamuna A-Tuottajille. Todella nopeaa toimintaa!

16.3.2014

Toinen navetta-aamu loman jälkeen sujui jo paremmin kokonaisen yön jälkeen. Kulunut viikko oli sujunut rauhallisesti ilman suurempia ongelmia ja niin meidän oli helppo tarttua töihin puhtaalta pöydältä.

Viime kesänä onnistuimme hiehojen tarkkailussa laitumella ja nyt se tietää ruuhkaa lehmäpuolella. Nooran maskotti-hieho Jääakka aloitti tutustumisen lehmänä oloon tänä aamuna siirtyessään ryhmään yksi. Kolmen viikon kuluttua meillä on jännät paikat - tulisipa vaikka Leutoakka:)

5.3.2014

Lypsyasema on pesty, toimiston lattiat on pesty, pehkukarsina on tyhjennetty ja varastot on täytetty. Kaiken pitäisi olla suhteellisen kunnossa tulevaksi viikoksi, kun työntekijämme luotsaavat navettaa lomittajien kanssa. Koolla on jälleen tuttu joukko ja vuosi vuoden jälkeen ohjeistusta tarvitsee antaa vähemmän ja vähemmän. Hienoa!

27.2.2014

Isännän vaattet tuoksuivat jo niin savulta usean pannuhuonepäivän jälkeen, ettei työvaatehuoneeseen tarvinnut ilmanraikastajaa. Eilen hän teki satsin karkeampaa haketta uusilla hakkurin terillä ja toivottavasti tämä hake juoksee paremmin.

Navetalla alkanee rauhallisempi jakso. Poikimislistalla on vain 5 eläintä kolmen viikon sisällä. Sen sijaan seminologia saa soittaa joka aamu. Asemalla piipahtaa toista sataa eläintä aamua iltaa ja voimme sanoa tuotannon olevan täysillä.

Toisen kerran poikinut Helka-lehmä ei rauhoittunut vaan jatkaa samaa potkimista tälläkin tuotantokaudella. Jatkuva lypsykoneen pudottaminen ja potkuraudan kilinä meinaa käydä jo keskushermostoon ja lähtölippu lehmälle ei liene kaukana lähes 50 litran tuotoksesta huolimatta. Yksikin tosi hankala lypsettävä saa koko sopan maistumaan epämiellyttävältä.

21.2.2014

Kolmas vasikallinen aamu taas yhteen soittoon ei paljon naurattanut. Sen sijaan siitä iloitsimme, että töinen viikko on onnellisesti ohi mittalypsyineen sorkkineen. Jihuu!

Isäntä muutti asumaan pannuhuoneeseen. Viimeinen erä haketta on liian hienoa kulkeakseen yksikseen ja Esko päivystää. Hrr.. hieman vilpoisa talo yöllä ja suihkuvesi on raikastavaa!

20.2.2014

Hyvä asenne- parempi lopputulos sloganilla sorkkapäivä sujui kivuttomasti. Hoitojonossa oli 36 lehmää ja niiden hoitaminen ei käy käden käänteessä. Vilukaan ei tullut, kun emäntä suoritti päivälenkkiä navetan päästä päähän odotellessaan.

18.2.2014

Kumpikin jumala vastasi pyyntöön, vasikoita ei ole tullut neljään päivään ja emäntä on saanut äänensä takaisin. Tänään iltapäivällä vietämme ihastuttavaa näytemittalypsyä ja purkkeja tulee vain 99! Huomenna on siiivouspäivä, torstaina sorkkapäivä...

Ja tänään on kirjoituspäivä. Sitä varten kuvasimme suloiset lehmäkaksoset ja isäntä oli oivasti apuna.

Esko, Loviisa ja Lempi

15.2.2014

Voihan kekri karjan jumala, anna nyt pikku tauko tähän vasikan tulvaan... Neljän päivän aikana olemme saaneet kuusi vasikkaa ja joka pikkupömpelissä on asukas. Lisäksi automaatilla käy sellainen huiske, että hyvä kun sekaan uskaltaa. Loviisa, Lempi, Linnanneito ja Lumi pitävät ay-lippua kovasti korkealla.

Keltähän pyytäisi emännän äänen takaisin? Keskiviikosta saakka on työnjohto ontunut pahemman kerran viittomakielisen opastuksen kanssa. Erotuomarin pilli pitänee hankkia ja puhallella siihen äänimerkkejä. Ja entäs kun ääni korjautuu ja alkaa patoutumien poisto?

13.2.2014

Aamunavetalla odotti pikkuruinen henkeään haukkova lehmävasikka ja ukin kanssa ehdimme jo hätääntyä henkiin jäämisestä. Mutta hetken kuluttua Loviisa oli jo jalkeillaan. Mutta niin pieni vanhan lehmän täysiaikaiseksi? Ja niinhän siinä kävi, parin tunnin päästä kyseisen lehmän hännän alta vilkkuva toinen sorkkapari sai jännityksen nousemaan. Huolimatta väärästä syntymäasennosta emäntä sai nyt oikean lellikkiparin; Loviisa ja Lempi. Ihanaa!

10.2.2014

Valion blogissa on juttu

NUORKARJA ETURIVIIN. Ja nyt täytyy tunnustaa, että isäntä on innostunut tuosta hiehojen poikimaiästä. Kebnekaise oli vain 13 kuukautta vanha, kun hän kutsui seminologin. Mutta koko on tärkein ja Kebnekaisen rinnanympärys oli 172. Seminologin tietokone-ohjelma alkaa herjata, jos alla vuoden vanhaa meinataan siementää. Siis joku raja meillekin:)

9.2.2014

Jippu-hieho poiki onnelliseti ja lypsi vielä paremmin paljon hyvää ternimaitoa ilman temppuiluja. Aina odotukset eivät kohtaa. Kaunis runkoisen Jekkarisen maitohanat ovat jokaiseen ilman suuntaan ja ura taitaa jäädä lyhyeksi. Sen sijaan Jättebra huonosta suvustaan huolimatta antaa maitoa kuin vanhat rouvat.

Pari viikkoa sitten posti kantoi meille "johtajille" todistukset käydyistä opinnoista. Silja-mummu saapui sopivasti paikalle ja hänen kanssaan luimme todistusta;

- Tuntee tragediakäsiteet ja tragedia ajattelun

- Osaa rakentaa oman yrityksensä pitkän tähtäimen tragedian...

Meillä on ihana vapaus valita murhenäytelmän ja laskelmointiin perustuvan toimintasuunnitelman väliltä aina päivän fiilisten mukaan:)

31.1.2014

Isäntä on juuri nyt auttamassa Just a minute-hiehoa poikimisessa, se on 20 poikiminen tälle kuulle. Pahin on siis ohi, poikimaruuhka ja pimein kuukausi.

Tammikuu oli työläs ja eilenkin piti turvautua Johannan hyvään neuvoon; lenkkeile navettatiellä. Ympyrätie pihan ja uuden navetan välillä on 600 metriä ja siltä reitiltä ehtii hyvin niin Delvotestin lukemiseen, siementäjän avustamiseen kuin eläinlääkärinkin seuraksi. Iita-koira seurasi ympyrää kävelevää emäntää kummissaan, nyt on tainnut viimeinenkin järki lähteä:)

29.1.2014

Rehu-Raison Tapani piipahti aamupäiväkahvilla ja olipa mukava tuokio vaikkei risteilyä suuremmille kaupoille päästykään - tällä kertaa.

27.1.2014

Isäntä aloitti rumppujen sulattamisen, ojat ovatkin oikeita luisteluratoja. Naapuri pelotteli likaviemärien jäätymisellä...

Navetalla on paljon puuhaa. Viikonloppuna lypsimme 101 lehmää tankkiin, mutta nyt taas alle sata- kiitos teurasauton. Olenkin siirtynyt väliaikaisesti päivätarkki-aikakauteen vasikkalan ongelmien tiimoilta, siispä päivänavetalle:)

25.1.2014

Kertaus on opintojen äiti ja taas kökötin eläinlääkärin kanssa nesteyttämässä vasikkaa. Juotto-automaatin rikkoutuminen poiki lisätyötä ja kaksi heikkoa vasikkaa, jotka piti nesteyttää. Pakkojuottolaite on nyt tilauksessa!

22.1.2014

Eilen pääsimme oikeaan tammikuun tunnelmaan, vihdoinkin. Päivän aikana poiki kolme hiehoa ja yksi vanha lehmä. Lisäksi oli eläinlääkäri, seminologi, lypsykoneen huolto ja Bobmanin korjausta. Vasikoisen juottaminen sen sijaan tapahtuu taas automaattisesti - jihuu!

Tulipahan nautittua aamiainen ja päivällinen yhteen pötköön.

20.1.2014

Olen varautunut juottamaan vasikoita ainakin viikon vanhanaikaisesti ja mikäpä siinä. Isäntä osasi vanhat konstit ja päiväjuomingit sujuivat hyvin. Juottoautomaatin rikki mennyt osa voi odotuttaa.

Navetalla on kamala pakkashöyry. Eläimet eivät näytä kärsivän, mutta emäntä ottaisi mieluummin helteen kuin tuon luihin ja ytimiin menevän kostean kylmyyden. Hrrr...

Navetan nurkalla pyörii ajokone. Syksyn viljelyhakkuu jatkui nyt harvennushakkuina ja sehän onkin aivan ihana juttu.

18.1.2014

Ja niin saimme uuden ongelman ratkaistavaksi ilman etukäteis-murehdintaa. Vasikajuotto-automaatti meni totaalisesti rikki ja nyt urheilemme 15 vasikan kanssa neljällä tutisankolla. Onneksi 4 vasikkaa on omissa yksiöissään. Maanantaina itse isäntäkin pääsee päiväjuominkeihin ja luulemme automaatin korjaantuvan sukkelasti sillä reseptillä. Ja koko ajan toivomme, että pian poikivat hiehot pidättelevät mahdollisimman pitkään:)

17.1.2014

Aivan loistava sää ulkoiluttaa raivaussahaa = isännän päivälenkki.

16.1.2014

Liisa puhutteli meitä koko pitkän päivän tehdessään terveydenhuoltosuunnitelman päivitystä. Samat kysymykset, samat vastaukset ja samat ongelmat - onneksi - vuodesta toiseen. Poistoprosentti on hieman liian korkea johtuen isosta hieholaumasta. Viime vuonnakin jätimme yli 50 Katjuskaa kasvamaan lehmiksi, mikä on vieläkin liian paljon. Mutta tilanne muutuu lihasonnisienennyksillä.

Missähän kulkee raja jatkuvalla parantamisella? Tuleen ei pidä jäädä makaamaan, mutta jatkuva parannusten tekeminen ja pinnisteleminenkin on uuvuttavaa. Onneksi emme murehdi suotta tulevaisuutta, jokaisella päivällä on omat murheet ja ongelmat ratkottavaksi ilman huomisen huolehtimista:)

13.1.2014

Jihuu, sain pienen idean astellessani aamunavetalle purevassa viimassa kello 4. Tunnutamme hiehoja "umpipuolella"! Juuri nyt meidän ykkösryhmä eli lypsävät on täpösen täysi emmekä osaa arvata oikeaa pois laitettavaa lehmää. Niinpä pelaamme hieman aikaa, sillä joka aamu on armo uus.

Esko ja Piia noukkivat vuosittaiset kakkakikkareet ja posti saa pian haisevan paketin - on salmonella-kokeen aika.

Jotenkin on sellainen fiilis, että Hukkalan poikimisruletti on hieman tasaantunut, näin "rauhallista" tammikuuta ei ole ollut viiteen vuoteen.

8.1.2014

Tämän vuoden kuudes vasikka syntyi ja neljäs sonni. Ensimmäinen lehmävasikka sai nimen Lucky ja sitä toivon koko vuodeksi.

Alustavasti näytti siltä, että saamme loppiaisena ihan hurjasti vasikoita, mutta osa rouvista poiki etukäteen ja osa vielä panttaa. Niinpä olemme pystyneet hoitamaan vasikkarumban hallitusti.

Aamulla olimme jälleen kaikki neljä töissä ja pidimme TT-palaverin suunnitellen tulevia töitä ja tavoitteita. Olen edelleen sitä mieltä, että yhteiset keskusteluhetket viikoittain ovat todella tarpeellisia. Hyvä me!

Hakevaraston ovi on uhkaavasti auki ja paljastaa tyhjyyden. Isäntä siis silppuaa rankoja?

Esko kirjoitti myös pienen jutun eläinkaupasta valion blogiin ja kuinka karjamme muuttuu mustemmaksi vuosi vuodelta.

ANOPIN PARAS HIEHO

2.1.2014

Taas huoh. Meinasi lähteä rivakasti henki emännästäkin, vanhuus ei tule yksin:( Onneksi neidit palutuivat kotiin ja tuurasivat hieman navetalla.

1.1.2014

Uusi vuosi alkoi rivakasti, kun isäntäväki teki aamutyöt ukin kanssa. Vuosi 2014 alkaa porisevien lihapatojen äärellä, mummu keitää rokkaa hiehon teurastuksen kunniaksi.

31.12.2013

Vuosi loppui hieman surullisesti. Jouduimme luopumaan vanhimmasta lehmästämme, jalkojen kulmaviat kävivät liian vaikeiksi. Kaikkeen tottuu ja täytyy olla vain kiitollinen, että Tulila oli meidän lehmä 9 vuotta.

Muutenkin huiskimme ylimääräisiä puuhia pedaten seuraavaa päivää. Askelmittariin kertyi lähes 22 000 askelta. Mitenkähän laskisi vielä kaikki harjan heilutukset?

Navetan taakse ilmestyi myös joustopiikkiäes:)

29.12.2013

Huoh. Pitäisiköhän työntää kaikki joulukoristeet roskikseen ja unohtaa koko joulun vietto? Henki on huvennut melko olemattomiin navettatöiden, juhlahumun, vähien unien ja syömisen tiimoilta. Toivottavasti kaikki he, joilla on vapaat joulupyhät, osaavat arvostaa niitä.

Lehmäryhmä on ylibuukattu, onneksi vain hetken. Heti huomenna passitamme 5 lehmää vihreimmille niityille. Onneksi vasikka-auto haki juuri ennen joulua 7 terniä ja siltä osin olemme valmiita aloittamaan työn tekemisen. Loppiaisena on kolmen lehmän määrä ja kummallakin puolella on vielä useita poikimisia.

Mutta sää on mitä suosiollisin, tälläinen nollakeli on juuri sopiva navetan ilmastoinnille. Ainut ongelma on navetalle meno kaljamaisella tiellä. Onneksi isäntä on ripluuttanut hiekkaa.

21.12.2013

Tämän vuoden pimein päivä lähti käyntiin jymy-uutisella; onko leitealtaaseen johtava putki tukossa? Isäntä sanoi, että pato voi purkaantua itsestään paineen kasvaessa. Pitänee lisätä uusi toivomus iltarukoukseen:)

Navetan toinenkesto-ongelma ovat taas solut ja vihdoinkin päätimme erotella iki-soluttaja Yrskyn maidon ennen kuin rouva laitetaan pidennetylle umpilomalle. Meillä ei ole ollut tapana erotella maitoja - tiedä kuinka hauskaa se on:)

Koska emännän kiireet alkavat nyt pihapuolella, kotisivut aloittavat pienen joulutauon. Iloksi kaikille pari joulukuvaa.

Muori ja pukki hippasilla

Ja vanhakin nyt nuortuu?

PS: Rukoukseen vastattiin pikaisesti, pato oli murtunut iltapäivään mennessä = vähemmän kakkamainen joulu tiedossa:)

19.12.2013

Navetan joulusiivous jää tällä kertaa uuden vuoden siivoukseksi johtuen monista muista pienistä extra-askareista; näytemittalypsy, eläinten siirtoa ja eläinlääkäriä. Mutta se ei haittaa, onpahan puuhaa millä kuluttaa kinkkua, jotta saa taas syödä kinkkua.

Lypsy on hidastunut etana-vauhtiin. Pari kolme rouvaa on nirhannut yhtä vedintään ja tiukista lehmistä on tullut vielä tiukempia. Niitä odotellessa ehtii vaikka meditoimaan. Onneksi on lauhat kelit, ettei meditointiin palellu.

Vasikkapuolen lietekuilut uhmaavat isäntää. Esko on yrittänyt konstilla jos toisellakin lähettää lietteen eteenpäin. Tahtojen sota on käynnissä.

15.12.2013

Hieno neiti Jemina pyöräytti suloisen lehmävasikan. Onneksi tapasimme naapurin juhlissa toisen naapurin tyttären, joka auttoi prinsessan nimeämisessä. Kimalteesta on kuva tulossa!

12.12.2013

Kehittävien maitotilojen johtamisvalmennus on nyt suoritettu. Koulutus oli yksi parhaimmista, mihin olemme Eskon kanssa osallistuneet. Ensimmäisen jakson stategiat, toisen jakson kehityskeskustelut ja kolmannen jakson työohjeet on kaikki viety käytäntöön. Aivan huippua! Lisäksi saimme tutustua toisiin yrittäjiin välillä Liperi, Juva, Suomussalmi. Koulutuksen erityispiirre oli positiivisuus, narina ja valitus puuttuivat täysin. Sen sijaan projektitöistä hehkui eteenpäin menemisen vimma isommin tai pienemmin.

Isot kiitokset kouluttajille Ari Nopaselle ja Martti Tyynismaalle. Myös Itämaito ansaitsee ison kiitoksen kannustamisesta.

Ja sitten pitää kiittää vielä meidän työntekijöitä, jotka ottivat projektimme omakseen:)

7.12.2013

Vietin hienot 20 minuuttia työntekijämme Piian kanssa! Pidimme tämän vuoden toisen kehityskeskustelun ja täytyy myöntää, se kannattaa. Tietysti minulla on yksi erinomainen etu; huippu karjakko Piia! Silti aina löytyy jotain uutta kehitettävää.

Maananataina matkaamme isännän kanssa Helsinkiin asti viimeisille koulutuspäiville johtajuuden tiimoilta. Mukana on projektityö " TEHOKKAAMPI TYÖNJOHTO" niin toteutettuna kuin esitettävänä. On tosi riemastuttavaa huomata oppivansa vielä tälläkin iällä:)

4.12.2013

Ja taas tuli kaksoset! Me emme kyllä suunnitelleet vasikkatiloja tupla-poteille ja pienten karsinoissa käy jatkuva vahdin vaihto. Viime viikko ja alkanut ovat hyvää harjoitusta tulevaan, lähestymme joka vuotista sydän talven poikimisruuhkaa.

Arctica-lehmä oli niin hienosti kiimassa, että oli lyönyt turpansa johonkin. Tänä aamuna oli jo hankala olo, kun lehmä oli vuotanut verta sieraimesta vuorokauden. Juuri kun manasimme eläinlääkärillä, vuoto tyrehtyi. Huh huh..

Eläinlääkäri on todella tärkeä kumppani tässä työssä. Maanataina saimme yhdelle lehmälle lääkkeet utaretulehdukseen, huomenna on tukikierukka-päivä. Samalla pitää taas kysyä ummet ja lammet tapahtuneista ja mahdollisesta ennaltaehkäisystä.

Valion bolgissakin on juttua eläinlääkäristä:

LEHMÄSTÄ LEOPARDIIN

26.11.2013

Vasikka-auto kävi kaksi kertaa, ensimmäinen otti mukaansa terni-lehmän ja toinen loput elossa olevat terni-sonnit:)

Ihmeelliset tapaukset eivät lopu. Eitira-lehmä kantoi reilun viikon yli ja teki pikkuriikkisen lehmä-vasikan kun odottelimme jo vaikeaa suuren sonnin syntymää. Onneksi emme harrasta synnytyksen käynnistämistä.

24.11.2013

Vasikkalan ruuhka helpottuu ikävällä tavalla. Reipas lihasonni-risteytys vasikka sai aamulla ähky-potku kohtauksen, joita on ollut silloin tällöin muillakin vasikoilla. Normaalista kohtaukset ovat menneet ohi ja hukassa ollut pieru on tullut ripulin kanssa ulos. Tällä kertaa sonni-vasikka kuoli. No huh huh... Mitä olisimme voineet tehdä? Kipulääke injektiona olisi rauhoittanut eläimen potkimisen ja kierimisen, millä eläin vain kieputti suolensa pahemmin solmuun. Lisäksi olisi voinut antaa desilitran öljyä ja kävelyttää potilasta.

Mistä näitä ihmeellisiä tapauksia riittääkin?

20.11.2013

Navetalla on niin rauhallista, että ihan pelottaa;) Aamulla siirsimme kolme hiehoa lehmiin ja saimme hieman tilaa vasikkalaan. Siellä alkaa ollakin kotoinen jouluruuhka.

19.11.2013

Piia ja Denis käyttivät suurta 20 vasikan laumaa retkellä:) Emme ole aiemmin keksineet siirtää pikku-äppöjä poikimakarsinaan pehkukarsinan tyhjennyksen ajaksi. Näin vasikat välttivät vedon ja selvästi nauttivat retkeilystä. Ja sitten rättiväsyneenä nukkumaan uusille oljille ilman jokakertaista pehkupaalin hämmennystä. Oivallinen keksintö!

17.11.2013

Eino-myrsky säästi meidät kärsimyksiltä. Sähköt olivat poikki vain puoli tuntia aamulypsyn aikaan ja silloinkin uuden navetan generaattori pörähti käytiin muutaman sekunnin viiveellä. Täydellinen pimeys lypsymontussa on mielenkiintoinen kokemus ja sekunnitkin riittävät:)

Suurin tuho näkyy keittiön ikkunasta. Uudella viljelyhakkuu-alueella on säästetty muutama petäjä ja eiköhän yksi niistä mennyt nurin.

14.11.2013

Ja kolmannet kaksoset melkein peräjälkeen! Mitenkähän ehkäisisi noita kaksoistiineyksiä? Nimittäin kumpikin aiempi mamma meni Lauhaluomalle. Ensimmäinen kompuroi itsensä jalattomaksi ja toiselta repesi vasemman puoleiset vatsalihakset, pötsi tipahti paikaltaan ja suolet menivät kierteelle. Nyt tämän kolmannen kanssa toivomme parasta...

12.11.2013

Jo kolmas TT-palaveri - uskomatonta! Täytyy myöntää, että käytäntö tuntuu erinomaiselta. Tällä kertaa pähkäilimme yhdessä soutavia ja huopaavia solulukuja. Parsien desinfiointi loppui pari kuukautta sitten ja nyt saimme hoitaa ensimmäisen coli-utaretulehduksen pitkiin aikoihin. Siis palaamme takaisin tupsutukseen.

Joka viikko mainitsemme myös edellisen viikon onnistuneen jutun. Meillä onkin ollut lomittajia lähes joka viikko ja alleviivaamme vain kohtaa "hyvät lomittajat".

6.11.2013

Ex tempore- nupoutus-päivä! Irina-lehmän kuume muutti päiväohjelman päälaelleen ja rauhallisesta keittiö-päivästä tulikin navettapäivä.

5.11.2013

Nyt meillä oli oikea TT-palaveri, kun ihan oikea fläppi-taulu oli ripustettu toimiston oveen. Ei vaatinut suurta mielikuvitusta keksiä pikaisia kehittämis-kohteita; niin lantaa kuin lintujakin on liikaa.

4.11.2013

Työmatka pitenee monta sataa metriä, kun isäntä ajaa pihapellolle mustaa kultaa ja ukki tulee kohta kyntämään. Enää ei loikitakaan uudelle navetalle suoraan pellon poikki.

Sorkkahoito sujui hienosti, koska yksikään hoidetuista ei alkanut ontua. Muutama vasikka on tullut ja kuun puolessa välissä niitä tulee sitten päivittäin. Rauhallisempaa eloa?

31.10.2013

Sorkanhoidon yhteydessä kehittelimme Piian kanssa uutta, suomalaista nimeä meidän White Board- palaverille ja se syntyikin helposti; TT-palaveri. Tarpeen vaatiessa tuo palaveri on tyhjä taulu, tyhjäntoimitusta, työtä tarjolla, tumpelot työntekijät tai tiukkapipoinen työnantaja:)

Mutta heti ensi viikon palaverissa kirjoitamme uuden tavoitteen. Sorkkahoito on saatava sujuvammaksi ja se tapahtuu helposti vain yhdellä uudella portilla. Tehtävä määrätään isännälle ja toimitusaikaa on helmikuun puoliväliin.

Valion blogissa on TAAS juttua Hukkalan ASKELMITTARISTA.

30.10.2013

Ensimmäinen White Board-työpaikkapalaveri takana! Aluksi tuntuu todella typerältä kirjoitella fläppi-taululle tavoitteita ja tekemisiä, mutta kestävänä käytäntönä se on varmaan juuri sitä, mitä me haemme.

Uskomattomia ovat nämä maanviljelijän tiet!

Ja huomenna - sorkkahoitoa:)

28.-29.10.2013 Lieksa

Johtamiskoulutuksen kolmas jakso oli tiukkaa taloutta ja tuotantoa. Tuli harvinaisen selväksi, että laadukas ja riittävä oma säilörehu on kaikean a ja o. Harjoitustyössä koko ryhmä laajensi 40 lehmän tilan 130 lehmän tilaksi yksimielisesti - kuinkas muutenkaan?

Parasta antia oli jälleen konkreettiset ohjeet jokapäiväiseen johtamiseen. ProAgrian SOP ( Standard operationel procedure) tulee olemaan meillä mallina, kun laadimme Hukkalan navettaan työohjeita ; appeen teko, vasikan hoito, kuivitus ja lypsy.

25.10.2013

Ihan hurja päivä takana. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ja eilisessä rakennearvostelussa ja jalostussuunnittelussa meni yhteensä vain kuusi tuntia. Se on uusi ennätys, enkä ole ihan heti valmis rikkomaan sitä:) Lihasonnia tuli hirmuisesti ihan yllättävillekin vanhoille rouville.

Makaava lehmä oli kömpinyt niin hauskasti parren erottajien väliin, että hermo petti. Niinpä isäntä suoritti taas kerran yhden erittäin epämukavista velvollisuuksista. Ihana todeta, että teimme viikon ihan turhaa työtä nostellen ja käännellen. Mutta ainakin me olemme yrittäneet.

Valion blogissa on hieno juttu meidän tuesta ja turvasta;

ALAPIHAN NAAPURISSA

21.10.2013

Navetalla on hauska jengi, kun karjakkomme kihlattu lomittaa Eskoa. Siis välillä näin päin, emäntä saa olla seuraamassa opastettua parisuhdetta:)

Vähemmän hauskaa on em. kuolleet kaksoset tehneen Yyterin nostelu. Rouva on ollut petipotilaana jo viikonlopun syöden ja juoden. Alamme olla jo mestareita nostopihtien käytössä.

Torstai hirvittää jo etukäteen, kyseessä on yksi vuoden haastellisimmista päivistä. Faban Anita tulee tekemään jalostussuunnittelua ja vaikka kaikki sujuukin kuin rasvattu, tulee päivälle pituutta.

17.10.2013

Sääennuste lupailee lumihankia ja isännän pokka petti:) Niinpä riehuimme aamulla ne viimeiset 5 hiehoa sisälle. Se onnistui toimintatapoja venyttämällä, pari hiehoa pääsi lehmäryhmään etuajassa. No niin, nyt saa sataa mitä tahansa ja kuinka paljon tahansa.

Valion blogissa on juttu meidän navettamuodista. Emännällä on ollut kolme työtakkia koko 20 vuoden aikana. Ensimmäinen tuli anopilta perinnöksi, toinen Ponssen ilmainen takki ja tähän kolmanteen jouduin panostamaan kolme euroa, ostin sen lähetyskirpparilta:)

NAVETTAESSU

16.10.2013

Kiireinen, kalman makuinen päivä. Aamulla erottelimme kolme lehmää ja sen muumio hiehon teuraskyytiin. Siinä samalla yksi vanha rouva poiki hieman etuajassa tehden taas sekakaksoset - kuolleina. Illalla oli vielä näytemittalypsy. Onneksi tulee aina ilta ja saa laittaa silmät kiinni.

14.10.2013

Hiehojen sisälle ottaminen kesti 3,5 tuntia perhe Luttisen toimesta. Noora on todella hyvä hiehojen kanssa, taitonsa ja voimansa puolesta. Uuteen navettaan mahtui vain 5 eläintä, vanhaan otettiin 38 ja 5 jäi vielä ulos. Noilla viimeisillä on onneksi sankka metsä suojana. Joudumme laittamaan muutaman hiehon teuraaksi ja taitaapa joku lehmäkin olla lähdössä. Tämä jatkuva karsiminen ei ole yhtään kivaa.

8.10.2013

Joskus aina väkisinkin miettii, mikä tulee olemaan meidän vanhojen lehmien kohtalo. Tänä aamuna Fiia 555 tuli tiensä päähän yllättäen. Vanha rouva oli juuri umpeen menossa, kun tiineydessä tuli kohtalokas komplikaatio. Edellinen vanha rouva meni kesällä mystisesti johonkin massiiviseen tulehdukseen. Semmoista se on...

Mutta onneksi on muuten rauhallisempi päivä, Piia töissä, ei kokouksia, ei siemennyksiä... Ukki kyntää, isäntä avaa sala-ojaa ja emäntä haravoi, kaikki saavat toteuttaa mielihalujaan.

7.10 2013

Isoukin hoputus " sutakammin, sutakammin" soi mielessä, kun iltalypsimme isännän kanssa kaksin. Eihän siinä mitään hätää olisi ollut, ellei Iisalmeen tarvinnut ehtiä ilta kuuteen. Emäntä myöhästyi vain vartin...

Olikin hyvä päivä aloittaa pian jatkuvan koulutuksemme kotitehtävä; merkitse ylös viikon ajan tekemäsi työtunnit.

6.10.2013

Joybella ja Jazzy-hiehot menivät eläinkuljetusvaunuun nöyrästi, mutta Jelena juoksuttikin meitä sen edestä - koko perheen yhteinen sunnuntai-vaellus:) Nämä kolme pitää siementää välittömästi, muut hiehot saavat nauttia vielä ulkoilusta. Sääennuste lupailee vielä lämmintä alkavaa viikkoa ja niinpä päätimme jatkaa koko perheen harrastusta vasta syyslomaviikolla. Ja tiukkaa tulee olemaan, joka parsi ja paikka tulevat käyttöön...

5.10.2013

Valion blogissa juttu isännän pahakurisimmasta saaliista...

METSÄSTÄJÄN VAIMO

4.10.2013

Ihan Kiva on todella mielenkiintoinen hieho. Poikiminen pitäisi olla jo käsillä, mutta utareet ovat vielä toimittamatta. Seminologi tarkisti tänään tiineksi, mutta virinäsuoni ei löytynyt. Onkohan toinen muumio tälle aikakaudelle tulossa?

1.10.2013

Lokakuu on korkattu komiasti kolmella vasikalla, onneksi se ainut neiti oli parhaimmalta mammalta. Tältäkö se sitten tuntuu tammikuussa - hallitulta kaaokselta?

Ukki kyntää aamusta iltaan, kynnettävää on 60 hehtaaria. Esko on urhoollisesti maalannut vanhan navetan korkeinta päätyä itse tekemiltään tellingeiltä ja ajaa hiehoille lisäruokaa laitumelle. Ja seurustelee seminologin kanssa, tänäänkin oli kolme siemennystä ja kolme tiineystarkkia. Jihuu - hieholaitumella ei ole enää kuin kaksi tarkastamatonta!

29.9.2013

Onneksi tämä draama on kohta ohi. Isäntä lähti Vesannolle hirvimetsälle ja jätti perheen naiset huushollin pitoon. Noora on ollut erinomainen navetta-apuri ja kaikki on sujunut hienosti, eikä pannuhuonekaan ole temppuillut. Iltatarkit vain tökkii pahemman kerran:(

24.9.2013

Suoritimme oman kumpparikävelyn heti aamulla - välillä jopa juosten. Loput viisi pian poikivaa hiehoa olivat haasteellisia ja saivat hien pintaan aamun pienestä pakkasesta huolimatta. Heti samana päivänä jo aiemmin mainittu Iltatuli joutui luopumaan sarvistaan, kun eläinlääkäri teki hiehosta vähemmän vaarallisen.

Lehmien seassa on nyt kuusi hiehoa opettelemassa asemalle tuloa - ihanaa lokakuun alkua vain meille:)

Tiineitä hiehoja kaiken kaikkiaan on vähän liian paljon, navetassa 7 ja ulkoilmasta nauttimassa 27. Vähän harmittaa, ettemme ole käyttäneet enemmän liharisteytys-siemennyksiä huonoimmille lehmille. Mutta seuraavassa jalostussuunnitelmassa niitä on taas enemmän...

19.9.2013

Hieholaitumilla käy sellainen ralli, että huh huh. Tosin isännän viemät rehupaalit eivät kiimaan paljon auta. Yritämme pitää isommat hiehot ulkona koko syyskuun, vanhan navetan käynnistys ei voisi vähempää kiinnostaa. Vallankin kun meidän toinen työntekijä jäi kesälomaltaan piiiiitkälle sairaslomalla.

Ja tässä Iltatuli-hieho. Eikös olekin hieno nupoutuksen jälki?

18.9.2013

Isäntä taas lempparihommissa - ei ihan sala-ojituksessa vaan sala-ojan korjaamisessa. Me Piian kanssa jännäämme navetalla, mikä on seuraava projekti?

Elokuun lopussa saimme navettavieraita ja mukana oli Talviaisten tilan Heini, Valion blogin Maitoa Maalta-kirjoittaja. Siispä linkitetään nyt Hukkalaa ristiin ja rastiin:)

17.9.2013

Eipä tarvinnut lähteä enää erikseen lenkille, kun saalistimme aamulla pian poikivia hiehoja karjavaunuun. Tällä kertaa yhteistyökyky oli laitumen toisessa päässä:( Tässä porukassa on monta sarvipistiäistä ja joudumme vielä sarven sahaamiseen. Aika harvoin nupoutukset onnistuvat noin hassusti - onneksi.

15.9.2013

Tämän kesän perheen yhteinen harrastus on ollut rehukasan peittely - hyvässä säässä.

13.9.2013

40 hehtaaria kolmatta säilörehuasatoa on niitoksella. Uskomattomat kelit vain jatkuvat, pian on kukunut neljä viikkoa yhdellä ainoalla sadepäivällä:)

Navetalla on edelleen rauhallista - onneksi. Jyvien kanssa putjaaminen puristi mehut niin ukoista kuin akastakin.

Ensi viikon kuvioihin kuuluu pian poikivien hiehojen sisälle jahtaaminen. Koska meillä on vajausta työvoimassa, tuomme hiehot kuljetusvaunulla navettaan laumana ajamisen sijaan. Lisäksi Esko aloittaa hakettamisen, tavoite on sekin kuutioita, näitä vain 200:)

11.9.2013

Isäntä ennusti jyväsavotan kestävän kaksi viikkoa ja senhän se otti. Nyt on Hukkalan lehmillä ruokaa melkein koko vuodeksi, 550 kuutiota murskeviljaa ja 150 kuutiota kuivattua viljaa. Puintikosteus vaihteli 16-35 prosenttiin. Olkipaaleja tuli 50 kappaletta ja olkipaaleja muovissa 120 kappaletta. Keskimääräinen satotaso oli 3200 kiloa hehtaarilta.

Mutta puintikelit olivat mitä parhaimmat - eikö vain?

9.9.2013

Jokohan tänään saadaan kaikki jyvät kärryyn? Oi niitä aikoja, kun isännät kuivasivat viljaa toista kuukautta, nyt viikon yökukkuminenkin tuntuu ikuisuudelta. Lisäksi kuivaajan siilot ovat täynnä ja jyviä pitää pussittaa:)

7.9.2013

Fast ja Furious; semmoinen emäntä aamulypsyllä. Onneksi ukki tulee joka aamu, ettei ihan ipposen itsekseen tarvitse tehdä kaikkia hommia:)

Puinti ei ole enää nopeaa, 10 hehtaaria on vielä pystyssä. Hitaus johtuu vain kuivaajasta, loput jyvät menevät tahtiin 8 tuntia/ satsi. Ja sutsi satsaa sitten yökaudet:(

5.9.2013

Nuori ja vanha isäntä peitteli jyväsiiloon 300 kuutioita murskeviljaa, joka riittää noin 200 päiväksi.

4.9.2013

Yllättäen Esko sai lomittajan - pitämättömiä lomia ja lomittajalla vapaata. Mutta se tulikin ihan mukavaan saumaan, emäntäkin ehti oikoa koipiaan hieman enemmän. Navetalla on juuri nyt todella rauhallista, 99 lehmää lypsetään tankkiin ja erillislypsintä ei tarvita tällä kertaa...

31.8.2013

Noin 40 hehtaaria on jo puitu hyvissä olosuhteissa. Satotasokin taitaa olla kohtuullinen:) Hukkalan navetta imaisee päivässä noin tonnin jyviä ja vuodessa yli kolmesataa tonnia ja jos hehtaareja on sata...

Emäntä on erityisen iloinen pehkupaaleista. Vasikkalan kuivikkeet alkoivat olla jo vähinä ja vielä isomman osan oljista pureksii umpilehmät. Isot kiitokset naapuriin paalin pyörityksestä ja tässä tuoreen paalin päällä nököttää Fanni viikonloppukarjakon kanssa.

26.8.2013

Uusi viikko alkaa aina vain sukkelammin. Aloitimme sen hakemalla tunnutettavan Iituntiitu-hiehon laitumelta. Hieho marssi melkein omatoimisesti häkkivaunuun - liian helppoa?

Tulevalla viikolla on nupoutuspäivä ja tilavierailukin. Siispä hieman harjan heilutusta:)

Suurin urakka alkanee keskiviikkona, kun saamme porukan murskamyllyn Vesannolta. Omat 60 ja ostettavat 40 hehtaaria odottavat puimista. Toivottavasti nämä upeat säät jatkuvat pitkään.

25.8.2013

Kesti melkein viisi vuotta, kun isäntä tarttui taas vasaraan. Toivottavasti rakennusvimma ei pahene tellinkejä mittavampiin tekeleisiin. Viljankuivaaja on nyt maalattu ihan kokonaan ja vanhan navetan korkein pääty odottaa sutimista.

20.8.2013

Sata lasissa - tai siis tasaraha lypsyssä tankkin. Lisäksi on yksi ihana antibiootti-Enni ja reipas terni-Armada erilleen lypsyssä. Mutta heti huomenna laitamme kolme rouvaa aloittelemaan kesälomaa.

Enää yksi pitkässäärinen hieho odottaa poikimista, sen jälkeen vietämme toivon mukaan pari vasikatonta viikkoa. Murskemylly matkusti eilen Vesannolle ja palannee viikon kuluttua puintihässäköihin. Olisipa oikein kuiva - kuiva syksy, heinäladossa on vain muutama pehkupaali vasikoiden kuivikkeiksi.

17.8.2013

Sanoimme isot kiitokset Country-tytöllemme. Raila päätti kesätyönsä ihmetellen nopeasti kulunutta kesää. Todellakin, juurihan me aloitimme!

13.8.2013

Otimme aamutuimaan 13 pienintä vasikkaa sisälle tulevien vesisateiden pelossa. Huoh! Nämä vasikat olivatkin oikeita riiviöitä kerjäämään väkirehua ja vesivaunukin vuoti koko kesän keittiön ikkunan alla. Tällä viikolla pitäisi vielä saalistaa rannalla olevat hiehot kotiin. Syksy on tullut!

Valion blogissa on juttu PESURI JA PENSSELI. Pesty on - kaikki paikat, maalaus on hieman vaiheessa.

12.8.2013

Isännän työviikko lomaviikon jälkeen alkoi lypsymontun nostolattian korjauksella - öljyt suihkusi iloisesti. Remontti sujui sukkelasti, olihan pelkona isännän yksin lypsy. Lattian ollessa alimmassa pykälässä on lypsäjän hyvä olla 190 cm pitkä:)

10.8.2013

Lypsymontun uppopumppu pitää meitä vähän väliä jännityksessä - haetaanko pitkävartisemmat kumisaappaat? Lypsyasemalla piipahtaa toista sataa eläintä, joista viisi odottaa poikimista. Ihastelemme Ivory-hiehon jalkojen pituutta, niiden ansiosta emme näe utaretta lainkaan:)

9.8.2013

Täydellinen ajoitus - umpilehmät pääsivät takaisin puhtaaseen karsinaan alkaneesta vesisateesta. Nyt koko navetta on pesty, pala palalta:)

Isäntä pitää edelleen lomaa ja kiiruhtaa sala-ojitetulle pellolle kunnostus töihin.

5.8.2013

Sala-ojitus jatkuu kuivemmilla ja kuumemmilla keleillä. Ja julkkiksia riittää Hukkalan töissä, Kantritytön lisäksi meillä on nyt Maajussikin. Ihanan aktiivisia nuoria ihmisiä!

Pihassa ja navetalla kävi hirmuinen tohina, kun emäntä siivosi mielipuolen lailla. Huomenna saamme navetta - ja tilusvieraita:)

1.8.2013

Vauhdikas päivä jälleen kerran. Isännät ponkaisivat heti aamutuimaan sala-ojille ja keli oli kuraleikkiä. Aamupäivällä upea eläinlääkäri-opiskelija Jenni karisti vieremäläiset pölyt jaloistaan ja aloitti matkan kotiinsa. Siihen samaan syssyyn saimme odotetun vieraan neljän koiran kanssa. Mutta iltalypsy olikin sitten super-rauhallinen vanhan jengin voimin; emännyys, Piia ja Denis.

30.7.2013

Maitoa Maalta - blogissa poseeraavat ystävykset Noora ja Jää-akka. Hieho kulkee edelleen hienosti hihnassa ja Noorallakin on kesälomaa jäljellä vielä vajaat kaksi viikkoa.

29.7.2013

Joimme aamunavetalla kolminkertaiset kakkukahvit mustikkatiramisun kanssa. Kesätyöntekijämme Raila oli kruunattu Kantritytöksi edellisenä perjantaina Kiuruveden Viljo-näyttelyssä - tieto ja taito kauniissa paketissa. Toiseksi juhlimme Nooran täysi-ikäisyyttä ja kolmanneksi Piian töihin paluuta loman jälkeen. Ainakin emännälle ne olivat makeat juhlakahvit, nyt kiimantarkkailun saa jakaa puoliksi.

Ja isäntä oli koko pitkän päivän paaluttamassa tulevaa sala-ojitus aluetta, viiden hehtaarin urakka alkaa torstaina.

27.7.2013

Olimme koko perheen ( sisältää Jenninkin) voimin Kiuruveden Viljo-konenäyttelyssä. Isäntä haluaa isomman pellontasauslanan ja emännälle kelpaisi tuuletin. Tuulihoitoon ehtivät myös isännän veljet.

26.7.2013

Isäntä kylvää apulantaa ja Seppälän pelloille ajetaan sala-ojasoraa. Jihuu!

25.7.2013

Päivän mittaan peittelimme kolme rehusiiloa! Huolimatta yleismaailmallisesta rehun paljoudesta, työ sujui totuttuun tapaan todella sukkelasti. Jihuu!

Isäntä vapautuu lehmän lypsämisestä, kun Jenni oppi todella pian lypsymontun askelkuviot. Olemme aivan hengästyneitä katsellessamme hänen innokkuuttaan oppia uutta aikaa ja voimia säästelemättä.

Iltapäivällä vanhan navetan takana oli maalaustalkoot, kun Kaisa-mummu joukkoineen saapui paikalle. Kuivaajasta ja vanhasta navetasta on maalaamatta ehkä neljännes - ja Johannan kesälomaa tähteenä kaksi viikkoa. Siis suti heilumaan:)

21.7.2013

Super-sunnuntai! Perjantaina saimme eläinlääkäri-opiskelija Jennin perheenjäseneksi seuraavaksi kahdeksi viikoksi ja toiveena oli mahdollisimman paljon navettatapahtumia. Ja niitä tuli sitten solkenaan... Lauantaina Ihku teki XD:n ja heti sunnuntai-aamuna I am Roni pyöräytti Kevinin. Iltapäivällä Intro-hieho liittyi ensikoiden joukkoon... Ja maidottominen joukkoon. Mitenkähän saisi aamulla irroteltua maidot nuorista lehmistä?

Tulossa on siis aktiivisia päiviä aktiivisen nuoren opiskelijan kanssa:)

17.7.2013

Erikoispäivä jälleen. Edellisenä päivänä olimme valinneet 16 lehmää sorkkahoitoon uudelle sorkkahoitaja Vepsäläiselle. Hienosti sujui - vallankin kun Noora oli passissa raporttipaperin kanssa.

16.7.2013

Ihana aamulypsy:) Tietokone tunnisti vain ensimmäiset 20 eläintä ja sen jälkeen tuli Alpron kuolema. Onneksi lypsyllä oli Hukkalan varatietokone ( emännän muistikortti) ja lehmät tulivat lypsettyä kukin oikeaan osoitteeseen.

Huoltomies tulikin sitten heti aamupäivällä ja nosti ohjelman jälleen pystyyn. Tosin vasikat tuli juotettua sanko-automaatista, mökkälä kävi liian kovaksi yhteistyökyvyttömän juoma-automaatin kanssa.

Olemme pelottavan riippuvaisia automaattisesta tietojenkäsittelystä. Huh!

14.7.2013

Taas se ihana aamu, kun isäntä nukkuu pommiin!!! Onneksi ukki tulee luotettavasti paikalle ja lehmän lypsy sujui kaikesta huolimatta. Kuinkahan monta kertaa tämän suloisen 20 vuoden aikana näin onkaan käynyt?

Noora aloitti kotityöt ja opettaa kolmea vasikkaa aitaan vesisateessa - viilentää tunteita?

12.7.2013

Johannalla on kova pää! Esko-isä opetti nosturin käytön ja nyt neiti maalailee kuivuria korkeuksissa.

11.7.2013

Isännän huima kolmen päivän kesäloma alkoi - romukuorman teolla. Denis on aloittanut ison urakan pesemällä lypsylehmien osastoa pala palalta.

Jamma ja Jubileum hiehot synkronoivat kiimansa ja saimme kummankin neidin näppärästi sisälle. Emännän pää ei vain meinaa kestää nurkalta nurkalle juoksua kiimoja vahdatessa. Pitäisiköhän pystyttää teltta jollekin hieholohkolle? Mutta kuten eileisessä Niskavuoren näytelmässä Heta sanoi;" Emäntä on sitä varten, että joku muistaa kaiken."

Valion bogissakin on juttu ; " Hiehoja siellä, hiehoja täällä."

PS. Se ei ollutkaan pää, mikä ei kestänyt jatkuvaa tarkkailua, vaan vatsa...

5.7.2013

Isännällä pitää kiirettä, kun kolme lehmää poiki muutaman tunnin sisällä. Onneksi kaikki poikimiset sujuivat ilman komplikaatioita, sillä muistamista riittää muutenkin.

Emäntä huiskutteli maalipensseliä Johannan kanssa viljankuivaajalla. Mitenkähän käy, saadanko sellaiset tellingit, että joku uskaltaa maalata joskus korkeuksissa? Maalin menekki on hirmuinen...

3.7.2013

Maanviljely elämäntapa? Tällä kertaa se tuntui hitaalta ja rankalta tavalta kuolla. Hiehon erottelu sujui lähes rankkasateessa, onneksi todella nopeasti. Kesyt ja uteliaat eläimet ovat helpotus:)

2.7.2013

Ei ihan riitä 8 tunnin työpäivä:)

Päivän mittaan navetalla kävi kaikki mahdolliset autot DeLavalia lukuunottamatta. Ensiksi kävi A-tuottajat, pikana ilmoitettu teuraslehmä lähti puolen tunnin sisällä - siis todella huikean nopeaa palvelua. Siihen syssyyn tuli seminologi ja jihuu - 4 tiinettä hiehoa. Kohta tulikin vasikka-auto ja kaksi terniä matkusti maailmalle, jonka jälkeen olikin väljempää nupouttaa 5 pikku-lehmää eläinlääkärin kanssa. Ja eiköhän nurkan takana piipahtanut vielä kuolleen eläimen kuljetuskalustokin. Jestas!

Päivän saldo on kuitenkin -3, koska saimme kaksi uutta vasikkaa. Ja vielä iltalypsyllä teemme pikaprogesteroni-testejä - noin niin kuin kokeeksi. Jestas:)

Huomenna jatkuvat liikuntaharjoitukset hiehojen kanssa; erottelemme siemennettäviä ja muuten vain mukavia. Eskolla tuntuu olevan ongelmia paimenpoikien kanssa - edelleen.

29.6.2013

Liikunnallinen aamupäivä tiedossa, kaksi hiehoryhmää ihanasti sekaisin. Parisuhde-testi?

28.6.2013

Ihanan viileä päivä! Pitkä kuumajakso saa pelkäämään lehmien puolesta ja varsinkin niiden solujen. Tosin Esko ei tykkää, kun ei pääse kylvämään uudismaata ja Johanna veti takkia niskaan lähtiessään maalaamaan vanhaa navettaa.

Tässä maalari viimeistelypuuhissa isänsä kanssa:)

Ja Piialle toivotamme erinomaista kesälomaa!

26.6.2013

Teimme isännän kanssa yli 500 kilometrin maakuntamatkan Kainuuseen. Saimme tutustua Suomussalmella kurssikaverin navettaan ja tiluksiin. Tullessa istuimme toisen mokoman Puolangalla toisen kurssikaverin upeissa maisemissa järven rannalla. Todella hieno reissu - lähes ex tempore.

25.6.2013

Toinen emännän vapaapäivä - ihanaa! Navetalla on tehokolmikko; Piia, Raila ja Denis vielä huomisen, loppuviikosta Piia jääkin jo kesälomalle.

Isännällä näyttää olevan mielipuuhaa, kiven kerääminen ja kylväminen uudismaalla, hyvä kun ehtii syömään tai juomaan.

Johanna oli levännyt juhannuksena niin hyvin, että maalasi aamu seitsemästä aina iltaan saakka. Emäntä-raukkakin nousi tellingille, mutta palasi äkkiä maan pinnalle - metri riittää jakkaran korkeudeksi. Onneksi Johannalla on kovempi pää. Vanhaa navettaa on maalattu jo mukavasti.

PS. Siljan uutiset; Ukki lähti aamulla töihin neljältä ja palasi mökilleen 19.30.

23.6.2013

Ihan kuin isäntä olisi vilahtanut niittokoneen kanssa tiluksilleen! Rannalla om 60 aarin heinikko pystyssä ja isännän pitkäveteinen juhannusretriitti on lusittu:)

18.6.2013

Ukki niitti hieholaitumet ja nuori isäntä kylvi keinolannoitteita. Lisäksi saimme uuden paimenpojan, mutta se ei taida paljon auttaa autokatoksen penkillä?

16.6.2013

Hukkalassa on meneillä koe - kenellä hermo kestää. Ilmeisesti ukonilma on rikkonut paimenpoikia, kun hiehot ja vasikat nojailevat aitalankaan. Toivottavasti nämä äpöt uskovat pelkkää koristetta.

12.6.2013

Ajattelimme pitää isännän kanssa minikesäloman, mutta se vaihtuikin kevyeksi puuhasteluksi maatilalla.

Isäntä sotki vanhan navetan lietesäiliön sisältöä, hiehojen kokkareet eivät ole juoksevinta laatua.

Emäntä taas pesaisi vanhan navetan - nyt kelpaa hymyillä:)

Kaisa-mummu aloitti suur-urakan Johannan kanssa, puutarhavaja on maalattu. Kenekähän pää kestää viljankuivaajan korkeuden?

Uuden navetan hiehopuolikin hohtaa osittain puhtautta.

Hoh hoijaa... Piia antoi emännälle synttärilahjaksi rauhoittavia; ihanaa suklaakahvia ja suklaata. Nyt olisi ehkä aika nauttia noita herkkuja. Kiitos Piia!

10.6.2013

Rehuntekokin loppui heti alettuaan, lähes 70 hehtaaria koottu. Satotaso oli noin 75 % normaalista. Alkukesä on kulunut pikakelauksella.

9.6.2013

Olihan tuossa jo pikku taukokin - kylvötöiden ja säilörehun korjuun välillä. Esko liikkui aamulla sukkelasti, siilokin oli vielä lakaisematta:)

Noora aloitti uuden navetan pesemisen - vanha navettakin olisi nyt tyhjä... Tekemistä on ihan riittävästi ja jopa liikaa hyvän tuulen säilyttämiseksi.

8.6.2013

Valmiina matkaan - 6 tiinettä hiehoa saa pian kyydin kesän kestävälle rantalomalle:)

7.6.2013

Uskomatonta! Kyykäärme oli eksynyt meidän navettaan hiehopuolelle. Onneksi Piia ehti häätämään kutsumattoman vieraan ennen vahinkoa. Ja siitä meni vain hetki, kun orava juoksi parsilaitteiden päällä:)

5.6.2013

Nyt se loppui - kaikki jyvät ovat maassa!

Iltanavetalla ennustimme Piian kanssa kahta uutta vasikkaa ja toivoimme niiden valmistuvan isännän iltatarkastukselle. Esko taisi olla todella iloinen illan tehojumpasta, kun veteli Karhun ja Kinuskin maailmaan.

4.6.2013

Ja höpö höpö. Meidän toukotyöt ovat kestävää laatua, Niilo ja Esko kumpikin hurmaantuvat kivien keräämisestä. Ja koska kelit sallivat, viimeiset lohkot tehdään ajan kanssa nauttien.

Tässä koneurakointi ajaa vielä lietettä, seuraavaksi Esko äestää ja ukki kerää kiviä.

Pönkämäki on kivetty ja kivet kauniisti rauniolla.

Iso hieholauma pääsi aamulla vapauteen. Nyt on vain pieni pula aidatuista lohkoista, vanhan navetan tänään tarkastettavat hiehot ovat vailla aitaa. Nämä taitavatkin päästä Palosenjärven maisemia ihastelemaan.

Raila aloitti eilen kesätyöt samoin kuin siskontytär Katja saapui Nooran kaveriksi. Nuoret neidit opettivatkin eilen ison pompsin muutaman kuukauden ikäisiä vasikoita aitaan. Ja tässä Noora Kebnekaisen kanssa:) ja tässä seuraava lasti opettelemaan aidassa oloa.

Mäkipellon pian poikivat hiehot nauttivat helteestä vatukossa, kun taas uuden navetan takana on 15 tarkkailtavan hiehon porukka; haisteleeko Juno Borealis kiimaa?

Josko yrittäisi lakaista rehusiilot ilman vesisateen avustusta? Rehunteko alkaa yllättävän pian...

29.5.2013

Vielä olemme hengissä:) Esko ja Niilo ovat tehneet töitä kellon ympäri ja jälki on sen mukaista. Ehkä vain kuudes osa on kylvämättä tämän illan jälkeen. Tosin on ollut aivan loistavat kelit ja vain yksi koneenkorjaus päivä.

Hiehojakin on ulkona nyt 30. Noora aloittaa loman ensi viikolla ja sen jälkeen ryhdymme opettamaan aitaan pienempiä äppöjä.

Aidan tekoa, navetan pesua, rikkaruohojen torjuntaa...

22.5.2013

Valion blogissa on juttu Hukkalan humisevasta huushollista;

Kehityskeskustelua

21.5.2013

Heti aamutuimaan vapautimme 13 tiinettä hiehoa vanhan navetan uumenista. Sen jälkeen isäntä hävisi Palosenjärven tiluksille Seppälään ja jos oikein havainnoin, ukko kolisteli kotiin joskus puolilta öin.

19.5.2013

Huikea helluntai nostatti pölypilviä, kun urakointi Åsenbrygg ajoi lietettä hirmuisella vauhdilla. Isäntä sen sijaan sai päätökseen keinolannoitteiden ripottelun.

17.5.2013

Meidän uusi kesätyöntekijä Raila tuli tutustumaan työpaikkaansa hieman etukäteen, virallisesti saamme nuoren naisen tiimiimme kesäkuun alussa. Hienoa - tervetuloa Raila! Me tarvitsemme sinua:)

Ukki ajaa kiviä ja Esko lannoitteita.

16.5.2013

Nyt ei mennyt ihan sekunnilleen, mutta melkein! Hurautimme hoitaa koko karjan isännän kanssa suloisesti kahdestaan ( + ukki appeen teossa). Aikaa meni vain hieman enemmän, mutta askeleita tuli tupla-annos.

14.5.2013

Tyyntä myrskyn edellä? Nyt on mennyt pari päivää ilman erillislypsintä. Muutenkin 97 eläimen tilkkominen sujuu melkein sekunnilleen, aamulla 1 tunti 34 minuuttia ja illalla 1 tunti 26 minuuttia.

Esko on aloittanut aidan tekemisen kosteuttavassa kevätsäässä. 60 hehtaaria kylvöksiä odottavat... Mutta eipäs panikoida ennen kuin on pakko:)

12.5.2013

Meidän Johanna onnittelee kaikkia äitejä Valion Maitoa Maalta-blogissa!

ÄITI HAISEE NAVETALLE

11.5.2013

Onneksi talon tyttäret ovat oivaltaneet, että lypsytyö on hauskaa ja iloiten osallistuvat viikonloppujen tekemiseen:) Akuutti työvoimapula on jatkunut jo kuukauden ja jatkunee toisenkin, mutta näillä mennään.

Viikolla saimme neljä vasikkaa ja kaikki syntyivät hallitun hienosti. Nyt vietämme taas vasikatonta viikkoa? Lypsyasemalla piipahtaa 99 eläintä, joilla kahdella on umpilehmän rasti utareessa. Ensi viikolla otamme taas kolme uutta hiehoa opettelemaan lehmänä oloa. Piia laatikin pitkän listan poistettavista lehmistä, ensi tiistain viikkopalaverissa arvomme aloituksen.

Ukki on rientänyt koko viikon kyntämään uusia vuokrapeltoja ja isäntä on kokeillut lietteen levitystä. Nyt lietealtaassa on jo vesisateen vara! Ja niistä johtuen kevättyöt sujuvatkin aidan teon merkeissä - lähes 100 pikku-lehmää odottaa pihalle pääsyä.

5.5.2013

Saimme pitkästä aikaa uuden vasikan - onneksi vasta nyt! Vappuviikolla Hukkalassa oli akuutti työvoimapula ja Esko hoiti karjaa lomittajan ja ukin kanssa. Onneksi kyseisellä viikolla suurin tapahtuma oli kolme siemennystä normaalirutiinien lisäksi.

Lietevaunu on uhkaavasti altaan vierellä ja uudet vuokrapellotkin pääsevät pian käsittelyyn. Hurja kevät ja vielä hurjempi kesä on alkamassa!

27.4.2013

Vasta syksyllähän meillä oli tuo mokomakin flunssa. Navetta on kuin keuhkotautiparantola, köhimistä riittää. Nyt seuraamme silmä tarkkana nuorten vointia, pötsin täyteyttä ja vireyttä.

Saku Sammakko lähti tänä keväänä kosimatkalleen harvinaisen myöhään ja niin Esko pääsi ilman lumikenkiä lähteelle poistamaan otuksen vesiputken suulta. Niin, kaikkeen tottuu, kun useasti sattuu - veden loppumiseenkin.

24.4.2013

Muutaman kuukauden ikäiset vasikat aloittivat yskimisen jo pari päivää sitten. Tänä aamuna inspiroidumme kuumemittarista ja mitä se paljastikaan? Löysimme ainakin 7 vasikkaa työn alle; Metacamia ja Alamyciniä! Nyt Piia saa todellakin olla pieneläinhoitaja ja me muut tarkkana uusien potilaiden suhteen. Onneksi tartuimme toimeen varhaisessa vaiheessa ja kaikki pikku-potilaat jäivät illalla märehtimään:)

23.4.2013

Toisessa työpaikkapalaverissa pähkäilimme soluja. Edellisen viikon näytemittalypsyn tulokset olivat suhteellisen hyvät ja moni soluttaja oli parantunut. Silti tankkimaidon luvut seilaavat siellä ja täällä...

Vanha isäntä verryttelee kesän koitoksiin tekemällä rankoja, nuori isäntä tyytyi liiterin siivoamiseen:) Tosin noita erilaisia virkamiehiä ja kaupantekijöitä lappaa ovista ja ikkunoista Eskon elämän vauhdittajaksi.

Ja sanomattakin on selvää, että navetalla on siemennyskausi!

PS. Esko vuokrasi 24 hehtaaria lisää työtä.

16.4.2013

Uuuh, mikä päivä! Aamulla pidimme Hukkalan ensimmäisen työpaikkapalaverin. Katsoimme porukalla soluja, kiimoja ja toukokuun työvuoroja ja vapaita. Sen jälkeen Esko esitteli yhden tilakunnon; kuinka meidän tulokset sijoittuvat vertailussa muihin samankokoisiin. Porukalla päätimme palauttaa keskituotosta.

Onneksi isäntä huhki tänään eläinlääkärin kanssa ( pari kiimatonta, utaretulehdusta ja monta tiineyttä) niin illan ponnitus näytemittalypsyllä sujui täydellisesti. Illan kruunasi onnistunut kehityskeskustelu Deniksen kanssa.

Tuntuu tosi hyvältä, kun on tarttunut työnjohtoon täydellä teholla. Meidän projekti on kohta valmis! Hyvä Piia, Denis, Esko ja minä:)

PS. Kesätyöntekijäkin on pian valittu.

12.4.2013

Kirjallisia töitä edelleen? Tunnollisena oppilaana kotitehtävät on nyt palautettu johtamiskoulutukseen liittyen. Seuraavaksi pitäisi laatia huima kysymys-lista englanniksi. Isäntä pisti työkkäriin haun kesätyöntekijästä ja ihan kiitettävästi on tullut vierakielisiä yhteydenottoja.

11.4.2013

Mikä päivä! Aamulla pidimme Piian kanssa kehityskeskustelun, jossa vierähti melkein tunti! Kahlasimme läpi Hukkalan Framen ja suunnittelimme porukalla parempaa tiedottamista. Ja mikäpä siinä oli, kun sai antaa työntekijälleen pelkästään positiivistä palautetta.

Pihassa meitä odotti sitten erinomainen maitotilaneuvojamme Terttu Murtola jälleen paksun tulostenipun kanssa. Kulunut vuosi on mennyt kohtuullisen hyvin, tosin mistään kulukurista emme saaneet kehuja. Hiehot ovat lypsäneet heikohkosti ja niitä utaretulehduksia on ollut pilvin pimein. Mutta muuten luvut olivat ihan mukavalla tasolla.

Iltapäivällä saimme uuden vasikan kuin mausteeksi sitten kahteen viikkoon. Kaneli saakin nyt ihan ykköshoitoa:)

10.4.2013

Takaisin työmaalla. Tällä kertaa navetalla oli ollut rauhallista ja saimme jatkaa juuri siitä mihin jäimme sunnuntai-iltana.

Johtamiskoulutus oli taas todella antoisaa. Puolivalmiiksi tehdyt kotitehtävät odottavat puhtaaksi kirjoitusta ja projektityöhönkin löytyi aihe; "Tehokkaampi työnjohto". Aihe on suppea, mutta uskon sen olevan juuri sitä, mitä me tarvitsemme.

7.4.2013

96 lehmää lypsyssä, joista vain yksi Anelma on erilleen lypsettävä. Jihuu! Sairaskarsinat ovat tosin pullollaan, rouvat ottivat nokkiinsa sorkkahoidosta ja Rimadyliä menee.

Vasikkalassakin on rauhallisempaa kuin koskaan - tai siis viime syksyn. Siemennysrintamalla sen sijaan hoidetaan jopa 3-4 eläintä päivässä. Tänä aamuna meidän juoksutusmahapotilaskin oli kiimassa!

Huomennna suuntaamme jälleen johtamiskoulutukseen Siilinjärvelle. Tällä kertaa keskitymme johtamiseen käytännön tilanteissa. Seuraavaksi ote johdannosta;

"Keskitymme johtamisajatteluun kokonaisuutena; strategiseen johtamiseen, henkilöstön johtamiseen, muutoksen johtamiseen sekä johtamisen eri rooleihin. Mukaan on valittu myös näkemykset ulkomaalaisten työntekijöiden johtamiseen. Jakson päätavoitteena on löytää jokaiselle osallistujalle hyviä käytäntöjä oman yrityksen johtamiseen eri tasoilla, myös päivittäisjohtamisessa."

Tätä koulutusjaksoa olisimme tarvinneet jo monta vuotta sitten:)

4.4.2013

Sorkkahoito-päivä paketissa. Tällä kertaa hoidimme vain 26 lehmää ja Anelma-rouva voitti kurjuuden; kiertymät ja haavaumat molemissa takajaloissa. Mutta me olimme ennakoineet sen, lehmää on lääkitty Penovetilla jo pari päivää.

Ukki siirtää lietettä altaasta toiseen ja isäntä ihan itse tyhjensi eilen yhden pehkukarsinan. Kesän on pakko tulla - hangista huolimatta:) Lukeehan Valion blogissakin:

Kesää kohti

31.3.2013

Sisäinen kello herätti 2.30 aloittamaan kesäajan työt. Kellon siirto on ihan älytöntä, mutta onneksi lehmät ovat jo tottuneet kaikkiin typeryyksiin ja nousivat nätisti aamulypsylle:)

Iltapäivällä tuli sitten tämän vuoden ensimmäinen kuollut vasikka. Viikko sitten etuajassa syntynyt kaksonen ei toipunut hoidosta huolimatta. Yritimme Piian kanssa kaikki konstit, mutta aina nekään ei riitä. Toisaalta voimme lohduttautua sillä, että se oli ensimmäinen 49:stä vasikasta. Poikineita tälle vuodelle on jo 46!

29.3.2013

Enni lehmä poiki kolmannen kerran ja tekaisi Xennin. Kaikki sujui mallikkaasti ja mikä parasta, ensi kuussa poikii VAIN muutama lehmä. JUHLALLISTA!

Oikean puolen juoksutusmaha leikkauspotilaskin voi vielä hyvin, leikkauksesta on jo kolme viikkoa. Mutta vieläkään emme uskalla sanoa, että voitto kotona.

Lunta on vielä runsaasti ja lietesäiliölle oli ilmaantunut ajoura. Lähiaikoina lieneekin tuon tuoksuvan rahan siirtoa altaasta toiseen.

Ja ylihuomenna on taas se kellon siirto ja tuntia lyhempi yö, siis heräämme oikeasti Intian aikaan:)

25.3.2013

Olipa uskomattoman helppo herätä eka työaamuna loman jälkeen, olimmehan heränneet lomalla joka aamu kello 6 ja Suomen aikaa se oli 2.30:)

Edellisenä iltana keittiössä porisi taas Delvotestit ja niinpä aamulla oli vain kaksi erilleen lypsettävää 97:stä lehmästä. Tosin jo iltapäivällä maitosuodatin näytti epäilyttävältä... kökkönen sentään...

Nuori ja vanha isäntä urakoi ensi kesän siemenien kanssa, katon alla on niin paljon muutakin tavaraa. Onneksi tulevat kiintiökaupat hoituvat sittenkin kirjekurssina, eikä nuoren isännän tarviste ajaa Joroisiin saakka 220 000 kiintiölitraa ostamaan. Näin meillä on pian laillisesti 970 000 litraa työnteko lupaa...

24.3.2013

Eipä ollutkaan suora ja sileä viikko, vaan paljon mutkia ja vastamäkiä! Mutta hienosti navettaväki oli pärjännyt halvausten ja poikimisten viidakossa. Isot kiitokset Piioille, Tapanille, Denikselle ja ukille - teitte meidän lomamme mahdolliseksi.

PS. Silja-mummukin oli koirien hoidon ohella osallistunut kahden lehmän poiítukseen:)

14.3.2013

Ei pitänyt takapuolen rusetti pyrstötahteä paikallaan ja se oli sitten siinä - tai nurkan takana. Harmitus, harmitus ja vielä kerran harmitus, menetimme hurjasti lypsämätöntä maitoa...

Päivään kuului myös uuden lomittajan opastusta, meidän oma Piia opetti lomittaja-Piia talon tavoille. Ukki piipahti silmäleikkauksessa, Esko sörssi ostojyvien kanssa ( kuorman purkaminen oli luvattoman vaikeaa, samoin kuin sen tänne mäelle saanti) ja emäntä jalosti karjaa. Ihan hupsu päivä!

Nyt TOTISESTI TOIVON rauhallista seuraavaa viikkoa, kun isäntäväki lomailee. Toivon, että kaikki utaretulehdukset, halvaukset, konerikot ja muutkin vastoinkäymiset ovat myös lomalla. En epäile, etteivätkö kotimiehet niistä selviäisi, mutta tahtosin heille sileää ja selvää työviikkoa. Todellakin.

11.3.2013

Parempi aamu. Pyrstötähtikin oli koossa, sunnuntain kunniaksi väänsimme takapuolen kanssa oikein perusteellisesti. Seuraava repsahdus onkin sitten varmasti viimeinen, mikään takamus ei kestä tuollaista urakointia...

Yöntytär on elossa:) Näinpä tänä aamuna jopa märehtimistä! Mutta peli ei ole vielä pelattu, oikean puoleinen kierre vaatii paljon enemmän aikaa toipumiseen ja syöminen alkaa hitaammin. Mutta niin kauan kuin on elämää, on toivoa?

Kiireinen viikko on alkamassa, ensi maanantaina pitäisi olla vinku-Intiassa. Sitä ennen jalostussuunnittelua, jyväkuormaa, uuden lomittajan opastusta ja monia muita hauskoja juttuja, jotka ovat salaisuuksia vielä meille kaikille. Navetta elämä ei ole ainakaan tylsää, aina tulee uusia ongelmia ratkottavaksi vanhojen lisäksi.

9.3.2013

Maitoa Maalta blogissa juttu meidän prinsessoista; joista nuorempi tuuraa äitiään navetalla juuri nyt, lauantai-iltana kello 19.30.

Kuusi päivää sitten poikinut Yöntytär heittäytyi pari päivää sitten ripulille ja sen jälkeen syöntilakkoon. Koska rouvalla on sirot jalat ja kaunis utare, aloitimme radikaalin hoidon välittömästi eläinlääkärin tultua. Siellä ne nyt vääntävät ja kääntävät oikean puoleista juoksutusmahan kierrettä. Tämä on se vakavampi tapaus, tauti voi tappaa ilman hoitoa nopeasti ja jopa hoidonkin kanssa. Aamu on iltaa viisaampi ja huomenna näemme, teimmekö taas turhaa työtä. Yritetty ainakin on!

7.3.2013

Voi sun pyrstötähti:) Muutama viikko sitten eläinlääkäri teki hienon rusetin Ylva-lehmän peräpäähän. Nyt lehmä innostui kiimaan ja tupsautti kaikki koristeet rusetin tälle puolelle. Jälleen tuppi-tappelulla saimme tavarat oikein osoitteeseen ja pistimme rusetin hieman tiukemmalle. Uusi elämys!

Aamukahvilla silmäilimme vuosiraporttia ja väkisin takerumme siihen tosiseikkaan, että keskituotos on laskenut - mrrrr.... Siinä murinassa meinaa jäädä huomiotta raportit positiiviset kohdat; pieni vasikkakuolleisuus, vähemmän sairauksia, vanhempia lehmiä ja vaikka mitä muuta alle alueen keski-arvon.

6.3.2013

40. tämän vuoden vasikka odotti iloisesti emäntää poikimakarsinassa. Meille syntyy vuodessa noin 120 vasikkaa eli 2 viikossa. Alkuvuonna niitä on tullut neljän vasikan viikkovauhtia. Mutta nyt se ehkä loppuu, maaliskuussa odotetaan poikivan enää 6 lehmää:) Lehmävasikat ovat tänä vuonna häviöllä numeroin 15 -25.

4.3.2013

Kaksi lehmää oli poikinut yöllä ja kumpikin vasikka oli "karannut" naapurikarsinaan vanhan Tulila-lehmän hoidettavaksi. Tulila huokaili samaan tapaan kuin emäntä - ei voi olla tottakaan....

3.3.2013

Ei niin millään enää jaksaisi... ja nämä sunnuntait pitäisi lailla kieltää. Pyhätöiden kruunuksi Esko lopetti Hazel-ensikon, joka särki lonkkansa kiimarytinöissä 3 viikkoa sitten. Suomalaisella sisukkuudella nostelimme ja kääntelimme potilasta tuon ajan uskoen paranemiseen, turhaan. Lisäksi aloitimme kaksi utaretulehduksen hoitoa ja poiítimme yhden lehmän.

Tappelemme tupeilla, kun puukot on poikki...

23.2.2013

Solut taas normaalilukemissa ja onneksi hintanäytteessä. Olemmekin rotjanneet solukilpailun voittaneita yllätyslehmiä lämmittävällä voiteella oikein urakalla. Asemalla piipahtaa pian 100 lehmää ja tuotanto on maksimissaan. Tosin muutama vanhempi lehmä pitää meitä vielä poikimisjännityksessä.

Ukulele sen sijaan poiki jo kuudennen kerran. Rouvaa lienee lääkitty ennenkin ja niinpä Ukulele näyttää kieltä pelkästä pitkästä katseesta. Onneksi osasimme ennustaa jakaantumisen muista merkeistä ja Ququlele syntyi touhukkaan emän huomaan hallitusti.

Huoh. Nyt alkaisi riittää tämä poikiminen. Päivät venyvät kuin pullataikina vasikoiden, maitojen ja vahtaamisen kanssa. Mutta jaksaa, jaksaa... Vielä kymmenen vasikkaa ja sitten rauhallisempaa SIEMENNYSKAUTTA:)

20.2.2013

Tasapeli. Vastapoikinut lehmä ei todellakaan syönyt ja näytti aamu aamun jälkeen enemmän poissaolevalta. Koska lehmän utare oli alhaalla ja lypsy tapahtui kahdessa erässä, nurkan taakse taluttaminen tuntui helpotukselta. Hazel-ensikko sen sijaan yllätti nousemalla itse ylös:)

Omat, hiiren papanan kokoiset jyvät loppuivat. Niitä saikin ihastella lantaläjissä, kun murskamylly ei taitanut niille kerrassa mitään. Saapa nähdä, lypsääkö lehmät paremmin etelän hedelmillä. Ja ostorehujen osuus taas nousee...

18.2.2013

Tavallinen arki laskeutui Hukkalaan 6 lomittajapäivän jälkeen. Tosin ei kyllä kovin mieltä ylentävissä tunnelmissa. Hazel-ensikko tarvitsee joka nostoapua aamuin illoin ja Kiekun ja Kaikun emä ei suostu syömään. Kalmalle tuoksuu...

Iltapäivällä navetalla odottaa 95 näytepurkkia, kun vietämme suloista näytemittalypsyä. Silloin pitää pysyä asiassa ja mieluummin hiljaa, että pääsemme 100% tulokseen. Tällä kertaa solu-voittaja on hieman vaikea ennustaa, mutta ehkäpä musta lehmä:)

13.2.2013

Helepotus oli jäänyt tänä aamuna jalkeille neljän lepopäivän jälkeen - siis toivoa vielä on! Lisäksi oli syntynyt pari vasikkaa lisää, mutta onneksi ovi toiseen suuntaan avautui myös; 7 terniä riisui kaulapantansa muuttoa varten:)

Tänään saimme vihdoinkin valokuidun, jota pitkin euromme kipittävät vielä hurjempaa nopeutta Eskon maksaessa laskuja. Siinä samassa rytinässä tapahtuu myös suuri muutos; ESKON SÄHKÖPOSTI OSOITE MUUTTUU!

esko.luttinen[ät]gmail.com

11.2.2013

Kun navetta kiilsi puhtauttaan, luulimme helpon elämän alkavan. Viime lauantai muutti kuviot kuitenkin täydellisesti.

Saimme kaksi jalatonta lehmää! Hazel-ensikko keikkui kiimassa kahden suuren lehmän kanssa ja hyvä kun pääsee enää ylös. Helepotus sen sijaan poiki vasta toisen kerran, mutta päätti ryhtyä topakasti petipotilaaksi. Onneksi meillä on lypsymahdollisuus sairaskarsinoissa ja hurjasti vasikoita juomaan erilleen lypsettyä maitoa!

Eilen illalla poiki super-pullea mamma tehden normaalikokoisen sonnin. Ja tänä aamuna karsinasta löytyi vielä se toinen sonni; Kieku ja Kaiku.

Tänä vuonna on poikinut 27 lehmää ja olemme saaneet 29 vasikkaa. Vain kahdeksan noista on lehmiä. Ehkäpä jatkuva tammi-helmikuun poikimaruletti helpottuu jonakin vuonna? Ternivasikat lähtevät vain todella huonosti, jonossa on 16 lähtijää...

Tämä sairaiden ja poikivien kanssa seikkailu on sellaista hulinaa, että eipä ehdi enää pohtia elämän suuria peruskysymyksiä, juoksee vain helmat hampaissa kohteesta A kohteeseen B. Joutilaisuus on siis kaiken pahan alku:)

6.2.2013

Esko-isäntä toimi pr-miehenä esitellessään navettaamme Mikkelin vieraille. Sitä ennen emäntä oli saanut tehdä monta rupeamaa omaa lempityötään ; siivota!

2.2.2013

Onneksi se on aina hieman harjoittelua - lehmän nostotelineen kokoaminen. Voi hurja, että yksi halvaantunut lehmä työllistääkin todella paljon!

31.1.2013

Tammikuu hienosti paketissa ilman hirveitä pakkasia ja se parasta. Eilen tyhjensimme isompien vasikoiden pehkukarsinan, kun ovea saattoi pitää reilusti auki ja nyt jatkamme siivouksella ensi viikon tilavieraiden kunniaksi. Tosin isäntä taitaa siivota tuota lunta, mitä sääennuste lupaa enemmän tai hieman enemmän.

Piiallakin on tänään onnen päivä, kun 4 ternisonnia muuttaa majaa. Tosin aamulla navetalla odotti upouusi Kasperi-vasikka ja lisää on tulossa:)

Emäntä palautti viime viikolla saadun kotitehtävän - menihän siinä ihan kokonainen viikko sitä tehdessä:) Ja tässä muutama makupala...

Mitä olemme oppineet viimeisen kolmen vuoden aikana?

Työmäärä ei vähene laajentamalla, menestyminen vaatii TYÖTÄ.

Hintojen vaihtelu on ollut arvaamatonta, kaupan teko on onnen kauppaa.

Omaa osaamista on kehitettävä jatkuvasti.

Sidosryhmien merkitys on kasvanut, urakoitsija on iso osa arkea.

Uusi rooli työnantajana on haastava, henkilöstön johtaminen ei ole aina helppoa, kun ei aina pärjää itsensäkään kanssa.

Näiden seikkojen summa lienee se, että maatilan laajentaminen vaatii todellista tahtoa tehdä runsaasti maataloustyötä, riskejä pelkäämättä ja hermoja venyttäen.

27.1.2013

Ensimmäinen navetta-aamu onnellisesti ohi viiden päivän opiskelun ja lomailun jälkeen. Orientaatio vaikeudet ohitettiin nopeasti, kaikki oli sujunut sillä välin hienosti ja asiat olivat järjestyksessä.

Vasikkalassa on vain edelleenkin tungos. Tammikuussa syntyneistä 19 vasikasta 13 on välitykseen lähdössä ja vielä kiltisti kotona.

23.1.2013

Nyt ei kyllä tule askeleita, kuin pulpetin, kahvipöydän ja ruokapöydän välillä. Silti nälkäkin yllättää! Strategia-oppi ei ole aivan helppoa ja Hukkalan visiot ja missiotkin pitänee päivittää. Tämä johtamiskoulutus vaikuttaa vaativalta, mutta varmasti vaivan arvoiselta.

20.1.2013

Ukki lopetti sairastamisen ja aloitti jälleen appeen sekoittamisen - toivottavasti ei tule nyt takapakkia:) Mutta toisaalta on paljon helpompaa kuvitella poistuvansa tältä tontilta pariksi yöksi, kun Niilo on taas vahvuudessa.

Toissapäivänä ei vilkkunutkaan vain yhdet sorkat Akanhuivin takamuksesta, vaan kahdet! Saimme suloiset Karvahatun ja Kellohameen. Mutta siihen se suloisuus sitten päättyykin, kun vasikkala suurinpiirtein pullistelee. Vain viisi vastasyntyneen yksiötä tietää aika nopeaa siirtoa automaattijuottoon. Mutta heti huomenna isännyys kyselee, josko yli 10 eläimen ternijonoa voisi edes hieman lyhentää. Kaiken kaikkiaan meillä on nyt 220 eläintä ja tuokin luku kielii huimaa sonnivasikoiden määrää.

Moninaista on myös tuo kirjanpito. Niin umpeenpanot kuin poikimiset pitää kirjata niin moneen paikkaan; navettapäivyriin, Alproon, siemennyskorttiin, Ammuun, kotisivuille ja vielä mehukkaimmat jutut päiväkirjaan. Ainekset seikkaperäiseen karjatalouden elämänkertaan ovat olemassa:)

Ja tässä Delvotest-keittiö.

18.1.2013

Tulppa aukesi ja saimme samaan rytinään kolme vasikkaa ja neljäs taitaa jo pilkistellä. Tässäpä ihana odotetaan poikivan lista lypsymontun seinältä!

15.1.2013

Kuten tavallisesti, vasikoiden pannat käyvät vähiin tammikuussa. Meillä on jopa 10 sonnivasikkaa! Kaksi niistä odottaa genomituloksia hamaan tulevaisuuteen ja loput ternivasikka-autoa - yhtä kauan? Tällä viikolla on ohjelmassa 10 vasikan nupoutus. Se on tarkkaa työtä, että jokainen vasikkaa saa vain yhden unettavan annoksen.

Ja sama tulee jatkumaan. Lehmillä on erinomainen tapa tulpata vasikoitaan. Juuri nyt yhden hiehon määrä on jo mennyt ja monta mammaa odottaa vain oivallista hetkeä. Synkronoituvatko poikimisetkin?

11.1.2013

Tämän vuoden saldo on jo yhdeksän vasikkaa, joista neljä lehmää. Pitkä ja pimeä tammikuu vain vilahtaa, kun huiskimme navetalla poikineiden kanssa. Ei käy aika pitkäksi - pikemminkin lyhyeksi...

Niilon polvi ei ole parantunut toivottavalla tavalla ja niin Esko huolehtii aivan yksin rehun ajamisesta, sekoittamisesta ja jakamisesta. Välillä hänen pitää tehdä lumitöitäkin ja se näkyy keittiössä - tai oikeastaan ei näy. Milloinkahan viimeksi isäntä on ehtinyt syödä?

Reilun viikon päästä isäntäväki osallistuu johtamisvalmennukseen tarkoituksena selvittää kaapin paikan määrääjä:) Jospa noina päivinä olisi piiiitkät ruokatunnit.

10.1.2013

Eläinlääkäri Liisa oli vieraanamme 4 tuntia, kun päivitimme terveydenhuoltosuunnitelman. Liisa kehui meidän hiehoja, kun ne poikivat kaksi vuotiaina. Itse olimme tyytyväisiä siemennysten lukumäärään per poikiminen, se oli tullut jo alle kahden! Vasikkakuolleisuus on myös pysynyt aisoissa, samoin kuin lehmät ovat eläneet hieman vanhemmiksi.

Parannettavaa löytyy paljon utareterveydestä. Coli - ja pyogenes-utaretulehdukset olisi saatava kuriin. Lisäksi keskituotos on hieman laskenut ja syytä voimme vain miettiä. Uuden navetan käynnistämisen yhteydessä ostimme maailmalta monenlaisia hapsenkakkiaisia - kukapa sitä nyt parastaan myy?

2.1.2013

Isäntä siivosi coli-lehmän nurkan taakse. Tämä tapaus olikin vain ajan kysymys, kyseinen lehmä ei koskaan nukkunut kuin vain puoleksi parressa. Vaihdoimme samalla vedinkaston pykälää tehokkaammaksi; Udder Gold. Lisäksi levitämme desinfiointiainetta parsiin kerran viikossa. Ja teemme parhaamme. Eikä sekään aina riitä.

Tappaja-coli on riivannut meitä toukokuusta saakka. Joka kolmas lehmä on päätynyt nurkan taakse ja osa toipuu pelkällä Ketovetillä. Oikeaa venäläistä rulettia:)

1.1.2013

Vuosi olisi voinut alkaa paremminkin, mutta ehkä tämä on sitä totuudenmukaista maitotilan arkea. Vastapoikinut lehmä oli silponut etuvetimensä käyttökelvottomaksi, lantarobotti oli napannut vasikan kyytiinsä, utaretulehdus ja sokerina pohjalla makaava coli-lehmä. Onneksi tyttäret auttoivat navettatöissä ja siitä huolimatta päivälle tuli pituutta.

Samalla korkkasimme K-vuoden, kun Arania teki Facetille Kristallin ja vanha rouva Tulila yllätti meidät poikimalla aikaisempaan siemennykseen tehden Katariinan. Tulilaa olisimmekin vahdanneet etu- ja takaperin ja näin säästyimme siltä vaivalta:)

30.12.2012

Joskus säästäväisyys ei kannata tai kannattaa. Vaikka vuosilomapäiviä on kovin vähän, niin vielä nuukemmin emäntä on niitä käyttänyt. Niinpä lupauduimme ottamaan lomittajan pariksi päiväksi hänen työvuorolistojensa vuoksi. Ja koska kumpikin työntekijä oli vapaalla, lomittaja taisikin tuurata heitä. Eipä paimenen pyhistä...

27.12.2012

Joulunpyhät onnellisesti ohi. Joulupäivän aamuna saimme suloisen lehmävasikan, jonka ristimme Jouluksi. Muut pian poikivat pitävät meitä jännityksessä ja uusi vuosi on ehkä juhlittu:)

Tänä aamuna emäntä laati uuden työvuorolistan alkavalle vuodelle. Työntekijän toivomuksesta vapaa päivää muutettiin ja näin koko systeemi meni uuteen muotoon. Parsien lakaiseminen tapahtuukin nyt sitten keskiviikkoisin ja siirtymäkauden kunniaksi lakaisemme niitä harva se päivä. Onneksi on paljon kinkku-suklaa-energiaa harjan varteen.

Isäntä järjesti itselleen välipäivävirkinettä, hiekan ajamista metsäautoteille. Ja onhan se huoltomieskin toiminut:

http://www.maitoamaalta.fi/huoltoa-koneille/#more-2205

23.12.2012

Emäntä vietti vuoden viimeiset lomat ja palasi yhtä tehokkaana takaisin työpaikalleen. Kuluneella viikolla oli poikinut kolme lehmää, mutta vielä 7 eläimen määrä on tänä vuonna. Lyhyellä matikalla se tekee noin vasikka per päivä.

Viikko sitten hoidettu mysteeri lehmä oikkuilee edelleen. Jouduimme laittamaan rouvalle kalsiumin maitosuoneen halvauksen yhteydessä 19.11 ja siitäpä kehkeytyikin kunnon paise. Viime maanantaina se puhkaistiin ja kolme litraa tavaraa poistettiin. Aloha ei kuitenkaan anna huuhdella haavaa, vaan tarjoaa takatassua innokkaasti ja sekö on nyt syy lämmön nousuun?

18.12.2012

Olipahan taas sorkkahoito! Hoidatimme vain 26 eläintä sujuvan sukkelasti, mutta silti omat sorkat jäätyivät perusteellisesti. Paikallaan oleminen ei ole meidän juttu.

Tuotosseurantatuloksetkin vihdoin saapuivat ja se oli naula Äksyn arkkuun. Onneksi joulun aikaan poikii Yekatarina paikkaamaan menetettyjä soluja tankkimaidossa.

Tulila rouva pääsi Valion sivuille!

http://www.maitoamaalta.fi/onnea-tulilalle/#more-2225

17.12.2012

Poikimaruuhka alkoi purkaantua perjantai aamuna, kun Annikki tehdä poksautti harvinaisen tyhmät sonnikaksoset. Seuraavana aamuna syntyi taas huonojuomainen sonnivasikka, mutta illalla syntynyt lehmävasikka joi kuin unelma. Olipa siinä hermoja raastava urakka saada kakarat juomaan.

Nyt odottelen maanantain tapaan eläinlääkäriä. 5 viikkkoa sitten halvaantunut lehmä on pitänyt viikon kuumetta Ketovetistä, magneetista ja antibiootista huolimatta. Lehmä ei haise, kävelee kunnolla, syö, ei yski eikä ripuloi. Siis kunnon mysteeri. Toinen potilas on ehkä helpompi diagnosoida huonon liikkumisen vuoksi:(

Toisaalta odottelen viime viikon mittalypsytuloksia. Pahoin pelkään, että joudun luopumaan kahdesta hyvin persoonallisesta ay-lehmästä. Äksy on ollut nimensä veroinen solupommi. Vihne taas nipistelee takavetimiään harva se viikko ja rotjaamme rouvaa alvariinsa utaremintulla. Aika hassu juttu, että on vaikea luopua kahdesta noinkin hankalasta lehmästä.

Vielä on lisättävä tämän aamun kekustelu isännän kanssa. Joillakin tiloilla laitetaan magneetit lehmille automaattisesti ja pohdin asiaa ääneen syytellen apevaunun osuutta rautaromun paljouteen. Siihen isäntä vastasi, ettei se nyt sorvi ole:)

11.12.2012

Pelottavan tyyntä - myrskyn edellä? Tänään vain piipahdettiin navetalla ja loppuaika lepuutettiin kinttuja tulevaa varten. Ummessa on yli 20 lehmää ja vain 80 on lypsyssä - vähemmän kuin pitkään, pitkään aikaan.

Heti huomenna alkaa totisempi torven soitto, kun Esko pääsee aktiivisesti apemestariksi ( ukki oli polvileikkauksessa). Torstaina on jo näytemittalypsy, ensi viikolla sorkkahoito ja huonosti menee, jos ei tule vasikoita siiheen samaan. Mutta me olemme asemissa - työt alkakoon!

8.12.2012

Navetan joulusiivous hyvällä mallilla; sisääntulo siistitty ja toiseksi pienimmätkin vasikat saivat pehkut vuoteeksi. Nyt vietämme muutaman päivän rauhallisen jakson, jonka jälkeen alkaa poikimaruuhka. Joulukuussa pitäisi tulla vielä toistakymmentä vasikaa ja sama ralli jatkuu huhtikuulle.

5.12.2012

Itsenäisyyspäivän kunniaksi Valion blogissa:

http://www.maitoamaalta.fi/ajatuksia-itsenaisyydesta/#more-2236

Navetalla odotamme pelokkaina flunssan kolmatta aaltoa, utaretulehduksia. Yksi pika-coli taisi jo piipahtaa... Huomenna otamme jälleen pitkäsäärisiä hiehoja lehmien joukkoon opettelemaan rouvana oloa. Ira, Illusia, Hetty, Henriikka ja Itikka poikivat vielä tänä vuonna. Onneksi vuosi vaihtuu, J-kirjain on aika loppuun käytetty. K-kirjain on taas hyvin herkullinen; Kukkuluuruu:)

27.11.2012

" Siivous-päivä. " Poistamme tänään viisi eläintä kerralla. Keväällä hermoketoosin sairastanut lehmä ei enää tiinehtynyt ja toinen maho on hieho - yritimme kyllä KAIKKI konstit jerseytä myöten. Kolmas lähtijä on huono hieho, jota ei edes ryhdytä siementämään. Neljäntenä lähtee porukan kiirehtijä, utaretulehdus ei anna armoa. Sokerina pohjalla lähtee sisukkuuden ilmentymä. Siemensimme jo jalostusarvoltaan huonoa hiehoa 8 kertaa ja vihdoinkin se tiinehty. Poiíttuaan yksi vedin menetettiin heti kättelyssä uberis-utaretulehdukselle, eikä tervekkään maitotilkka lähde ilman annettua oksitosiinia. Pitänee lisätä iltarukoukseen, että Herra armahtaisi liialta sisukuudelta:)

25.11.2012

Olo on kuin hajanaisessa pahassa paikassa - ei tiedä mihin kätensä pistäisi:) Nojaa, itse asiassa näppeihin tartuu nyt sitä itseään, flunssa on nyt ripuli vaiheessa.

Yksi ensikko kärsii taudista todella paljon. Muutaman päivän hoidimme lehmää tulehduskipulääkkeellä, mutta se ei auttanut. Niinpä päivystävä eläinlääkäri antoi vinkin; vasikoille tarkoitettua Alamycinia tai Terramycinia. Yksi annos ei taida kuitenkaan riittää, vaan joudumme uusimaan lääkityksen. Huomenna taidan laittaa reippaan isännän eläinlääke-ostoksille:)

Suurin huoli ovat vastapoikineet vanhat mammat - miten pidämme lehmät kunnossa?

21.11.2012

Hilipati hittaa - tästä taitaa bileet vain korjaantua:)

Neljän päivän aikaan tuli viisi vasikkaa ja saimme esimakua tulevasta poikimakaudesta. Onneksi musta ja ruskea pulliainen nousivat ylös ja heiluttelevat nyt jopa leukojaan. Mutta suurempi ongelma on FLUNSSA. Olemme äimisteleet lypsyasemalla pitkää rimpsua matalia tuotoksia, kunnes huomasimme, että varsinkin ensikoiden nenät vuotavat. Lisäksi ainakin yhdellä oli lämpöä lähes 40 astetta.

Soitin jälleen eläinlääkärille ( aamun vakiopuhelu ) ja hän lohdutti minua. Flunssaa on kuulema liikenteessä, eikä sitä voi estää. Nuhailu muuttuu pian kuulema ripuliksi ja sitten tulee utaretulehduksia. Kuulostaa lupaavalta - siis aivan huikelta! Mutta me emme peräänny, vaan käymme torjumaan noita hyökkäyksiä Ketovetilllä ja ruokahalu-eliksiirillä.

19.11.2012

Aamupäivä meni lupsakkaasti navetalla. Viikonloppuna poikineet lihavat Aloha ja Anelma päättivät kumpikin halvaantua ja eläinlääkäri tiputteli kalkkia ja sokeria oikein urakalla. Lisäksi teimme VAIN kolme nupoutusta ja pohdimme ensikon kuumeilun syytä.

Joskus tuntuu, että emäntä on aivan liian vainoharhainen ja tuputtaa lääkettä ja etukäteishoitoa ihan liian paljon. Mutta nyt sekään ei riittänyt. Nyt kun uusi navetta alkaa olla neljä vuotta vanha, on meillä myös vanhempia lehmiä ja se ei ole ongelmatonta. Kolme rouvaa poikii hetkenä minä hyvänsä - kun vain tietäisi missä järjestyksessä.

Mutta huomenna on parempi päivä. Isäntä tekee tänään iltatarkin ja akka vaipuu unten maille jo Salkkareiden aikaan ja ennustaa huomenna toivottavasti paremmin:)

15.11.2012

Isäntä toista päivää lomalla ja kaukana Saksan maalla villisika jahdissa. Emäntä parka yrittää pitää huushollia pystyssä ihan itsekseen... Höpsistä! Ukki tekee apetta, Piia ja Denis omia arvokkaita töitään ja luottolomittaja Santeri tuuraa isäntää. Pihassakin on niin, niin rauhallista. Ainut ongelma on iltatarkastus, joka on visusti Eskon työ. Ja nyt itse emäntä joutuu hinautumaan juuri nukkumatin aikaan takaisin navetalle. Siitä taitaa tulla aivan Valion blogiin kauhutarina:)

http://www.maitoamaalta.fi/emannan-kipupiste/#more-2163

10.11.2012

Voi sun punaiset pilkut! Valion hieno kesäinen mainos on nostanut sellaisen mylläkän sosiaalisessa mediassa, että se työntyy väkisinkin liki. Tuotantoeläinten hyvinvointi on jälleen tapetilla ja kannanottoja on laidasta laitaan. Me ainakin teemme kaikkemme, jotta Hukkalan eläimet voisivat parhaalla mahdollisella tavalla, vaikkemme nyt aivan 205 nimeltä kutsuttua eläintä perheenjäseneksi otakaan:)

7.11.2012

Navetalla on rauhallista tai oli ainakin hetki sitten. Mitään ei juuri uskalla sanoa ääneen eikä aina edes ajatella. Marraskuun ohjelma sisältää monta umpeenpanoa ja umpiosasto etsii laajentumismahdollisuuksia. Viime tammi-helmikuussa saimme paljon lehmävasikoita ja niinpä meillä on joka paikka täyttä. Tai ei ihan. Lypsävien osastolle mahtuisi enemmänkin ja maitotankissakin olisi tilaa:)

Niilo-ukki sai oman projektinsa loppuun eilen, kun 53 hehtaarin kyntäminen päättyi. Esko sen sijaan kuljetti lietesäiliön tavaraa paikkaan jos toiseenkin huuhdellen lietekuiluja. Ja siitä me tykkäämme!

Talven tuloon on nykyään hankala asennoitua vanhan ajan lupsakkaan malliin; kun ei ole nauriita laittaa kuoppaan eikä akkakaan pysy pankon päällä. Mutta jospa siitä huolimatta alkaisi yksinkertaisempi talviaika.

29.10.2012

Emännällä miniloma, mutta silti askeleet veivät navetalle eläinlääkäriä jututtamaan - tosin isäntä hoiti potilaita. Ja mitä jälleen opimme? A) Jos eläin särkee sorkkansa, kutsu ensin sorkkahoitaja analysoimaan tilanne. Sitten valitaan joko porisevat lihapadat tai aktiivinen hoito. B) Isojen holstain-lehmien tiineydet ovat vaikeita tulkita kokeneellekin seminologille, joten todella hiljainen tyhjä voikin olla todella tiine:) C) Nuku aina yön yli. Aamulla ongelmat ovat voineet ratketa aivan itsekseen.

Miniloma jatkuu. Emäntä pysyttelee nyt pihassa, sillä Piia ja Denis tekevät työt vähintään yhtä hyvin.

27.10.2012

Tälläisia päiviä ei tarvitsisi. Miksi kaksi sairasta eläintä saa vallan kaikesta ja loput 200 tervettä unohtuu? Tosin lypsyllä piti jo tsempata itseään ja pakotin huomaamaan ylösnousseen Äiteen, kohtutulehduksesta selvinneen Hinbeeren ja iki-ihanan Allegron. Silti mielessä kummittelevat vain todella sairaat. Olisipa sellainen delete-näppäin, millä poistaisi turhan murheen.

25.10.2012

Perinteinen jalostuspäivä. Aamutuimaan vietimme 1,5 tuntia navetassa ihastellen ja ihmetellen ensikoita. Anitalla oli uusi ohjelma käytössä ja niin olimme valinneet 100 eläimelle sonnit alta aikayksikön. Kerta kerran jälkeen lisäämme lihasonnin osuutta...

23.10.2012

Huoh - vihdoinkin solut ovat oikealla tasolla! Colit ja Kns:ät paranevat vain lypsämällä tai sitten poistolla - joka ei tunnu ihan sopivalta ratkaisulta. Colin kanssa painunut Äksy-rouva on sellainen persoonallisuus-paketti, että ihan helposti emme luovuta - puolin ja toisin:)

Joulu-tammi- ja helmikuu ovat jälleen poikimakuukausia ja pian aloitamme talkoot umpeenlaitettavien kanssa. Juuri nyt joka paikka on pullollaan elukoita ja saamme käyttää Piian kanssa mielikuvitusta, mihin sulomme minkin eläimen. Kaksi viikkoa sitten sorkkansa särkenyt huippuhieho vie juuri nyt invaliidikarsinan kolme paikkaa, mutta ei enää kauan - valitettavasti:(

Denis tyhjensi aamulla pehkukarsinan ja nyt saa talvi tulla uusien vuoteiden kanssa. Itse asiassa se tulikin juuri tänä aamuna, kun maa oli valkoinen.

Esko on yrittänyt aukaista huonosti vetäviä sala-ojia - huonolla menestyksellä?

17.10.2012

Meidän karjakko Piia kirjoitti hienon jutun Valion blogiin hänen yhdestä tärkeimmästä työstä:)

http://www.maitoamaalta.fi/kurkistus-vasikkalan-arkeen/#more-1966

16.10.2012

Viimeiset hiehot tuumasivat, että nyt saa sade riittää ja vilahtivat navetan suojiin. Talvirutiinit alkoivat siis todenteolla - vanha navetta työllistää mukavasti:)

15.10.2012

Mahtava maanantai! Teimme todellisen työpäivän.

Aamulla otimme vanhaan navettaan lähes 30 hiehoa. Täytyy myöntää, että olen ylpeä meidän pikku-äpöistä. Vaikka meillä on paljon eläimiä, annamme aikaa vasikoille ja kesyt eläimet tulevat melkein nimellä kutsuen paikalleen. Saapa nähdä, mitä huomisen aamun 11 viimeistä hiehoa tuumaavat - etteivät vain nyt riehaannu kehuista?

Iltapäivällä vietimme maanantai-siivousta ja näytemittalypsyä. Viime viikon colit ja KNS:ät soluttavat suloisesti ja niin päätimme testata kaikki 94 tankkiin lypsettävää. Nyt odotamme jännityksellä, osuvatko miljoonat kohdalleen...

Vaikka teimme paljon, kaikki tapahtui sukkelasti. Tiimimme on niin hyvin hitsautunut, että osaamme ennakoida jo toistemme tekemiset:) Mhhhh.... ja tekemättä jättämiset:)

9.10.2012

Mikä on melkein kaikista ihaninta? Kun saa juoda aamukahvit keittiössä. Piia, Denis ja Dmytro hoitavat tiistain lypsyt - hienoa!

8.10.2012

Eläinlääkäri tuli mielle kolmannen kerran viikon sisällä. Onneksi meillä on ihanat ja osaavat lääkärit:) Utaretulehdukset olivat colia ja KNS:ää, joten jätimme ne luomuhoidolle. Sen sijaan 11kk:n ikäinen Ikioma sai antibioottikuurin - toinen takasorkan puolisko oli lähes irti. Nyt odotamme kiihkeästi sorkanhoitajaa ja kenkää Ikioman ikiomaan jalkaan.

Ja eläinlääkäri lohdutti; " Eläin paranee hoidosta huolimatta".

7.10.2012

Nyt meinaa mennä stressin puolelle:) Joku himputin utaretulehdus-buumi iski taas navettaan ja ei tiedä mihin päin säntäisi. Viime viikon akuutti paljastui coliksi ja nyt odottelemme viikonlopun tuloksia kiihkeäksi. Jos vain jostakin saisi pika-koti-laboratorion, hankkisin sen heti.

Toinen stressi tulee sateesta. Isäntä on sitä mieltä, että hiehot voivat hienosti ulkona näin lämpimällä. Mutta meikäläinen herää yöllä joka vesikuuroon ja ajattelee neitien kastuvia kankkuja. Jospa ryhdyn herättämään myös isännän joka kuuroon: " Hei, herää - siellä sataa vettä" - voisi tilanne muuttua sukkelasti.

Esko-isännän loma jatkuu huomenna vielä sala-ojituksella ja voihan se olla niinkin, että isäntä itsekin kastuu:)

4.10.2012

Eskon loma ei voisi paremmin jatkua - nyt hän rymysi pitkän päivän sala-ojilla. Illalla lomalainen oli väsynyt, savinen ja onnellinen?

Piian kanssa suunnitelimme utaretulehdusoireet ja -bakteerit taulukkoa, johon kirjaisimme kaikki kokemuksemme, jotta osaisimme paremmin ennustaa kunkin taudin aiheuttajan. Tällä kertaa Ynnä-lehmän oireet ovat niin mukava coctail kaikkea, että annoimme kaiken mahdollisen hoidon. Kuluneen kesän maahan kaataneet colit ovat tuoreessa muistissa:(

40 hiehoa ovat vielä ulkona lämpöisessä, mutta hieman kosteassa säässä. Koneurakointi Åsenbrygg kuljettaa lietettä pelloille hurjaa vauhtia ja ukki jatkaa kyntämistä ojituksen jälkeen. Normaalia syyselämää.

3.10.2012

Isäntä aloitti viikon mittaisen "loman". Alkajaisiksi hän osallistui koulutukseen" Onnistunut työntekijän palkkaus maatilalla" asiantuntijana. Oliko 19 vuotta sitten Vieremän kirkossa tehty työsopimus onnistunut? Mutta ilman sarvia ja hampaita, meillä on erinomaiset työntekijät. Piian ja Deniksen kanssa on turvallista kohdata haasteellisetkin tilanteet.

27.9.2012

Saimme kaikki kunnon kastumisen, kun otimme aamulla hiehoja uuteen navettaan. Ulos jäi vielä 40 eläintä ja pakkasten tullessa otamme ne vanhaan navettaan. Neitejä joutuu ruokkimaan uloskin, mutta ritilöiden puhdistukselta välttyy. Viime vuosina olemme ottaneet kaikki hiehot sisälle hirvijahdin alkaessa ja tällä reseptillä ottaisimme ne sisälle vasta ensi syksynä.

26.9.2012

Kolmas säilörehu korjattu. Piste. Kulunut kesä on ollut pitkä kuin nälkävuosi.

25.9.2012

Kolmessa ja puolessa tunnissa 35 lehmää oli kulkenut sorkanhoitajan telineen läpi. Kierresorkka on edelleen suosituin malli ja ennalta ehkäiseviä hoitoja oli kolmannes. Onneksi kaikki sujui tällä kertaa ilman onnettomuuksia, edellisellä kerralla Yyteri lehmä hyppäsi aidalle rikkoen mahanahkansa.

24.9.2012

Puiminen loppui! Ja vihdoinkin jyväsiilo suljettiin. Ei olisi voinut sataa enemmän.

22.9.2012

Onneksi Äitee-lehmä älysi itse nousta ylös parin lepopäivän jälkeen. Rouva oli sen verran säikky, että 750 kiloa oli mahdontonta nostaa nostolaitteilla turvallisesti. Tai no niin, just turvalleen siinä mentiin...

Emännällä oli siivousvimma päällä - tai siis vielä kamalampi siivousvimma. Lypsyasemasta tuli pesurilla melkein uusi ja siinä samalla tuli kiillotettua tilatankki. Piia sen sijaan paapoo vasikkalassa hienoa mustavalkeaa katrasta, tällä menolla meillä on holstein karja alta aikayksikön.

Puinti jatkuu edelleen. Eipä ole tainnut olla koskaan näin pitkäveteistä touhua. Juuri kun puimuri haukkaa pellon laidasta, tulee taivaalta vettä. Sadetta pidellessä Esko ehti kirjoittamaan Valion blogiin:

http://www.maitoamaalta.fi/sadonkorjuuta/#more-1901

Tulevalla viikolla onkin sitten hulinaa oikein olan takaa. Tiistaina 35 lehmää pääsee sorkanhoitoon. Myöhemmin jatkamme hiehon erottelulla; 37 hiehoa muuttaa vanhaan navettaan ja 12 uuteen. Ihan kuin talvi olisi tulossa?

17.9.2012

Millainen on tavallinen arki? Maanantaisin meillä tehdään töitä tavallista enemmän - navetan siivouspäivä parren lakaisulla. Tällä kertaa oli vielä umpeenpantavia rouvia ja sokerina pohjalla halvaantunut Äitee. Tai lehmiytynyt... Onneksi rouva sattui lehmiytymään edes poikimakarsinaan ja siellä on rauhallista telkuta nostolaitteen kanssa. Nyt olemmekin nostelleet noita isoja holstaineja, pienet pulleat ay:t taitavat olla sisukkaampia.

Ja vettä sataa. Eilen sunnuntaina oli hieno puintipäivä ja Esko kertoi urakan olevan puolessa.

15.9.2012

Tänään meidän Fanni-mopsi pääsi Valion sivuille - tärkeässä tehtävässään:)

http://www.maitoamaalta.fi/maalaismopsin-tehtava-3/#more-1884

13.9.2012

Navetan laajennuspäivä! Yksi välikäytävä on ollut suljettuna jo pari vuotta ja siihen on suunniteltu 4 petipaikkaa lypsylehmille. Ja tällä viikolla isäntä sai inspiraation ryhtyä valamaan. Eihän seuraavalla vaiheella ole yhtä pitkää toimitusaikaa?

Esmeralda-lehmällä oli myös pitkä toimitusaika. Mamma kantoi reilusti 2 viikkoa yli ja kun poikimisen aika tuli, olimme varustautuneet lähes puukoin ja puntarein. Mutta emäntä piteli vain pikkuisen häntää, kun Piia ja Esko nappasivat suuren ja kauniin lehmävasikan maailmaan. Onneksi emme hätäilleet käynnistystä - lehmä poikii sitten, kun vasikka on valmis.

Vähemmän mukavaa on tuo sade. Tänään piti olla puintipäivä, mutta eilinen kaatosade lykkäsi sitä taas hamaan tulevaisuuteen...

10.9.2012

Zonta-naisten kummivasikasta Helvistä tuli rouva-lehmä, kun Jasmiini syntyi maailmaan. Vähänkö siisti juttu?

9.9.2012

Isäntä piipahti katsomassa sää-ennustetta, eikä hyvältä näytä sadonkorjuun suhteen. Mistä ihmeestä se jaksaakin sataa?

Kulunut viikko on ollut rauhallinen navetalla - johtuneeko siitä, että emäntä ei ole ollut hääräämässä:) Pienimmät vasikat pääsivät sisäruokintaan - hiehot saavat laiduntaa kuun loppuun perinteiseen tapaan. Vasikoitakin on tupsahdellut tasaiseen tahtiin; toinen toistaan komeampia sonneja. Sukupuolijakautuma näyttää tasaantuvan alkuvuodesta - mutta ei tuo sademäärä:(

Isäntä vaihtoi vanhan Valmetin vähän isompaan vanhaan Valtraan. Tehoja on löydyttävä enemmän. Onneksi emännän tehokkuus on vielä riittänyt - eikä akkaa ole tarvinnut vaihtaa isompaan...

Sunnuntain kunniaksi juoksimme kahden lehmä-rouvan perässä kameran kanssa. Valion blogi työllistää koko perhettä ja mielikuvitus saa lennellä rajattomasti lehmäelokuvia leikatessa.

1.9.2012

Toinen puintipäivä. Sattui niin somasti, että emäntä yllätti puintimiehen Hukkalan isännän pienimmältä peltolohkolta:) Mutta näppärästi Jari pyöritteli ison puimurin nenäliinan kokoisella pellolla. Ukki oli tyytyväinen syksyn satoon ja uusi, isompi Murska jauhoi jyviä hulmakasti. Pian pikkusiilo on täynnä ja lehmät siirtyvät kolmen viikon kuluttua kuivatusta viljasta tuoreviljaan.

29.8.2012

Karjan komein lehmä teki poikimista koko päivän ja viime viikkojen historialla emme jääneet arvailujen varaan. Onneksi eläinlääkäri antoi normaalin tuomion ja niinpä iltatarkille mennessä oli maailmaan putkahtanut soma lehmävasikka. Huh huijaa...

Sairasosasto on pullollaan nilkuttavia ja hätävarjelusta kärsiviä:) Onneksi umpipuolella on paljon tilaa ja olemme tehneet varapoikimakarsinan ja vielä sillekin varavarapoikimakarsinan pienoiseen poikimaruuhkaan. Tosin tämä ei ole mitään ajatellen tulevia joulu- tammi- ja helmikuita. Silloin saamme odotella ainakin 50 vasikkaa, eikä varapoikimakarsinoista ole tietoakaan:)

26.8.2012

Nyt oli Johannan vuoro venyä lypsylle läksyjen luvun välissä. Onneksi viikonloppu oli rauhallisempi - emme kutsuneet edes eläinlääkäriä. Olo on hieman säikky, nuo pahat colit ovat niin arvaamattomia.

Hiehot valtasivat pihamaan sunnuntain kunniaksi. Nyt ovat puurot ja vellit lahjakkaasti sekaisin ja tuleva viikko alkaakin karjaerottelulla. Pihan ja navetan väliin ei mahdu kuin ainoastaan siemennettävät hiehot, muut saavat tyytyä lähiöön.

Esko on hakettanut ahkerasti ja tuumasimme porukalla, että nyt riittää ulkona työtä niin kauan kuin lunta sataa. Mhh... pitääköhän nyt toivoa pikaista talven tuloa vai pitkää, pitkää syksyä?

19.8.2012

Nyt en manaa enää mitään, en toivo mitään mutta pelkään jo aika paljon. Kuluneen viikon eläinlääkärisessio venyi kolmen tunnin painiskeluun kuumeisten ja colisten lehmien kanssa. Ei voi olla tottakaan? Onneksi kolme vanhaa rouvaa on jo poikinut ja ovat VIELÄ elossa.

Nyt on kyllä navetta-elämää koeteltu, taas sellainen Saarijärven Paavo olo. Mutta kellä on luita navetassa on niitä navetan takanakin...

Positiivista on Nooran iso apu viikonloppuna. Työntekijöiden kesälomat tekevät vajetta henkilöstöön, jolloin lyseolaisten on venyttävä. Kiitos Noora:)

15.8.2012

Navetalla hengähdystauko? Tosin vietimme näytemittalypsyn, joku rouva soluttaa tai ehkäpä jopa monikossa? Huomenna kutsumme eläinlääkärin, tällä kertaa ilman sinisiä valoja. Pari vasikkaa odottaa nupoutusta ja muutama hieho tiineystarkistusta. Manasimme Piian kanssa jo KAIKKI mahdolliset sairaudet sorsapäivälle, jolloin Esko on jälleen lomalla. Kolme vanhempaa rouvaa odottaa poikimista ja me - voisimme tehdä eläinlääkärivarauksen valmiiksi.

Nuori ja vanha isäntä peittelivät tänään rehusiilon ja -kasan. Toinen sato on korjattu moitteettomasti. Ei kyllä olisi uskonut vielä viikko sitten. Upea sää hellii juuri nyt ja toivottavasti pitkään puintikelejä ajatellen.

10.8.2012

Todellakin - rauhaiselo on kuuta kiertävällä radalla. Edellisen illan navetan iltakäynti venähti pitkäksi - emännältä :( Maanantaina poikinut hieho kulki selkä kyyryssä ängäten aivan hurjasti eikä siinä auttanut muu, kuin kutsua lääkäri. Diagnoosi oli; ristiluu - 1.häntänikamaväli romahtanut, ei virtsaa, häntä veltto. Niinpä vietimme hiljaista hetkeä navetan takana ollen onnellisia siitä, ettei edes satanut. Poikiminen on lehmällä niin, niin vaarallista aikaa.

9.8.2012

Lehmä kuoli. Oliko edellisen aamun raju poikiminen rikkonut jotakin ja oliko sisäinen verenvuoto halvauksen ohella liian paljon? Olimmekin nautiskelleet neljän viikon tauosta eläinlääkäri-suhteessa, mutta nyt taitaa tulla asiointia kerran päivässä. Rauhaiselo on tipotiessään.

8.8.2012

Vettä satoi niin kaatamalla, ettei siinä metelissä edes nukkunut ja päätös oli kypsä. Heti aamulla umpilehmät ja pienimmät vasikat juoksivat häntä suorana navetan suojiin onnesta soikeina - kesälaidunta oli tullut tarpeeksi!

Sitä ennen emäntä herätti päivystävän eläinlääkärin kello 04.04 suloiseen soppaan; poikimahalvaus ja kohtukierre. Ihmeekseen vasikka selvisi, mutta...

7.8.2012

Olo alkaa olla kuin uitetulla koiralla ja mieli maata myöten. Onneksi ei ole kesälomaa, minkä nämä ilmat pilaisivat. Mutta mistä ihmeestä tuota vettä riittää? Loppukesä voisi olla tyystin sateentonta, eikö vain?

6.8.2012

Illalla oli sen verran poutaa, että saimme napattua muutaman kuvan ilman märkää T-paitaa:) Lähdekaivolla on emännän kanssa piilosilla Yskä-rouva.

2.8.2012

Rehunteko osa yksi alkaa tänään. Nyt ei taida tulla ensimmäisen sadon vertaista appeen alkuainetta. Minkähänlaista anti-sadetanssia pitäisi tanssia, että niin me kuin kaikki muutkin saisimme rehun tehtyä?

Nuoriso nukkuu vielä aitassa sännäten sitten kesän ekotekoon. Metsän vanha piikkilanka-aita on melkein kokonaan purettu. Hienoa!

1.8.2012

Navetalla on ollut hieman rauhallisempaa. Joku soluklöntti tipahtelee silloin tällöin, mutta se on vain hermopeliä. Onneksi helteet olivat ja menivät sukkelasti ohi. Viimeiset kolme umpilehmääkin passitettiin ulos ja nyt ns. hiehopuoli huokuu tyhjyttään - puhtaana. Mutta keittiön ikkunan alla käy vilske, kun 17 alle 6kk vasikkaa on vailla milloin mitäkin.

19.7.2012

Joku aika sitten toivoin koleaa kesää hillitsemään soluja ja utaretulehduksia. Mutta ei nyt sentään näin koleaa! Umpilehmät ovat olleet neljä päivää ulkona, mutta taidamme ottaa rouvat takaisin puhtaisiin peteihin pikapuolin. Kuka nyt haluaa maata jatkuvassa sateessa?

Pihan ympärillä onkin komea karjanäyttely pienistä vasikoista vanhoihin rouviin. Joku kesä sitten muutama karkulainen söi pikkupyykit narulta - tuo lauma pistää tarvittaessa suuhunsa jo koko kuivatustelineen.

Uusinta uutta on kuitukaapelin kaivaminen. Kohta meillä on supernopeat nettiyhteydet ja laskujen maksu käy suit sait sukkelasti = eli raha viivähtää entistä lyhemmän ajan Hukkalan huushollissa:)

18.7.2012

"Pikku-tytöt", siis meidän Noora ja kummityttö Katja ovat innostuneet navetan pesusta ja pian ns. hiehopuoli on valmis. Hienoa tytöt!

9.7.2012

Eikä kahta ilman kolmatta. Heti aamun alkajaisiksi kokoomatilan ajolaite romahti alas - ei onneksi kokonaan. Sinkki oli murtunut poikki ja taas venkslattiin, jotta saatiin lypsy käyntiin. Elämä ei ole ainakaan yksitoikkoista:)

Näissä "kriisi" tilanteissa on kuitenkin hieno huomata, että meillä on mahtava työjoukko, joka tiiminä saa melkein ihmeitä aikaan.

8.7.2012

Olipa ihana sunnuntai! Aamulla kaatui lehmä - halvaantui isolle puolelle. Ja heti sen jälkeen kaatui Alpro - meidän tietokonejärjestelmä. Olo oli kuin hajanaisessa hankalassa paikassa. Huoltomies sai tietokoneen korjattua iltalypsylle ja iso holstein- lehmä sain pienkuormaaja - traktori yms. kyytiä sairaskarsinaan. Eipä todellakaan paimenen pyhistä.

6.7.2012

Jokohan nyt helpottaa? Aivan yllättäen saimme hieman lisää vuokrapeltoa ja niinpä heinänteko jatkui ja onneksi myös loppui. Samoin kuin kylvämiset hetkeksi - joko nyt alkaa rauhallinen kausi?

30.6.2012

Kesäkuu on lopuillaan - ihanan viileä kesäkuu. Kuluneen utaretulehdus-episodin jälkeen tuntuukin hyvältä laittaa välihousut aamulypsylle - lehmät tykkäävät tästä säästä. Asioilla on siis aina kaksi puolta.

Esko kylvää apulantaa ja ukki kyntää sala-ojittettua peltoa. Työt etenevät hyvää vauhtia, mutta loppua ei vain silti näy. Denis sen sijaan sain oman työnsä loppuun, lehmäpuoli on nyt pesty. Ja se lienee tämän kesän yksi parhaista töistä!

26.6.2012

Vihdoinkin tankkimaidon solut ovat toivotulla tasolla. Piia on tyhjentänyt eräänkin penisilliini pullon lehmään jos toiseen. Toinen puoli sielusta toivoo aurinkoista lämmintä kesää - toinen puoli toivoo tämän koleuden jatkuvan lehmien vuoksi.

Noora serkkuineen aloitti aidan teon, jokohan kohtakin loput hiehot ovat ulkona?

24.6.2012

Sala-ojitus loppui kolmantena päivänä ja juhannusaattona alkoi rehun teko. Koneurakointi Åsenbrygg hurautti tehdä yhdessä päivässä yli 60 hehtaaria ensiluokkaista säilörehua. Siitä vauhdista on kaikkien pää ihan pyörällä...

Nyt totisesti toivon alkavan hieman rauhallisemman elämän - edes hetkeksi. Tämä projektista toiseen eläminen on rankkaa, jatkuva kiire jonnekin. Jospa isäntä nyt ehtisi vapauttaa ne loputkin hiehot kesälaitumelle... Jospa:)

20.6.2012

Toinen sala-ojitus päivä. Onneksi satelee satunnaisesti vettä lievittämään sitä tuskaa, että muut tekevät säilörehua. Sala-ojitus on aina ollut Hukkalan isännän himohommaa - hän sai ojakärpäsen pureman jo nuoruudessaan. Saapa nähdä saako kummipoikammekin saman tartunnan, kun aloittaa työuransa nimenomaan sala-ojilla?

18.6.2012

Onneksi vanha painepesuri käynnistyy ja niin Denis aloitti ison urakan ripeästi. Pian meillä on puhtoinen navetta! Piian kanssa pelaamme "Arvaa mikä utaretulehdusbakteeri"- peliä ja iltapäivisin luemme oikeat tulokset Valmasta. Lajitelma on oikeaa sekasotkua, kaikkea löytyy samoin kuin hoidoista; katsotaan, hoidetaan poistetaan...

13.6.2012

Pidimme hieman aikaistetun näytemittalypsyn. Tankkimaidon solut seilaavat hieman liian korkelalla ja syyllinen on hukassa - selvien tulehdusten lisäksi joku muukin tekee myyrän työtä. Monta lehmää on ankaralla kuurilla ja lääkettä kuluu pullo poikineen. Navetan pesu ei alkanut, kun uusi pesuri ei lähtenyt käyntiin. Nännikuminen vaihto ei onnistunut, kun laatikko sisälsi ihan väärän mallisia tuotteita. Nyt kyllä SUUTUTTAA ja paljon. Toivottavasti kaikki järjestyy vielä parhain päin...

12.6.2012

Kolmantena päivänä laudan teko loppui - onneksi:) Alkoi koko huusholli olla tillin tallin...

9.6.2012

Meille tuli sirkkelisahuri! Taidetaan ryhtyä rakentamaan - mitenkä olisi navetan laajennus? Ei todellakaan! Isäntä hakkuutti pellonlaidoilta ja appivanhempien talon ympäriltä liian isoja puita hakemyllyyn. Onneksi niistä saa helposti ja vähällä vaivalla lautoja:)

Noora on innostunut vasikoista - hienoa! Julia ja Jääakka pääsevät vähän väliä nauttimaan kesäsäästä ja ihmettelemään avaraa maailmaa.

8.6.2012

Vanha navetta säihkyy puhtauttaan:) Emännän erikois-projekti on onnellisesti ohi tältä kesältä. 40 hiehoa laiduntaa pihapiirissä, toinen mokoma taitaa odottaa ulkoilua ohi ensimmäisen rehun teon.

5.6.2012

Remontit jatkuvat, nyt vanhan Valtran eturenkaan alapuolella oli liian vähän ilmaa. Samoin sateet. Toivoinkin tuossa joku päivä sitten sateita, nyt ne saisi jo loppua!

3.6.2012

Balanssi säilyy, maitomäärä tipahti ja soluluku nousi. Kuinka tärkeää onkaan ruokkia eläimet säännöllisesti?

2.6.2012

Jihuu!!!! Nyt se on ohi, tämän kevään kiirekylvöt - juuri sopivasti ennen pitkiä sateita kivikone remontista huolimatta.

31.5.2012

Apevaunu remontissa - kallis osa tilattu ja esittelyvaunu tulossa apuun. Juuri toissapäivänä pohdin tuota rahakysymystä - kohteita olisi vaikka muille jakaa. Mutta onneksi niin taitaa olla muillakin mielikuvituksen omaavilla...

30.5.2012

Pidot ei kun paranee! Apevaunu otti ja särkyi jättäen lehmät ihmettelemään vajavaista ruokintapöytää. Miehet joutuivat purkamaan kuorman käsin:( Illaksi Esko haki naapurin vaunun lainaan ja jälleen yötä myöten ruokki karjan. Nyt on kyllä nukkumarytmit ja kaikki rytmit sekaisin. Pitääköhän toivoa muutaman päivän sadetta?

29.5.2012

22 hiehoa nauttii raikkaasta toukokuun säästä - olemme vasta siunatussa alussa karjan ulkoilutuksen suhteen. Mutta kaikki aikanaan, yksi työ kerrallaan ja monta peräkkäin...

Navetalla on hieman rauhallisempaa sitten hurjan viime viikon. Tänään Piia ryhtyy sairaanhoitajaksi ja poista umpirouvalta tikit mahan alta. Yyteri hyppäsi väliaidalle ja juuri ruuvin kohdalle. Piia oli pitänyt sormea verisuihkulähteessä, kun muu joukko oli etsinyt tarpeita painesiteeseen. Mutta Yyteri selviytyi:)

Niin taisi selviytyä Yesterdaykin. Rouva koki kaamea coli-tulehduksen ja heittäytyi petipotilaaksi. Sinnikkäästi nostimme lehmää ylös monta päivää, kunnes rouva itse huomasi jalkojensa toimivan:)

Yllä-rouva taas purkaantuu joka kiimassa takapuolestaan. Nyt oli lääkärin puukko ja ompelutarvikkeet jo lähellä. Mutta jälleen, sinnikäästi pistimme osat paikalleen ja siellähän ne nyt ovat suloisesti piilossa - ainakin seuraavaan kiimaan saakka.

Pitäsi varmaan sanoa huoh...,mutta ei kannata vielä- vasta sitten kun jäämme eläkkeelle:)

28.5.2012

Sen verran ehdin isäntää nähdä ja häneltä kysyä, että vain 12 hehtaaria on kylvämättä. Tosin nyt taitaa olla kivisin osuus:)

25.5.2012

Emäntä piipahti pikaorientaatiolla navetalla - viiden päivän lomailu on ohi:) Uusi, hieno vasikka odotti nimeä ja upeus on aivan selvä JUBILEUM! Onhan neiti syntynyt juhlaviikolla. Kulunut viikko on ollut todella tapahtumarikas karjakoille ja siksi täytyykin olla onnellinen, kun kaikki näyttää kääntyvän hyväksi - sairaat terveiksi? Lisäksi tehdyt tiineystarkit saavat minut erityisen iloiseksi. Hyvä me! Siis todellakin, jubileum:)

24.5.2012

Seppälässä kävi sutina, kun vanha isäntä muokkasi ja nuori isäntä keräsi kiviä. Niinpä koneurakointi Åsenbrygg kylvi yötä myöten ensimmäiset hehtaarit. Kylvettävää on kaiken kaikkiaan noin 45 hehtaaria. Huh huh .... mitenkähän nuo meidän vanhat ja nuoret isännät jaksavat tuon yötyön?

17.5.2012

Eipä tarvinnut sanoa edes ääneen pelkoaan lämpimästä ilmasta ja utaretulehduksesta, kun ensimmäinen lehmä heitti henkensä hurjaan coli-tulehdukseen. Tästä se alkaa, kuuma taistelu solujen kanssa.

Lietteen ajo sen sijaan sujui kuin tanssi. Lehmillä menee koko talvi altaan täyttämiseen ja koneurakointi tyhjentää sen parissa päivässä. Siis se on hienoa!

15.5.2012

Lantaralli alkaa! Koneurakointi Åsenbrygg saapui jo aamutuimaan aarrealtaan ääreen - hienoa!

13.5.2012

Isäntä oli emännän kanssa lypsyllä -pitäisikö laittaa rasti seinään? Eskon selkävaivat eivät ole ehkä ohi ja niinpä kävely näyttää hieman könkkäsyltä. Niinpä emäntä huomautti monesti;"Kävele suorassa", johon isäntä tuumasi, että tämähän on kuin armeijassa " tahti, ryhti ja puhti". Mhhh..

Kohta saattaa olla tahti kohdallaan, jos pääsemme peltotöihin. Denis aloitti jo aidan tekemisen hiehoille, vasikoille ja umpilehmille. Odotan innolla sitä hetkeä, kun työnnämme meidän pulskat ay-lomailijat urheilemaan!

10.5.2012

Navetalla saa taas olla tarkkana kuin porkkana. Kolme lehmää sairastaa kukin eri bakteerin aiheuttamaa utaretuledusta. Lisäksi on ternimaitoa ja umpiosastolle menijöitä. Kesälomalaisia alkaa olla jo kohta tungokseen asti - tulisipa se kesä sukkelasti ja laidunkausi! Seminologi on käynyt joka päivä ja Piian kanssa totesimme, että joulu on nyt juhlittu ja uusi vuosi samoin. Ja siitä se jatkuu.... Mutta eipäs hätiköidä, kesä on elettävä ensiksi ja syksykin siihen väliin.

Isäntä toipui selkävaivoistaan ja odottelee hartaasti pellolle pääsyä. Ukki taisi jo livistää kyntämään. Vuosi sitten oli tähän aikaan ensimmäinen kylvöpäivä, mutta varmasti ehdimme tänäkin vuonna. Juostaan vähän sukkelammin:)

6.5.2012

Lähes joka toinen aikuinen kokee jossakin elämänsä vaiheessa iskiaskipua ja nyt sitä potee meidän isäntä:) Esko on elämänsä ensimmäisellä sairaslomalla - siis eikö olekin terve mies? Ja toivon mukaan kolmen päivän päästä vielä terveempi pakkoloman loputtua.

Navetalla jatkuu jokapäiväinen huiskinta. Saimme mausteeksi pitkästä aikaa vasikankin, kun Eerika pyöräytti VR Tiukalle lehmäsen. Toivottavasti nuorensonnin nimi ei ole enne. Poikimatauon jälkeen saammekin noin 8 -10 vasikkaa kuukaudessa läpi kesän. Kunhan ensin saisimme sen kesän...

1.5.2012

Vietämme rauhallista vappua Deniksen ja Piian hoitaessa sen rauhattoman puolen:) Aamulypsy sujui isännän kanssa kaksistaan, tosin ukki tekee uskollisesti apetta.

Arjen valjetessa ukki jatkaa lietteen siirtoa uudelta navetalta vanhan navetan säiliöön. Vaikka lumi suli viikossa, niin toinen viikko on vielä odoteltava peltotöitä. Metsän laitaan on ilmestynyt epämääräinen tukkipino, ihan niin kuin olisin kuullut jostain sirkkelisahurista:) Mutta me ei rakenneta tellinkejä kummenpaa.

26.4.2012

Erinomainen maitotilaneuvojamme Terttu Murtola tuli ja toi nipun tulosteita tuloksistamme. Viimeksi tilakunnot olivat kuin haulikolla ammuttuja, nyt sihti on hieman korjaantunut:) Positiivista on maidon pitoisuus rasvan ja valkuaisen osalta. Huolimatta hirmuisesta poistoprosentista, on lehmien ikä nousussa. Negatiivista on hiehojen keskimääräistä huonompi tiinehtyvyys. Olisi se kamalaa, jos kaikki olisi erinomaisesti - mihin sitä sitten pyrkisi?

24.4.2012

Erilainen päivä kuin eilinen - vettä sataa kaatamalla. Onneksi! Viikon kuluttua on vappu ja meillä on vielä pellot vitivalkoisina. Vuosi sitten oli kevät jo pitkällä, mutta kertaakaan ei ole jäänyt vielä kylvämättä.

Eilen sai taas juosta helmat hampaissa, kun milloin kenelläkin on kiire kaupunkiin:) Lisäksi teimme pienen sorkkahoidon , vain 9 kriittisintä pääsi pedikyyriin. Sorkkien hoitaminen ei ole halpaa eikä helppoa, mutta se on kyllä sen arvoista. Pihatossa kunnolla kävelevä lehmä on kaiken perusta.

19.4.2012

Lypsykoneen asennuspäivä! Onneksi erillislypsimen hana tuli niin korkealle, että poikimakarsinassa tilkkominen jäänee pisimmän tehtäväksi = isännälle. Uudistus voi olla vielä jonain päivänä todella hyvä, tällä hetkellä se vain täyttää hyvinvointitukien moninaisia ehtoja. Joku viikko sitten Esko ehdotti hiehojen ulkoiluttamista vanhasta navetasta talviaikaan. Emäntä sen sijaan ehdotti koko hiehon hoidon ulkoistamista. Piste.

17.4.2012

Vauhdikas viikko alkoi eilen näytemittalypsyllä, tosin nyt näytteitä otettiin vain 94 kappaletta. Poikimalistallakin on vain yksi Veera - siis siltä osin rauhallisempaa. Mutta jotta ensi tammi-helmikuu olisi työntäyteisiä, seminologi käy päivittäin yhden tai jopa viiden eläimen luona:)

Tänään Denis urakoi pikkuvasikoiden talvipehkut pellolle. Toiveissa on kevät ja lämmin sää, mutta ei kärpäsiä - mahdoton yhtälö? Isäntä sen sijaan on opiskelemassa DeLavalin Alpro-ohjelman käyttöä - olemme käyttäneet ohjemaa ilman koulutusta jo kolme vuotta. Mutta parempi myöhään, kuin ei milloinkaan.

Huomenna sekä Denis että isäntä jäävät lomalle ja naisenergialla pidämme navettaa pystyssä. Onneksi meillä on vilkas mielikuvitus keksiä ongelmiin ratkaisuja.

Joskus tuo vilkas mielikuvitus pitäisi kuitenkin laittaa aisoihin ja yrittää olla ajattelematta mitään. Jokapäiväinen aikainen aamu ja tuhannet askeleet alkavat tuntua vähän siellä ja täällä. Siis pikkupäikkäreille seminologin käynnin jälkeen?

PS: Tuore tutkimus tehokkaasta työntekijästä on onneksi todella lohdullinen, olemme isännän kanssa parhaimmassa iässä. Jalat ovat kyllä eri mieltä...

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/04/tyontekija_paiskii_tehokkaimmin_hommia_yli_40-vuotiaana_3389289.html

8.4.2012

Kummityttömme Katja tutustui tulevaan kesätyöhön lypsymontussa. Neiti on vasta 13-vuotias, mutta otteet ovat ravakat. Hienoa Katja!

4.4.2012

Suunnittelimme Piian kanssa uhkarohkeaa tekoa - laitamme myyntiin neljä tänä vuonna syntynyttä lehmävasikkaa ja pari hieman vanhempaa:) Nimittäin, olemme hoitaneet karjaa todella huonosti, jos tarvitsemme kahden vuoden päästä yhteen syssyyn 20 hiehoa poikimaan. Mutta näin me päätimme, saada kaikki jäljellä olevat hiehot tiineiksi ja lehmille pidempää ikää. Se on tahtotila!

Navetan kevätsiivous jatkuu keikkuen. Denis putsaili pölyjä ajolaitteen päältä, kun Piia on erikoistunut ikkunan pesuun. Hienoa!

3.4.2012

Ögönblick oli taas veitsen terällä:) Edellisenä päivänä helmikuussa poikineen lehmän vatsa kilisi ja päätimme tehdä toisen vasemman puoleisen juoksutusmahan leikkauksen tänä vuonna. Eläinlääkäri oli jo leikkausali-asussa, mutta laittoi sitten puukon taskuun ja laukun kiinni. Nyt samme jatkaa Ögönblickin tehokontrollia, mihin maitomäärät heijaavat ja miten leuat heiluvat. Tämä kysyy sitä epävarmuuden sietoa.

30.3.2012

Vihdoinkin uudempi ja isompi Kivi-Pekka pääsi kuvaan, tämän kevään konehankinta yhdessä yhteistyökumppanin kanssa. Ensimmäinen kivikone ostettiin uramme alussa - onneksi. Näillä seuduilla kiviä riittää enemmän kuin laki sallii ja miniän pää kestää:)

29.3.2012

Toinen vuosittaisista tuplatyöpäivistä:) Anita tuli jäleen kello 8 ja aloitimme hiehojen rakennearvostelun. Anita tekee vielä tuplasti suurempia karjoja ja se näkyy - eläinten arvointi sujui alta aikayksikön. Upeaa!! Samalla hän valitsi sopivat jalat ja utareet uuteen Valion blogi-juttuun, aiheena tulee olemaan kaunis lehmä. Ja todellakin, meidän mantra on jalat ja utareet, jalat ja utareet. Pihassa pistimme taas sujuvasti nuoret sonnit ja valiosonnit kohdalleen ja niinpä emäntä ehti vielä iltalypsylle. Tosin pää oli jo siinä vaiheessa pahasti sekaisin ja Piia sai olla johtajana:)

Meillä on kyllä suuri onni, kun saamme nauttia ammattitaitoisimman jalostusneuvojan palveluista. Siksipä Hukkalan emäntä nukkuukin englannin sanakirja tyynyn alla - eikä sonnikatalogin kanssa:)

26.3.2012

Pikku puuhastelua ennen kesätöitä:) Talon isännät tekevät polttopuita ja navetalla pörisee painepesuri. Denis aloittaa pikkuhiljaa navetan kevätsiivousta. Oi niitä aikoja, kun ei ollut kuin vanha navetta pestävänä!

21.3.2012

Tuotanto maksimissaan. Asemalla käy sata lehmää ja umpiosastollakin on vielä kymmenen. Tankin melakin ylettää maitoon jo ihan kivasti:) Eilen Esa kävi nupouttamassa 9 vasikkaa ja seuraavaa suurta porukkaa saadaankin odottaa, toukokuun alkuun on vain neljän lehmän määrä poikia. Vähänkö ihanaa?

Vähemmän ihana on vanha navetta. Meillä alkaa olla kohta hieho-ongelma, kun joudumme siementämänään niitä useasti. Neidit ovat popsineet koko talven hieman liian hyvää apetta - jotta liete kulkisi- ja nyt pullukat uusivat ja uusivat. Mhhh... mikähän meidän tuotannon päätavoite olikaan; lietteen kulkeminen vai lehmän lypsäminen?

15.3.2012

Emäntä laittoi kuuluisan isäntänsä meijerin aluekokoukseen ja nauttii suloisesta kevään rauhasta. Maaliskuu on ehdottomasti paras kuukausi; poikimaruuhka on ohi, päivät valkenevat, pikkupakkanen pitää seutukunnan kuivana ja kesäinen työruuhka antaa vielä odottaa. Mikäpä tässä, käy vain aina välillä pitämässä seminologille häntää:)

13.3.2012

Onneksi Piian ja Deniksen päät eivät ole pyörällä - isäntäväellä vielä kylläkin. Rankka öinen kotimatka Helsingistä vaatii veronsa. Navettalla kaikki sujuu entiseen malliin, lehmiä poikii ja utaretulehduksiakin hoidetaan. Annukka-rouvan näytteestä löytyikin kaikki mahdolliset bakteerit aureusta vaille:)

Valion sivuilla onkin tänään oikea kohujuttu meiltä - totta vai tarua?

http://www.maitoamaalta.fi/isannalle-potkut/#more-1102

2.3.2012

Isäntäväki veteli aamulla unta mahdollisimman pitkään ja hyvillä mielin. Navetalla on ammattitaitoinen tiimi, Piia, Denis, Merja ja Edward, mikäpä aloittaa lomaa. Onneksi Yöntytärkin vihdoin poiki tehden hyvin haudutetun Juhlaemännän. Nyt isäntäväki toivoo lumetonta ja erittäin rauhallista viikkoa Hukkalan tontille ja erityisesti navettaan. Jordania kutsuu:)

27.2.2012

Illalla tehty ennustus aamuksi osui oikeaan - siemennysajankohtien määrittäminen oli harvinaisen hankalaa. Uudes navetan kolme siemennystä ovat helppo juttu, kaikki hyppäsivät iloisesti. Mutta vanhassa navetassa oli oikea lima-kaaos ja uusijoiden kohdalla täytyi miettiä pitkään ja hartaasi; tänään vai huomenna. Siis kolme hiehoa siemennetään tänään ja loput kaksi toivottavasti pitävät hurjempaa elämää huomenna.

Pihaan tulessa ei sitten enää tiedä mihin nyrkkinsä iskisi; taskussa maitonäyteet Delvotestiin, soittolappu eläinlääkärille ja kissa ja koirat huutavat kuorossa ruokaa. Ihmeekseen kaikki aina järjestyy ja päivä vaihtuu uudeksi - kaaokseksi:)

24.2.2012

Isäntä oli aktiivisesti aamupäivän navetalla, kun seminologi-porukka harjoitteli tiineystarkastuksia. Jo useasti hameväki oli pohtinut Yyrina-lehmän todella hiljaista tyhjyyttä ja niin vain syksyllinen negatiivinen tiineystarkastus tulos olikin väärä. Siis PIKA PIKAA Yyrina-lehmä umpeen. Tarinan opetus lienee se, että älä luota muihin kuin itseesi:)

Isäntä on harrastanut myös aktiivista kiintiönvuokrausta. Meillä ei ole tuotantolisenssejä kuin 700 000 maitolitralle, loput 200 000 litraa ovat sitä työniloa.

23.2.2012

Huh huh helpotusta! Ögönblick syö! Eilen aamulla rouva tuli viimeisten mukana lypsylle ja käyttäytyi todella oudosti; nuoli itseään, muita lehmiä ja parsikalusteita eikä tietenkään lypsänyt kuin kaksi litraa. Ögönblick poiki noin 2 viikkoa sitten, eikä oikein herunut vanhan rouvan tapaan, jotakin oli siis aavistettavissa. Hermoketoosi olikin sitten aika shokki - tauti on hengenvaarallinen. Annoimme ensiavuksi glykolia eläinlääkäriä odotellessa ja sokerin laittaminen suoneen ei sitten ollutkaan helppoa pakko-oireiselle lehmälle. Iltapäivällä navetalle meno ei myöskään ollut helppoa... Mutta voi ihanuus, lehmä oli rauhoittunut ja ryhtyi syömään. Tänä aamuna näimme jo leukojen heiluvan märehtimisen malliin.

Aperuokinnan kurja puoli on juuri tuo energiavaje paljon lypsävillä lehmillä. Meillä ei ole kioskeja eikä muitakaan helposti toteutettavissa olevia tapoja lisäruokkia maitotykkejä. Siis nyt täytyy vain olla tarkkana kuin porkkana maitomäärien ja pötsin pullotuksen kanssa:)

17.2.2012

Näytemittalypsy jälleen ja nyt yli 100 purkkia! Kun ukki teki tuo 99 paikkaisen telineen purkeille 3 vuotta sitten, ajattelin, ettei se koskaan tule täyteen. Ja nyt meni jo yli. Lisäpurkeista en haaveile, mutta terveempää karjaa, tiineempiä hiehoja ja vähempiä kuolemia toivon. Siis tekemistä ja tavoitteita riittää.

16.2.2012

Isäntä lähdössä asioille ja listalla poksottaa laatikollinen okstisiinia. Ihanat Helepotus ja Himpulapim eivät suostu lypsämään ilman maitohormoonia. Onneksi meillä on tästä jo kokemusta, Yrsky-ensikkoa lypsimme kokonaisen laktaatiokauden pikkuneulojen kanssa.

Poikimalista lyheni taas kolmella nimellä - hienoa!!!! Enää 4 lehmää tässä kuussa - jospa pääparka kestäisi vielä nuo...

14.2.2012

Onneksi poikimisruuhka alkaa olla takana päin - enää 7 lehmää tässä kuussa. Täytyy myöntää, että vasikoinnilla on uuvuttava vaikutus. Ensiksi pitäisi osata ennustaa poikimishetki - sitten pitäisi saada lehmä ja vasikka eloon, sitten vasikkala pullistelee tilliäisiä ja Delvotest käy kuumana. Mhhhh... työmäärä ei ole ainakaan vähentynyt sitten entisen elämän. Loput jätän kommentoimatta:)

11.2.2012

Voitamme varmaan maailman mestaruuden hiehojen menetyksessä:( Kaikista ponnisteluista huolimatta menetimme yhden hiehon poikimavaikeuteen, vasikka jäi lonkistaan kiinni kuin naulattuna. Tuntuu tosi, tosi pahalta. Olo on vähän kuin Saarijärven Paavolla....

8.2.2012

Onneksi oli tuo pieni lauhempi minijakso - saimme siivottua vanhan navetan. Ihan niin kuin joku kakkakökkärekin olisi jäätynyt ritilään:) Vanhan navetan etu on pitkä ikkunarivi etelään ja nyt päivällä neitien takapuolet ottavat aurinkoa ja hotelli pysyy sulempana.

Aamulla laskin tänä vuonna poikineet ja olihan niitä peräti 23. Olemme saaneet keksiä jo 12 J:llä alkavaa uuden lehmän nimeä ja siitä seuraakin huomisen hauska projekti - nupoutuksia.

Onneksi vaivat vaihtuvat, se pitää mielen virkeänä. Joku viikko sitten umpiosasto pursusi yli äyräiden, nyt lypsävien osastolla alkaa olla täyttä. Mutta laitapa joku "terveempi" lehmä pois, niin kohta on saa kutsua kuolleiden kavereiden kuljetuksen. Mutta ei pidä murehtia sitä, mikä ei ole vielä tapahtunut:)

Jä tässä suloinen 25 asteen pakkanen astellessa uudelta navetalta vanhalle päin.

4.2.2012

Hrrr... melkein 30 astetta pakkasta. Vanhassa navetassa ei passaa vettä roiskia tai työt on tehtävä luistimet jalassa:) Uusi navetta on oikea sumupalatsi, lämpöä on kuitenkin 8 astetta. Onneksi Farmit ennustaa sulatuspäivää alkuviikkoon ja sitten tasaiseen tahtiin pakkasta ja vähän leudompaa. Tuo sulatuspäivä onkin sitten riskipäivä - toivottavasti mammat torjuvat utaretulehdusbakteereja:)

Uusi Delvotest tuottaa hupia ja harmaita hiuksia. Pitänee lukea sen piikkiin, ettei osaa käyttää - sen lauluin olen oppinut Delavalilta:) Kävin kuitenkin hieman surffailemassa muidenkin kokemuksia ja aika monella muullakin on samoja fiiliksiä. Ihan oma lukunsa on hämmennys, kun puhumme Delvotestistä ja laitteessa lukee Devoltest. Mutta seuraavaksi hauska linkki, kuinka mukavaa lehmän hoito ja maidon testaaminen onkaan:)

http://www.youtube.com/watch?v=kpbKHCPrITc

Ja jatkossakin taidamme laittaa ongelmanäytteet suoraan pääkallopaikalle - meijeri testatkoon!

PS. Huomenna on jälleen pyhä - monestakohan syntyvästä vasikasta löisi vetoa?

31.1.2012

Juoksutusmaha on nyt leikattu ja lehmä rupesi märehtimään välittömästi. Sen sijaan Hello-Yellow:lla oli oikea jättipotti, joka vetimessä ihanainen aureus. Neidillä taitaa olla hieman huono ennuste huolimatta siitä, että lääkettä on joka lähtöön. Nämä tammikuun pakkaset ja kylmä höyry toimivat takuuvarmasti...

29.1.2012

Ja taas saimme sunnuntai-vasikoita, nyt kolme kappaletta. Viimeisenä ryhtyi poikimaan pulska hieho ja siinä odotellessa lantarobotti pääsi pesuun. Mutta hienosti isäntä nappasi Jessican maailmaan - ei tarvinnut vetääkään henkensä edestä.

Pakkasta on mukavasti 20 astetta ja sekin tuntuu riittävän kylmältä. Miten sitä oikein tarkeni menneinä talvina?

27.1.2012

Kun Äyskäri alkoi poikimaan pari viikkoa sitten, ajattelin, että nyt ei ole kaikki pullat oikeasti uunissa. Poikiminen sujui kuitenkin kohtuullisesti ja suuri Jolla tuli maailmaan. Nyt rouva on kuitenkin nuilottanut ja tehnyt hiljaista hivuttautumista tuon puoleiseen. Tänään selvisi syykin - vasemman puoleinen juoksutusmahan kierre. Siitä onkin onneksi aikaa, kun viimeksi heiluimme pellavaliman ja kastelukannun kanssa. Jos vanhanaikainen toiminta ei tepsi, on maanantaina moderni operaatio. Voihan kökkö...

26.1.2012

Isäntä suunnitteli hieman käytetyn kivikoneen ostamista. Entinen onkin palvellut hienosti 15 vuotta ja silti jaksan muistaa, miltä kivien kerääminen tuntui käsipelillä.

23.1.2012

Ylletröjä teki niin suuren neiti-Jättebran, että piti hieman avustaa. Mutta se oli pientä avustusta edellisen päivän rusettiin verrattuna. Rusetti oli aiheuttanut niin paljon arpikudosta, että apuun piti kutsua eläinlääkäri puukkoineen. Siis ei mitenkään hyvä - rusetilla tai ilman - nuo itsestään purkaantuvat lehmät. Kaikkea sitä pitääkin nähdä ja kokeilla. Jospa huomenna olisi vasikaton välipäivä :)

22.1.2012

Siellähän se tökötti Aurora-emän hellässä hoidossa - suuren suuri lehmävasikka! Lehmät eivät sitten kunniota sitä kolmatta käskyä, vaan poikkeuksetta poikivat sunnuntaisin tai silloin, kun on vaihtanut juuri puhtaan haalarin päälle. Attivatti-rouvalla on rusetti hännän alla, kun lehmä meinasi purkaantua vallan kokonaan. Tänä aamuna Esko avasi tuon rusetin vasikan toivossa. Todella mielenkiintoiset hetket käsillä - ihan konkreettisesti:)

PS: Tuon Auroran vasikan numeroksi tulee 1000!

PS 2: Facebook kaverit avustivat nimenannossa, Auroran vasikan nimeksi tuli Juno Borealis!

21.1.2012

Huomenna ei tapahtunut mitään, eikä tänäänkään. Lypsymontun muistilistalla komeilee 9 lehmän ja 3 hiehon nimi, joiden odotetaan poikivan kahden viikon sisään. Eivätkö rouvat ymmärrä, että saisivat henkilökohtaisempaa hoitoa, jos poikisivat yksi kerrallaan? Sen sijaan luulen, että mammat sunnittelevat taas joukkosyntymäpäivää. Sunnuntai on yleensä ollut suosittu poikimapäivä, siis jokohan huomenna?

18.1.2012

Tänään poimikaruletti pyöri vinhasti ja kaikki voitot tulivat kotiin. Aloitimme ihanan J-vuoden Jeminalla, Jakarandalla, Janet Jacksonilla ja ay-Jollalla. Paras voitto oli kuitenkin vapautunut tila poikimakarsinassa, jonka pönkkäsimme kaksi seuraavaa lehmää. Lisäksi päivän bibliaan kuului neljä positiivista tiineystarkastusta ja tietenkin yksi siemennys. Ja nyt äkkiä lepäämään, tiedä mitä huomenna tapahtuu!

12.1.2012

Himpula pim - elossa ollaan - vaikka Liisa kävikin meitä ruoskimassa:) Leikki sikseen - on hienoa, että Liisa jatkaa terveydenhuoltosuunnitelmien päivitystä vapaaherrattarena, sillä kunnan eläinlääkäriemme päivät ovat jo liiankin täynnä tavan praktiikkaa.

Liisa ei todellakaan ripittänyt meitä, vaan oli tyytyväinen mm. alentuneeseen hoitoprosenttiin ja rauhalliseen ilmapiiriin navetalla. Ongelmiakin jäi purtavaksi, mm. vastapoikineet lehmät kärsivät lievästä energiavajeesta. Ja niitä lihavia, mahoja Ay-hiehoja olikin 5! Mitä haaskausta - hyi meitä! Ja pitäiskö ryhtyä harrastamaan enemmän progesteroni-testejä, että erottaisimme mahdollisimman pian tapaukset tiine - ei toimi toisistaan?

Huomenna on Piialle ilon päivä, kun 4 ternivasikkaa vihdoinkin lähtee vielä 6 jäädessä odottamaan. Huh huh... saattaa tulla vielä tungos vasikkalassa, kun perinteinen tammikuun poikimisruletti pyörähtää käyntiin.

9.1.2012

Yksi kurjimmista hommista on muistella edellisenä vuonna poistettuja eläimiä, mutta niin vain teimme Piian kanssa. Puolet porukasta poistui utareen vuoksi joko kiireellisenä tai sitten suunniteltuna. Ainakin neljä ay-hiehoa jäi mahoksi ja ympärärysmitta taisi olla aika muikea. Sitten on sekalainen porukka tapaturmaa, halvausta ja jalkoja. Yhteensä laskettuna poistoprosentti nousenee hieman liian korkeaksi ja voihan kökkö. Torstaina kuulemme tuon tuomion eläinlääkärin suusta, kun teemme jälleen terveydenhuoltosuunnitelmaa. Dieettipuuhia?

6.1.2012

Esko ja Noora askartelivat ihanat pelättimet pikkulinnuille, jotka luulevat murskevilja-siiloa yli-ihanaksi lintulaudaksi. Kuvassa vasemmalla on pelätti, oikealla emäntä :) ja edessä talon vahti.

1.1.2012

Uuden vuoden urakka aloitettu. Lypsää surautimme isännän kanssa ihan kahdestaan ukin tehdessä apetta. Onneksi mammat olivat suotuisalla tuulella; kukaan ei tehnyt kuolemaa ja kulkivat kauniisti. Olisipa jokainen lypsykerta näin simppeli:)

Onneksi huomenna alkaa suora ja sileä arki. Kun laskee yhteen ison karjan ja ikääntyvän karjakon, ei viivan alle jää juurikaan extra-energiaa juhlintaan. Eläköön pilkun tarkka arkiaikataulu!

30.12.2011

Toisinto viime vuodelta. Aikaan vasara ja kirves ostimme kaksi valkoista ay-hiehoa; Vohvelin ja Vaakan. Vohveli heittäytyi jalattomaksi viime vuoden vaihteessa ja nyt oli Vaakan vuoro. Jotenkin se ei tullut yllätyksenä, mutta keljuttaa silti kovasti. Olen yrittänyt välttää ääneen ajattelua, nyt ei uskalla edes ajatella omassa mielessä. Mutta lehmälliseltähän se lehmä kuolee.

Olisi varmaan jonkin uuden vuoden lupauksen aika:) Lupaisikohan yrittää vielä enemmän - vai yrittäisikö yrittää vähemmän? Turhaa spekulaatiota, mihinkä se koira karvoistaan pääsee. Mutta aina voi toivoa... ja minä toivon niin meille, kuin kaikille muille karjaihmisille paljon J-vasikoita, terveyttä karjalle ja karjanhoitajille ja onnistumisen iloa!

26.12.2011

Susipäivä alkoi huonosti, kun isäntä soitti heti aamutuimaan eläinlääkärin. Kalsiumista huolimatta Vaaka-rouva ei suostunut nousemaan ylös. Onneksi Denis toimi myöhemmin ripeästi ja vetäisi takajaloista hienon Indeksi-neidin eloon:)

29.12.2011

Kello 12.15 36 lehmärouvaa omisti uudet hienot varpaat Unton erinomaisen käsittelyn jälkeen. Edellisenä päivänä arvoimme onnelliset hoitoon pääsevät lypsyasemalla - onhan se jonkin sortin catwalk. Tästäkin alkaa tulla jo rutiinia...

23.12.2011

Nyt on emännän kintut levänneet uusiin haasteisiin, viiden päivän loma takana. Ihmeekseni vesilasiin ei jäänyt koloa, vaikka otinkin sieltä sormeni pois:) Kaikki on sujunut hienosti, tiineitä tarkistettu, vasikoita nupoutettu, hiehoja siirretty ja poiítettu. Huomenna on hyvä jatkaa...

17.12.2011

Tuplajätti-potti - tai ei nyt sentään. Pitkästä aikaa löysin aamuvarhaisella kaksos-vasikat:) Valitettavasti kyseessä on Iita ja Ilmari. Onneksi tämä i-vuosi alkaa olla lopuillaan. Meille on tullut 49 ihanaa lehmävasikkaa ja kaikki ihanat nimet ovat jo käytetty. Impi jää käyttämättä - tulee noita mahoja muutenkin:)

Valion blogin kirjoittaminen on vielä harjoittelua. Koska kyseessä ei ole omat sivustot, on suitset tiukasti suussa. Nyt kuitenkiin julkaistiin juttu meidän ukin tärkeästä työstä.

http://www.maitoamaalta.fi/vanha-voima-vapaalle/#more-363

Ja aivan kuin huomaamatta tuli 3 vuotta täyteen uudessa navetassa. Lehmämäärä on nyt se 110 ja työtä sen mukaan. Nyt kun meillä on osaavat työntekijät Piia ja Denis, olisi aika opetella hieman luistamaan. Emäntä vain ehti sisäistää niin tuon työlle elämisen, että sen poisoppiminen onkin todella hankalaa. Olisikohan se seuraavan vuoden tavoite?

15.12.2011

Akana ei sitten tee vasikkaa:( Viikko sitten meidän lantarobotti työnteli kissan kokoista kääröä, joka osottautui muumioksi. Salapoliisi Piia oli siis tehnyt oikeat johtopäätökset syyllisestä, jonka piti poikia 19.12.

Ukki palautui lomalta ja nyt on hyvä ohjeistaa paremmin joutavaa isäntää hiehojen siirtelyyn uuden ja vanhan navetan välillä. Vanhassa navetassa on 5 pian poikivaa hiehoa odottamassa työuran alkua. Noille paikoille matkustaa uuden navetan ongelmat - muutama hieho ei tiinehdy, vaikka minkä tekisi. Nuo tytöt osaavat tulla siemennysparteen jo kutsumalla, reitti on tullut niin tutuksi. Mutta jospa vanhan navetan ilmapiiri olisi romanttisempi :)

7.12.2011

Väki ei kun vähenee ja pidot sen kun paranee! Saimme ukin ansaitulle lomalle ja nyt nuori isäntä pääsee pyörittämään seosrehuvaunua sydämensä kyllyydestä. Ja näin piparireseptien aikaan laskin myös vuotuisen apereseptin;

1 800 000 kg säilörehua

356 000 kg murskeviljaa

130 000 kg rypsiä

100 000 kg olkia

1 000 tuntia työtä

3.12.2011

Siis älytön kiire! Nyt kun seminologi pitää tilata kello 8 mennessä, saa emäntä juosta helmat hampaissa ehtiäkseen vanhaan navettaan katsomaan hiehojen kiimoja! Siitä huolimatta, että tuo emäntä astelee navetalle jo heti neljän jälkeen...

2.12.2011

Kaikkeen sitä sotkeentuu... Tuossa tuonnoin Hukkalan huushollin sanavalmis emäntä piipahti Helsingissä blogi-koulutuksessa ja tänään se sitten julkaistiin, ensimmäinen juttu vieremäläisen navetan arjesta;

http://www.maitoamaalta.fi/

Blogiin kirjoittaa viiden maatilan emännät kertoen seikkaperäisesti tavallisesta maidontuotannosta iloineen ja suruineen. Tavoitteena on avata alkutuotanto kuluttajalle ja tehdä tästäkin työstä läpinäkyvää. Hukkala edustaa tuossa joukossa sitä suurempaa lehmälaumaa:)

28.11.2011

Aloha-lehmä auttoi umpiosaston väljentämisessä poikimalla kolmen viikon loman jälkeen. Siispä, älä siemennä seisovaan kiimaan siemennettyä uudelleen pelkkien limojen perusteella. Jokohan nyt opittaisiin?

Alohan Icapo-sonni olikin neljäs vasikka vuorokauden sisään:) Nyt on vasikkalassa vilskettä ja parasta on Innukka-neiti. Vältyttiin hienosti genomitesteitä...

25.11.2011

Jälleen kerran ovat eläinten olosuhteet tapetilla. " Elämme hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa tuotantoeläinten pahoinvointi kasvaa" Ja puppua! Rakensimme kalliin navetan nimenomaan siksi, että lehmillä ja koko karjalla olisi parempi olla. Vain hyvinvoiva lehmä lypsää ja iloinen vasikka kasvaa. Lisäksi me kaikki Hukkalan karjanhoitajat yritämme havaita ja hoitaa heti kaikki sitä vaativat. Ja lehmälle taidetaan saada lääkäri sukkelammin kuin ihmiselle:)

Ja tässä poseeraavat iloiset lehmänlypsäjät Piia ja Minna!

23.11.2011

Hätävarjelun liioittelua - kerrankin! Aromi-lehmä lypsää vain 30 kiloa päivässä, kun sen pitäisi lypsää 40 ja niinpä kutsuin eläinlääkärin. Mutta terve mikä terve ja terveenä pysyneekin tuolla tuotoksella:) Yhdeltä rouvalta löytyi kuitenkin mandariini-rakkulat ja jäihän pöydälle 13 umpituubit, joten ei aivan hukkareissu. Mutta yhä vain hätääntyneempänä mietin, mihin sijoitan nuo lomalaiset?

20.11.2011

Kaikki sujui rauhallisesti:) Jäljellä enää yksi iltatarkastus ja pian itse isäntä on valvomassa talouttaan. Seminologi kävi tietenkin lähes joka päivä ja yksi hieho poiki oma-aloitteisesti. Siinä onkin kylliksi tämän naisen hermoille ravata päivällä navetalla - auta armias, jos vielä robotti juoksuttaisi minua.

Umpiosasto alkaa olla täpötäysi, 18 lehmä-rouvaa lomailee onnellisesti. Mihinkähän laitamme ne 12, jotka myös tahtovat vapaalle? Jos jonkin kohdan muuttaisin navetassamme, tekisin enemmän paikkoja poikiville, sairaille ja ummessaoleville. Ja niin navetta oli liian pieni:)

Mutta tankki taas tuntuu liian suurelta tässä vaiheessa. Pienoinen rehunvaihdos aiheutti pienoisen notkahduksen maitomäärissä umpeenmenevien ohella ja melkein piti ottaa siskoni Katrin neuvosta vaarin; laittaa lypsypyyhe tankin melaan, että ylettää maitoon asti:) Mutta mäki velkansa maksaa ja voi sitä maidon rylläkkää tammi-helmikuussa!

14.11.2011

Hiljaiseloa vielä hiljaisemman edellä - toivottavasti:) Viime viikon saldo oli huono. Menetimme Emmiinan ja lisäksi Eenin! Kaksi vuotta sitten poiki hieho, jolla oli vain kahdessa vetimessä reikä. Eeni laittoi kuitenkin "paremmaksi" ja vain yhdestä tuli maitoa. Ja me kun niin ihastelimme komeaa hiehoa. Mitähän kaikkea sitä pitää nähdäkään, ennen kuin pää on paarilla?

Noora kävi eilen illalla kameran kanssa navetalla ja linssin läpi maailma näyttää huimasti paremmalta. Pienet vasikat ovat aina suuri ilon aihe ja nyt kun on se IKIOMA. Lypsylläkin on ihan mukavaa, kun vain ei satu " Erbse ja Aino - kauhun tasapaino" samaan riviin:) Lisäksi meillä on liuta persoonallisia lehmiä, jotka saavat hyvälle tuulelle. Rivin ensimmäisenä on Vihne, lievä alapurenta ja upeiden sarvien alla älykäs ja rauhallinen rouva. Ja kuinka puhdasta meillä onkaan, tiskipöytäkin kiiltää! Mhhhh...

Ja nyt vain toivon, että sama rauha jatkuisi. Isäntä lähtee ylihuomenna Saksaan metsälle ja rouva jää vahtimaan taloutta. Onneksi rouvalla on upeat kaverit, Niilo-ukki, Piia, Denis ja lomittaja. Mikäpä tässä - valmiissa maailmassa!

6.11.2011

Eipä paimenen pyhistä:) Perjantaina poiki hieho, lauantaina poiki hieho ja tänä aamuna poiki numero 555 Fiia Forester. Onneksi tämä viimeinen teki lehmäsen ( Etoto ) ja näin viime vuoden Zonta-naisten kummivasikka Helvi sai Ikioman siskopuolen. Tämä vähän lievittää sitä surua, että Emmiina ei taida toipua.

2.11.2011

Jospa se siitä suttaantuisi. Eilen kyllä tuntui aika toivottomalta. Toisen kerran poikinut lehmä sai matkalipun aamulypsyllä, potkii niin vietävästi ja kohti, että meinaa järki lähteä päästä. Onneksi matala utare ja solut helpottavat päätöstä. Ja sittenkin jää vielä Erbse-hieho heiluttamaan sorkkiaan - neiti lypsää lähes 40 kg ja on vielä turvassa:)

Suurempi murhe on Emmiina- hieho, jonka lehmäura alkaisi kuun lopussa. Hieho on kuitenkin särkenyt sorkkansa ritilän rakoon ja heittäytyi nyt sitten ihan petipotilaaksi. Harmittaa ja julmetusti - onhan kyseessä meidän Tulilan ja Mäntylän Rakuunan yhdistelmä...

Isäntäkin on täystyöllistetty sähkömiehen kaveri, navetan kaikki valaisimet vaihtuvat uusiin. Elämme totisesti kulutusyhteiskunnassa, niin lehmät kuin lamputkin vilahtavat vain silmissä, eikä se tunnu hyvältä.

Mutta huomenna on varmasti parempi päivä :)

28.10.2011

Voihan makkara! Pitkästä aikaa kunnon aureus ja tietystä hieman paremmalla rouvalla. Onneksi Piia lohdutti ihanasti ja sanoi, että stressi puolittuu, kun sen saa jakaa. Niinpä jaoimme huolen ja lehmälle lääkettä joka lähtöön!

27.10.2011

Kahdesti vuodessa emäntä on tillin tallin suunnittelusta ja nyt oli se toinen jalostuspäivä. Kello 8-10 Anita Hyvönen rakennearvosteli ensikoita ja bongasi pari uutta sonninemää. Sen jälkeen istuimme tietokoneella lähes kuusi tuntia ja valitsimme monta valiosonnia. Nuorsonnejakin on ihanan helppo käyttää, moni viimevuotisista nuorista herroista oli saanut upeat pisteet. Toivottavasti yhtä hyvä tuuri jatkuu. Lisäksi laitoimme toistakymmentä lehmää listalle lihasonnit. Meillä lehmät ovat kuitenkin lypsämistä varten eikä vain kauniita katsella:)

Hukkalan huusholli on monella tapaa hyvin periaatteellinen. Rehufirma on melkein ainut, mikä on vaihtunut useasti. Niinpä nyt Faban vaalien alla on kiva löytää meidän alueen listalta henkilö, joka ajattelee samalla tavoin ja haluaa edelleen kehittää osuuskuntamme toimintaa.

26.10.2011

Isäntä VIIMEISESSÄ tilusjärjestely kokouksessa? Kokous oli ainakin pitkä, niin kuin koko haastava projekti, joka alkoi keväällä 2005. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

22.10.2011

Salaojitus sujui hyvin - isännät olivat aivan voipuneita. Sää oli mitä parhain - vettä ei tullut ylhäältä päin. Ja nytkö kiireet hellitti? Ei nyt sentään. Isäntä kiiruhti heti silmän välttäessä hankkimaan perheelleen lähiruokaa pöytään . Tosin ohi ammutulla hirvellä pysyvät kilot kurissa.

18.10.2011

Olipa tehokas aamu :) Minä, Denis ja Piia aloitimme lypsyn, kuten tavallista viideltä ja vartin yli kuusi olimme irrottaneet yli tuhat litraa maitoa 95 lehmästä. Ohjemassa oli myös pienten vasikoiden lakanoiden vaihto ja karsinan pesu, eikä siinäkään mennyt kuin puoli tuntia! Denis tyhjensi pienkuormaajalla likaiset pehkut pellolle ja me Piian kanssa heilutimme harjaa. Piia on kouluttanut vasikat hyvin, nimeltä kutsumalla hän sitten erotteli ihan pienet hieman isommista. Ja Denis antoi Annikki-lehmälle kalsiumin sopuisasti keskustelemalla. Hitsi, että meillä on hyvä tiimi!

Juuri nyt odotan sitä jokapäiväistä siementäjää ja eläinlääkärikin on tulossa mm. ison umpituubi-kassillisen kanssa. Seuraavan kuukauden aikana laitamme 15 lehmää umpeen ja siinä saa olla taas tarkkana kuin porkkana. Ja tammikuussa sitä vasta porkkanana ollaankin...

Iltapäivä sujuikin taas aivan uusissa puuhissa, kun eläinlääkäri tyhjensi Wictory-rouvan niskapaiseen. Nyt meillä ei ole enää Quasimodoa, mutta Säkkipilli on! Toisen kerran poikineen Aurum-rouvan utare on kuin kyseinen soittopeli:)

17.10.2011

Olisipa koko viikon yhtä hyvä sää! Isännät aloittivat sala-ojituksen ja lystiä piisaa muutamaksi päiväksi.

Emäntä itse piipahti kaupungissa - siis todellakin piipahti! Jokapäiväinen seminologi tuli jo kello 12, joten rahat säästyivät jälleen kerran - vaikka salaojaputkiin:)

14.10.2011

Piipahdimme katsomassa uutta, upeaa navettaa! Kaisa aloitti meillä karjakkona vuonna 2006 ja oli ilonamme 4 vuotta. Nyt tuntuu todella hienolta, että tämä osaava ja ahkera nuori nainen saa hoitaa omia äppöjään hienoissa olosuhteissa. Vielä kerran, onnea Kaisalle ja koko yhtymälle!

Iltapäivällä urheilimme jälleen kerran mittalypsyn tiimoilta. Emme päässeet aivan 100 % tulokseen, kun aloimme suunnitella Eskon kännykkään soittoääntä :" Rehukaappias rällyyttää - hirviukko hällyyttää..."

5.10.2011

Normaalit syystyöt sujuvat normaaliin tapaan; koneurakointi Åsenbrygg ajaa ripeästi lietettä ja vanhavoima Luttinen kyntää antaumuksella. Nuori isäntä sen sijaan vietti eläinlääkäri-päivää rouvansa kanssa. Hiehojen tiineystarkastukset johtivat seuraavan suunnitelmaan; ensi kesänä siemennettävätkin hiehot ovat ulkona. On helpompi ottaa muutama hieho tarvittaessa sisälle, kun uusia pulskien neitien siemennyksiä kerta toisensa jälkeen.

4.10.2011

Isäntä karkasi paalutus-työmaalle! Esko teki Pemolla ison opinnäytetyön salaojituksesta ja pian hän pääsee himohommaansa! Onneksi on noita mukaviakin töitä...

Vähemmän mukavaa järjesti joku tuntematon kovanaama-lehmärouva puskemalla pehmo-Ambran parsien väliin. Ja niin menetimme tapaturmaisesti yhden todella hyvän ja helpon holstein-lehmän. Kaikkeen tottuu, kun useasti sattuu. Lopputulemaksi saamme niin kovaksi keitetyn emännän, ettei edes Tihilänkankaan matoset taida sille mitään :)

3.10.2011

Aika rientää ja pian olemme lypsäneet 3 vuotta uudessa navetassa. Nyt tiedän, mikä kohta ontuu - liian vähän erottelukarsinoita! Meillä on poikimassa vanhoja rouvia ja nämä rouvat ovat niin kiihkeitä vasikoidensa hoitajia, että muu kansa on helisemässä. Niinpä saamme arpoa Piian kanssa tarkkaan poikimajärjestyksen.

Joskus aina ajattelee, että olisihan se helppoa, jos robotti lypsäisi. Mutta ehkä yhtä ainutta erinomaista systeemiä ei olekaan. Ainakin emännälle sopii tarkka aikatulua ja rutiinit - myös vapaan päivän ja yön suhteen. Lisäksi meidän Piia ja Denis tekevät paljon muutakin, kuin lypsävät. Vai antaako jonkun firman robotti poikimisapua?

28.-30.9.2011

Minna, Denis ja Kall urakoivat hiehot sisälle. Rakennussyksynä päätimme, että jatkossa otamme hiehot sisälle syyskuussa ja päätös pitää. Vanhaan navettaan päätyi 30 hiehoa, joista kolmannes tiineitä.

20.9.2011

Piipahdimme onnittelemassa ja ihastelemassa naapurin uutta navettaa - tällä kertaa vain parin kilometrin päässä. Sadesää ei pilannut navetan upeutta eikä porinaa muiden vieraiden kanssa. Myöhemmin laskimme Nissilän ( emännän kotikylän ) toimivat maitotilat ja saimme summaksi 3! Siellä olisi peltoa viljellä, toisin kuin tällä perukalla. Surullista joka kantilta :(

Ja suhteellista. Emännä aloittaessa englannin tunnit kansalaisopistossa, ei luokkakaverit olleet uskoa, että meillä on yli sata lehmää ja kaikilla nimet. Kun taas tyttäremme Johanna kertoo Uudessa Seelannissa, että meillä on 100 lehmää, he eivät voi uskoa, että niin vähällä pysyy nenä päässä. Siellä 200 lehmää on pientila ja keskimäärin lehmiä on kuulema 600!

19.9.2011

Tuumattiin Piian kanssa, että kaikkemme olemme antaneet :) Jälleen kerran meillä oli sorkkapäivä ja 38 eläintä sai oivallista hoitoa Unto Korhoselta. Vain yksi todella paha löytyi, mutta sekin käveli ihmeen hyvin. Asemalypsyn etu on pakotettu lypsy ja sairaskarsina aseman vieressä. Näin pystymme hoitamaan huonojakin eloon - tai sitten ei... Sorkkapäivä on niin kokonaisvaltainen myllerrys. Lehmärouvat vapisevat kuin hammaslääkärin odotushuoneessa ja aikaakin siinä tuhraantuu 4 tuntia erotellessa hoidettavia ja niille ilkkujia.

Jokohan olisi korjattu kaikki mahdollinen sato? Puolukat on tosin vielä poimimatta, mutta kolmas säilörehu on korjattu. Jihuu! Tosin aikakin alkaa olla kortilla, koska ensi viikonloppuna alkaa totaalinen metsästyskausi ja pääsemme porisevia hirvipatojen ääreen.

9.9.2011

Teimme pikaisen lenkin Vornasen niityllä, kesti vain 35 minuuttia. Tullessa meillä oli mukana 20 tiinettä hiehoa ja onneksi oli Denis juoksemaan edeltä, sen verran kiire hiehoilla oli kotiin:) Olemme oivallinen työpaikka - järjestämme myös työpaikkaliikuntaa!

Navetassa on tällä hetkellä hieman liian monta lypsyasemalla kävijää. Ongelmana on vain valita huonoista huonoimmat poistoon, valinnanvaraa on vähän liiankin paljon. Jos nuo hajuherneet hävittäisi ensiksi...

30.8.2011

Taivas on pilvessä ja kädet kyynärpäitä myöten ristissä. Jospa nyt kuitenkin sade tulisi vasta muutaman tunnin kuluttua ja loput viljat saataisiin siiloon :) Elokuussa!

Tällä hetkellä pellolla onkin aikamoinen säpinä. Hyvä naapurimmekin saa osallistua Hukkalan eläinpopulaation ruoan hankintaan - olkipaalut ovat oivallisia hiehoille.

Satoa on tullut ennätysmäärä ja nyt riittää apetta maidon ja sonnan separointiin:) Puituja hehtaareja on 78 ( puolet urakoitsijamme ), joista 8 hehtaarin jyvät kuivattiin. Keskimäärin satoa saatiin 3,5 tonnia hehtaarilta ja näin yhteensä 273 tonnia. Ja kun laskemme lehmien syövän tonnin päivässä...

28.8.2011

Tyytyväinen puuhamies ( Iisalmen Sanomat tänään ) Esko Luttinen jatkaa sadonkorjuuta. Toivottavasti sadekuurot eivät pysäytä koneurakoitsija Jaria hetikään, sillä isompi siilo pitäisi saada kerralla täyteen.

Vanha kuivaajakin hyrisee entiseen malliin, kun osa jyvistä säilötään tulevalle kesälle kuivana. Ja miehet työskentelevät siellä yötä päivää - entiseen malliin. Oletan kuitenkin, että tuo savotta ei kestä kuukautta, kuten vanhoina, vielä pahempina päivinä :)

16.8.2011

Lehmät päättivät poikia porukalla ja saimmekin vuorokauden sisään neljä reipasta vasikkaa, joista vain yksi on sonni. Ipeli, Ivanka ja Isabella tulevat olemaan hyviä kavereita - karsinasta toiseen samassa seurassa.

15.8.2011

Puinnit alkoivat ja alkupaloiksi meni 6 hehtaaria :) ja seuraavana päivänä 10 hehtaaria. Pieni " siilo" tuli täyteen ja puinnit jatkuvat syyskuussa.

11.8.2011

Voi pyhät pyssyt kuitenkin! Kuinkahan pitkä paperilappu pitäisi varata Piialle, kun kirjoitan lääkittävien nimiä ja lääkkeitä? Nyt löytyy niveltulehdusta, umpilehmän utaretulehdusta, hiehon utaretulehdusta, vasikan napatulehdusta ja jopa silmätulehdusta! Ja Piia kulkee Penovet-piikki ojossa:)

Olemme olleet navetalla pari päivää naisnenergialla ja kun keinot loppuu, otetaan konstit käyttöön. Eläinten siirtely ei ole voimalaji, se on silkkaa taitoa.

6.8.2011

Sateista ja koleaa lämpimän kesän jälkeen. Otimme neljä umpilehmää lihottamaan vasikoitaan ryhmään yksi, jossa on näin ollen 103 asemalla kävijää. Olemme saaneet ilmeisesti kohtuullisen paljon lehmävasikoita, kun isäntä myy yhden tiineen hiehon Venäjälle ja 4 naapuriin. Toivottavasti se ei tiedä luontaista katoa kotiin jäävässä karjassa - meidän eläinten ostamis-kiintiö on jokseenkin täysi.

Kuluneet kesäkuukaudet ovat olleet työntäyteisiä. Hiehojen laiduntaminen ja peltotyöt ottavat paljon aikaa. Mutta navettatöiden osalta on ollut helpompaa, on ruhtinaallista nauttia kahden hyvän työntekijän työpanoksesta.

1.8.2011

Hrrrr... ihanan kylmää? Mutta rehutekoon mitä loistavimmat säät. Tällä kertaa kaikki on sujunut hienosti kelien puolesta ja toinen rehu saadaan siiloihin ennätysajassa - ehkäpä huomenna pääsemme peittämään siiloja.

Hienoa Denis! Taas kerran meillä oli käsissä vaikea poikiminen. Edellisenä päivänä hieho teki kuolleen sonnin, jonka napanuora oli katkennut jo aiemmin. Esko ja Denis saivat vetää silloinkin henkensä edestä. Ja nyt Deniksellä oli taas hieho edessä ja kaverina hameväki. Tällä kertaa onnistuimme elvyttämään suuren sonnivasikan elävien kirjoihin. Pitääköhän tässä aloittaa poikimisten pelkääminen?

26.7.2011

Hieman rauhallisempi hetki - siis hetki. Tankkimaidon solut sahaavat siellä ja täällä, kiitos lämpimien kelien. Siinä onkin arpomista lehmien poistamisen ja hoitamisen välillä. Kristallipallo olisi tarpeen :)

12.7.2011

Navetalla alkoi hulabaloo-viikko. Vanhin rouvamme Tulila keksi ryhtyä petipotilaaksi ja parhaalle paikalle, pikkuvasikoiden karsinaan. Pari päivä tuumailtuaan lehmä päätti nousta itse ylös, pelkkä nostotelineen näkeminen motivoi riittävästi. Veronica-rouva taas poiki laitumelle! Olipa suloista, kun valkoinen vasikka nökötti emonsa vieressä. Vähemmän suloista oli lehmän hoitaminen, kohtutulehdus ja utaretulehdus. Ja siihen samaan syssyyn tuli yksi oikein paha ketoosi ja kohtukierre. Ketoosi onneksi parani, kohtukierre päätyi Honkajolle. Mutta olipan setsuuria...

1.7.2011

Huh huh hellettä! Kylläpä taas tarkenee, karjakko Piia suunnitteli jääpaloja navettasaappaisiin :) Hieman hirvittää, minkälaisiin atmosfääreihin meidän KNS-bakteerit hyppää tällä kelillä, mutta me olemme asemissa!

Tänään oli jälleen karjan siirtoa. Meidän umpiosasto uhkasi käydä liian pieneksi ja niinpä laajensimme sitä ulos. Ongelmaksi nousikin ostokit, jotka eivät ole koskaan olleet aidassa. Ei voi olla typerämpää, kuin iso, aikuinen lehmä säntäilee kuin päätön kana aidoista läpi. Niinpä Esko ja Denis nappasivat taas meidän omia pikku Illusioita ulkoilmaan oppimaan sitä, minkä sitten vanhanakin taitaa:) Ja siinä välissä otettiin neljä pian poikivaa hiehoa takaisin navettaan odottamaan lypsy-uran alkua.

Tässä poseeraa onnellinen lomalainen Vihne-rouva:) Ja tytöt osasivat laskea aina 22 saakka - kaikki Vornasen niityn hiehot olivat tallella!

Ja minä odottelen ensi viikkoa, kun pistän talon kaikki omat ja laina-neidit navetan pesuun :)

27.6.2011

Eipä totisesti ole tekemisestä puutetta, vaikka rehu onkin onnellisesti paketissa. Ukki ajaa lietettä pitkää päivää ja Esko muuten vain:) On laitumen niittoa, hiehon ulos putjaamista ja toisten sisälle jahtaamista. Viljapeltoonkin oli ilmestynyt ruiskuttajan jäljet:)

Navetallakin on ollut rauhatonta, kun lehmiä on poikinut ja toisia on laitettu umpeen. Siinäpä olemme lypsäneet kieli keskellä suuta, että maidot menevät oikeisiin osoitteisiin. Ja nyt meitä "onnisti" KNS-bakteerin kanssa - huomenna laadin sotasuunnitelman eläinlääkärin kanssa:)

21.6.2011

Rehunteko jäi sitten suloisesti kesken :) Miehet aloittivat sen täydellä rähinällä perjantaina, mutta muutama hehtaari jäi vielä odottamaan näiden sateiden päättymistä. Sadosta tulee hyvä ja jokohan nyt omat rehut riittäisi koko porukalle?

Uuden navetan takana on ukilla mieleinen käsityö, kun hehtaarin kokoisella uudismaalla on kiviä mitä kerätä. Vähemmän mieleistä on odotella Honkajoen autoa, joka tulee taas tänään. Esko ja eläinlääkäri yrittivät kaikin tavoin saada vasikkaa ulos maanantaina aamuyöllä - turhaan. Jep. Nyt toivon sateiden ja kuolemantapausten loppuvan :)

14.6.2011

Mullistukset yksityiselämän puolella ovat vaikuttaneet kovasti sivujen päivittämiseen. Kylvöt saatiin tehtyä ja ylikannettu vasikka oli suuri ja kuollut. Navetalla on ollut suhteellisen rauhallista lukuunottamatta 10.6 perjantai-aamua, jolloin lypsykone meni rikki ensimmäisen kolmanneksen jälkeen. Siinä meni taas euro poikineen viemäriin, kun pumppu ei nostanut maitoa tankkiin ja lehmät oli kuitenkin lypsettävä. Mutta mikä helpotus olikaan lypsää tuon kokemuksen jälkeen normaalisti - yhtä juhlaa :)

Vanha navetta on saatu onnellisesti tyhjäksi ja puhtaaksi sekä 22 hiehon lauma Vornasen niitylle kesää viettämään. Ukki tekee uutta peltoa uuden navetan viereen ja Esko odottaa säilörehun korjuuta. Se alkanee lopulla viikkoa, kunnes Vesannon Maitohovin säilörehut ovat paketissa.

Tästä kesästä pitäisi tulla helpompi, kun edellisestä. Piia ja Denis ovat kumpikin ammattitaitoisia tekijöitä ja lisäksi meillä on jälleen vahvistusta Itävallasta. Mutta vannomatta paras - vahingot eivät tule kello kaulassa. Ja työt eivät koskaan lopu tälläisellä farmilla, jos on vähääkään mielikuvitusta.

30.5.2011

Ihana sade on viivästyttänyt viimeisten peltojen kylvämistä, mutta vielähän me olemme toukokuussa. Mikäli ennusmerkit pitävät paikkansa (nuoren ja vanhan isännän puuhat), saamme huomenna pihapellon valmiiksi.

19 tiinettä hiehoakin on jo ulkona odottaen siirtoa kauemmalle kesälaitumelle. Deniksellä onkin urakkaa korjata hirvien purkama aita. Emäntä itse aloitti rutiiniluontoisesti vanhan navetan pesun, tosin iän karttuessa työrupeamat lyhenevät:)

Uudessa navetassa odotamme jännityksellä, minkä Yyteri-lehmä tekee poikisen käynnistyksen avulla. Viime keväänä rouva kantoi 2 viikkoa yli tehden hienon Hellä-vasikan. Mutta nyt on mennyt jo huimasti enemmän...

18.5.2011

Ihana sade! Isäntäkin ehti selälleen sohvalle - pitkästä aikaa. Mutta emme ole varmasti ainoat ololla hillipilli näin toukotöiden aikaan. Pihapelto odottaa lietelantaa ja muokkaamista, mutta ehkäpä koiranpennut on laitettava maailmalle ennen sitä. Multa kuuluu kauppahintaan, rahan haju ei ;)

11.5.2011

Ensimmäinen kylvöpäivä? Uuden navetan lietealtaat ammottavat tyhjyyttään - isot kiitokset Jari Åsenbryggin urakoinnille. Emme mitenkään kykenisi pitämään tätä farmia pystyssä ilman em. henkilöä. Työtä on siitä huolimatta riittävästi. Eläimet kyllä aina hoitaa, mutta rehun tuottaminen tuolle määrälle Suomen lyhyessä kesässä pitää pyörät pyörimässä. Mutta hyvällä alulla ollaan. Denis on aloittanut myös aitojen tekemisen, olisi niin ihana tyhjentää vanha navetta mitä pikimmin.

8.5.2011

Denis tehtaili isäntäväen kanssa uuden lypsyennätyksen, 84 lehmää tunnissa. Saletisti natsaa:)

4.5.2011

Tyyntä myrskyn edellä? Ihmeellinen iltalypsy ilman erillislypsintä! Muutenkin lypsytyö on sujunut viime päivinä sitten viime syksyn, jolloin lypsykoneen alipaine ei ollut kunnossa. Siitä lähtien olemme käyttäneet ahkerasti potkurautoja laitapaikoilla, mutta nyt lopetimme sen kerrasta. Vauuu! Tälläistä sen pitäisi ollakin, sujuvaa ilman lajittelua. Ja se näkyy lypsyajassa, 78 lehmää tunnissa ja näin lypsy kestää tunnin ja vartin. Mutta se myrsky taitaa olla tulossa...

1.5.2011

Tämän hetken trendi on siementäminen. Tammikuussa poikineet ovat työn alla ja joka päivä pieni punainen auto piipahtaa navetalla. Viime yönä yksi ensikko oli rikkonut vetimen päänsä "vappubileissä" ja voi olla, että huomenna on kutsuttava eläinlääkäri seminologin ohella. Muutenkin on alkanut hieman huonompi jakso, hoidettavia neljänneksiä on riittänyt...

15.4.2011

Ennätysputki jatkuu. Mittalypsypäivänä maitonäytepikareita kertyi 102! Kun Niilo-ukki teki kaksi vuotta sitten pikaritarjottimen 99 purkille, ajattelin sen kyllä piisaavan. Pitänee laajentaa sitäkin tarjotinta:)

Esko ja Niilo ovat jo hieman harjoitelleet kevättöitä ajamalla lietettä tyhjään altaaseen. Saapa nähdä alkaako tosi toimet kahden viikon päästä vai neljän viikon päästä? Mutta töitä tulee riittämään, se on ainakin varmaa.

13.4.2011

Taas uusi upea enneätys; aamulypsyllä lypsimme 10 lehmää erillislypsimellä! Siinä pitää olla tarkkana kuin porkkana, ettei sujauta antibioottimaitoa eikä terniä tankkiin. Tämä ennätys olisi kyllä saanut jäädä tekemättä....

10.4.2011

Piipahdin aamutuimaan navetalla - pitkästä aikaa vuosilomapäivien jälkeen. Ja paljon oli tapahtunut Mirvan, Santerin, Deniksen, Piian ja Niilo-ukin viikolla. Mutta loppu hyvin - kaikki hyvin. Tietysti on harmillista, että juuri lomitus-viikolle kertyy luomista, ennenaikaista poikimista ja ihan tavallisiakin poikimisia, mutta sellaista se on tuo navetta-elämä. Isot kiitokset edellä mainitulle työryhmälle :)

Seuraava pureksittava pähkinä onkin kova ... Meille on sattunut nyt vähälle aikaa kolme poikimista edelliseen siemennykseen ja näin mammalomat ovat jääneet liian lyhyiksi. Elikä miten voimme välttää turhat uudelleen siemennykset? Kiimantarkkailu ei todellakaan ole helppoa!

30.3.2011

Kuukausi alkaa olla lopuillaan ja uusi satokausi lähestyy pitenevien päivien muodossa. Tuo kellon siirtäminen kesäaikaan tuntuu kyllä aivan uskomattomalta hupatukselta, mutta reippaasti heräsimme ja herätimme rouvat tuntia aiemmin lypsylle menneenä pyhänä. Jos olisikin sunnuntait vapaita :)

Juuri nyt lypsyssä on 99 lehmää. Joukossa on 3 ensikkoa pikkuriikkisin tissein ja virkein jaloin varustettuna. Siinä tulee maitolitralle hintaa, kun joka kerta saa lypsimestä pitäen houkutella maitotilkat maailmalle. No jaa - taitaa sinä jäädä joku rouva helpommallekin hoidolle. Mutta kummasti sitä vain muistaa hankalat ja kipeät...

Vasikkalassakin on rauhallista ja alkoi tuntua jo siltä, että meille on syntynyt tänä vuonna vain sonnipoikia, jotka ovat muutaneet muualle. Itse asiassa sukupuolijakauma lienee juuri oletusten mukainen, meillä on 15 Iinaa, Indigoa ja Iita-Liinaa, kun taas Igoreita on tullut 19.

Toivottavasti navetan rauhaiselo jatkuu, kun pihassa on vähemmän rauhallista. Tätäkin kirjoittaessa takaa kuluu hirmuinen tuhina, kun 8 valkoista koiranalkua kilpailee parhaasta maitohanasta.

22.3.2011

Kuusi ternivasikkaa lähti maailmalle ja kaksi eläintä odottaa vielä tälle päivää kyytiä. Olisi ihana tavoite päästä vain 200 ruokittavaan eläimeen, joista 110 olisi lehmän kirjoissa. Aika lähellä jo ollaan :) Vasikkalassa on siis huippuhiljaista, vain 3 rehellistä maitovasikkaa - siis juuri nyt. Huomenna meillä on jo taas viisi?

Maitotilaneuvojamme Terttu Murtola laittelee juuri papereitaan kasaan. Hän laati meille maidon hintalaskelmaa saaden lopputulemaksi kohtuullisen hyvän - olosuhteisiin nähden. Vaikka välillä aina hirvittääkin rahan meno, on me hänen mielestä pidetty kulukuria. Ihana juttu - se todella vanha traktori apevaunun edessä. Parantamista löytyy hieman ostorehujen suhteen? Terttu lupasi lähettää meille hetimiten tilakuntoja nipullisen liittyen tuotantoon, talouteen ja hyvinvointiin. Ne olivat viimeksi niitä haulikolla ammuttuja :)

Isot kiitokset vielä Tertulle! Uusien asioiden kanssa painiessa tapaa enemmän neuvottavia neuvojia kuin tukihenkilöitä, joilta todellakin tuntee saavansa jotain. Tässä välissä onkin hyvä kiittää piiriagrologia, jalostuskonsulenttia ja meidän ihania eläinlääkäreitä Tertun lisäksi!

20.3.2011

Navetalla on kohtuullisen rauhallista, vasikoita putkahtelee 2-3 viikossa. Pienenä peikkona alkaa olla tilan puute, ryhmässä yksi on nyt 104 eläintä ja petipaikkoja on vain 95. "Onneksi" meillä on aina joitakin jalkapotilaita pitää sairaskarsinassa ja muutamat poikivat poikimakarsinassa. Ja sitten on niitä ostokkeja, jotka eivät koskaan opi nukkumaan parressa:( Voitanee siis sanoa, että tuotanto on maksimissaan.

Tuleva viikko on taatusti vähemmän rauhallinen. Esko suunnitelee maanataina rahat ja tiistaina ruokinnan, keskiviikkona on eläinlääkäripäivä ja torstaina jalostussuunnittelua. Ja ihan niin kuin ne koiranpennutkin taitavat syntyä alkavalla viikolla...

18.3.2011

Erbse-hieho päätti ottaa lumikylvyn! Koko talven ajan Esko ja Denis ovat siirtäneet siemennettäviä vanhaan navettaan ja tiineitä takaisin uuteen. Tällä kertaa kaikki ei sujunut lyhyen kaavan mukaan, vaan Esko joutui linkoamaan uraa hieho-neidille, jotta kylpy päättyisi. Mutta hätä ei ole tämän näköinen, alkuviikosta isäntä suunnitteli urakointi Åsenbryggin kanssa karjankuljetusvaunua. Kuulostaa hyvältä ajatellen omiakin vanhenevia kinttuja juoksuttaessa hiehoja kesälaitumelle kilometrin päähän :)

13.3.2011

Helvi-vasikkalla on arvovaltaisia kummitätejä, joten onhan kuvakin saatava nettiin :) Seurana Helvillä hieman vanhempi ay-Hillo.

10.3.2011

Vähemmän ihana päivä - mutta onnellisesti ohi. Unto Korhonen napsi 39 lehmärouvan sorkkia sirommaksi, osa ennaltaehkäisevää ja sitten niitä kierresorkkia, valkoviivarepeytymiä ja pari anturahaavaumaa. Olimme katsoneet jo maanantaina lypsyasemalla hoidon tarpeessa olevat ja niinpä meillä oli orientaatio valmiina.

8.3.2011

Naisväki meinasi ihan pökertyä aamulypsyllä, kun Denis lahjoi meitä kauniilla suklaapaketeilla naistenpäivän kunniaksi. Olipa se IHANA yllätys - kiitos!

6. -11.3.2011

Ukki oli ansaitulla lomalla Siljansa kanssa. Eläkkeellä olon hankala puoli on se, ettei juurikaan ole vapaapäiviä eikä lomia :) Ja niin Esko sitten teki seosrehua, mikä ei olekaan ihan pikku juttu, kun syömässä on 200 päätä.

27.2.2011

Arvatkaapa miltä tuntuu, kun tankkiauton kuski soittaa puolilta öin, että maito on + 12 asteista? Esko sitten lirutteli lähes 6000 litraa viemäriin, jotta sai tankin edes pesulle ennen aamulypsyä. Onneksi kirjaamme maidonlämpötilat ylös ja viimeisen lypsyn jälkeen mittari oli näyttänyt neljää astetta. Ja tuolloin yöllä tankin mittari oli näyttänyt 6 astetta, kun taas auton mittari kamalat 12. Tankki saatiin kuntoon, kunnes se taas simahti seuraavan päivän iltalypsyn jälkeen. Ja jälleen olimme laskemassa 4000 litraa maahan. Onneksi meijerille laitettu bakteerinäyte kertoi, että maito oli hyvää ja vältyimme toiselta tragedialta. Huh huh , kaikkea sitä pitää kokea. Alkujärkytys oli järisyttävä, mutta kyllä eläinten sairaudet tuntuvat vielä pahemmilta. Kaikkeen tottuu ... ?

26.2.2011

Emäntä nukkui aina kello 7 saakka. Joskohan vihdoinkin pääsimme johonkin maaliin? Meidän suuremman tuotannon tavoitteena oli palkatun työvoiman avulla pitää itse jokunen vapaapäivä. Ennen Piian palkkaamista se on ollut mahdotonta - nyt toivomme tilanteen tasaantuvan nukkuma-aamuun viikossa. Tekee muuten tosi hyvää vanheneville luille:)

22.2.2011

Olipa oikea navettapäivä! Ohjelmassa oli 7 vasikan nupoutus, tiineystarkastuksia, hedelmällisyyshoitoja, yksi utaretulehdus, siemennyksiä ja poikimisia :) Ternivasikatkin olivat jo lähtövalmiina, mutta kuljetusauton rikon vuoksi palautimme sonnit takasin kotioloihin. Välillä tuntuu todellakin siltä, että muutama lisätunti vuorokauteen ei olisi pahitteeksi - jotta ehtisi edes juoda kupin kahvia.

18.2.2011

Esko piipahti Kiuruvedellä vuokraamassa 65 000 litraa maitokiintiöitä, . Ja näin melkein puolet puutteesta on tilkitty. Maitokiintiöiden hinnat vaihtelevat suuresti; eräs tuttumme oli ostanut maitokiintiöitä 4 sentillä kuin toinen oli taas myynyt 18 sentillä! Ja kaikki kotiin päin :)

15.2.2011

Meillä on siirrytty aamupuuron keittämisestä T 101- testin kokkaamiseen. Siinä pysyy kilot kurissa :) Laitamme kaikille lehmille umpimycinit ja niinpä poikimisen jälkeen maito on testattava. Lisäksi pari colia hyökkäsi viime viikolla.

Parina aamuna olemme lypsäneet 97 lehmää, mikä on taas yksi ennätysluku. Eipä kai siinä tarvitse paljon ihmetellä, kun lypsy ei enää tapahdu reilussa tunnissa. Eläinpaikat alkavat olla siis täynnä.

Ja vanhan navetan heinälato tyhjä! Nyt täytyy kehitellä jostakin umpilehmien appeeseen muuta jatketta, kuin kullankeltaiset oljet = vasikoiden lakanat. Mitenkähän varjelisi nuo viimeiset pyöröpaalut, jotta pääsisimme ensi syksyyn?

11.2.2011

Isot kiitokset Mirvalle ja Tapanille! Hyvät ja tutut lomittajat ovat kullanarvoisia, sillä se mahdollistaa meidänkin lomat. Vanhan navetan aikaan lomittajamme vaihtuivat aika runsaasti, mutta nyt olemme saaneet nauttia samojen henkilöiden työpanoksesta.

5.2.2011

Sattuipas somasti, kun numerolle 888 syntyi lehmävasikka! Ingrid kuuluu nyt hienoon kolmikkoon, Ice ja Iita-Liina ovat vain pari paivää vanhempia. Hieno lehmäkolmikko, jälkimmäiset Röddingille ja K. Toivolle. Tein juuri uuden poikima-muistilistan, jota tarkkaillaan ja ennustetaan poikimakarsinaan päätyvät. Tuleva viikko onkin yhtä ennustamista :)

Kuluneella viikolla ukkikin sai pari vapaa-aamua, kun Esko teki apetta emännän lypsäessä Deniksen ja Piian kanssa. Hienosti sujui! Denis on niin sukkela ja kova työmies, että oksat pois. Piialla on takana nyt kolme työviikkoa ja sillä perusteella voi sanoa, että nuori nainen osaa lukea lehmiä ja muisti on erinomainen. Piia on suorittanut viime keväänä maatalousalan perustutkinnon ( yo-linja eläintenhoitaja ). Ja tässä me sitten olemme :)

Ja lisäksi vasikkameri ja Illusia Iisin kanssa.

31.1.2011

Tammikuu alkaa olla ohi! Upeaa! Takana on 22 poikimista ja hurjasti ternimaitoa, vasikanhoitoa ja erilleen lypsyä. Tällä hetkellä asemalla käy 100 eläintä, joista 3 on pian poikivaa lehmää ja 6 pian poikivaa hiehoa. Tuo pian poikivaa tarkoittaa vasikoita 14.2 mennessä :) Maitomääräkin alkaa olla kohtuullinen, noin 31,5 litraa per lypsävä päivässä. Umpiosastolla lomailee 11 rouvaa ja 9 ternisonnia odottaa uutta kotia. Kaiken kaikkiaan navetoissa heiluu 209 päätä.

Esko lähti juuri Kajaaniin Niilo-ukin kanssa, ukki ajanee sitten vanhan- meille uuden traktorin apevaunun eteen. Denis aloitti lypsyaseman pesun, mikä jatkuukin varmaan koko viikon. Piian myötä meillä on nyt taas mahdollisuus jakaa hieman töitä ja vapaita - ja perussiivota :)

26.1.2011

Kyllä tämä tammikuu voittaa edellisen! Nyt mittarissa on jo 20 poikimista, kun helmikuiset päättivät vasikoida etukäteen. Ei voi olla tottakaan!!! Onneksi Eskon savumerkit A-tuottajille olivat niin hyvät, että väki väheni 7 ternillä ja 2 teuraalla.

24.1.2011

Tämä tammikuu on toisinto viime vuodelta; vasikoita, vasikoita, vasikoita. Tänä vuonna on poikinut jo 18 lehmää ja kolmen määrä on vielä tässä kuussa. Vasikoita on syntynyt 21, siis kolmet kaksoset, joista kaikki eivät selvinneet henkiin. Silti vauvalassa on 25 juotettavaa, uusi ennätys! Enpä teidä, millaisia savumerkkejä täytyisi laittaa A-Tuottajille, 12 sonnipoikaa odottaa uutta kotia :( Mutta aivan fantastista on tämä lumisade paukkupakkasten sijaan - kakaroiden hoito tuntuu paljon inhimillisemmältä.

Denis ja Esko ovat juuri vaihtamassa eläimiä uuden ja vanhan navetan välillä - tiineitä uuteen ja siemennettäviä vanhaan. Denis onkin oppinut karjansiirron salat täydellisesti ja lehmätkin kulkevat asemalle sekunnilleen kuin sirkuksessa. Asemalla kävijöitäkin on nyt ennätysmäärä, 101 kappaletta. Noista 7 on vielä Deniksen hiehokoulussa poikien sitten ensi kuussa.

Vaikka työtä on aivan hurjasti, olen iloinen "tiimimme" työskentelystä. Niilo rehustaa, Esko vahtaa kiimoja, Denis siirtää eläimiä ja minulle jää sitten ne vasikat. Taitaa siinä tulla vielä joku lypsyvuorokin - itse kullekin....

22.1.2011

Esko järjesti pienille vasikoille oman pystybaarin, josta saa napostella mysliä maidon väliin. Liisa ehdotti sitä viikon takaisella terveydenhuoltosuunnitelu-käynnillä. Tällä kertaa Liisa ei torunut meitä juuri lainkaan :)

17. -21.1.2011

Navetalla virtasi nuorta naisenegiaa, kun lomittajamme Mirva teki viisi päivää mahdollistaen isäntäväelle vuorotellen happihyppelyn. Lisäksi saimme joukkoomme Piian - tervetuloa työsuhteeseen!

16.1.2011

Täällä sitä kökötetään isännän kanssa kahdestaan - lapset maailmalla :) Navetalle sen sijaan syntyy uusia kakaroita joka päivä tahdilla 8 päivää ja yhdeksän vasikkaa. Esko toi jo yhden "lisälaatikon" vastasyntyneille vanhalta navetalta, ettei tarvitsisi aivan suoraan automaatille laittaa. Aivan hurjaa hommaa muistaa kaikki ternimaidot, T101-testit, korvamerkit...

Positiivinen tapaus oli vanha rouva Umnitsa. Viime syksynä rouvasta tuli kaksitissinen juuri ennen umpeenmenoa. Ajattelimme katsoa, tekisikö hyvä periyttäjä lehmän. Ja tupla-jätti-potti! Lehmäkaksoset Inari ja Illusia :)

Seuraavana aamuna meidät palautettiin maan pinnalle, kun aamulypsyn aikaan umpilehmäosastolla kaatui lehmä suorilta jaloilta - kuolleeksi. Ja tietenkin kyseessä oli hyvä ja suhteellisen nuori eläin. Nyt Lauhaluoma on vieraillut meillä kolme kertaa lyhyellä aikaa - ei kahta ilman kolmatta. Siis loput pysyvät elossa :) ( Myöhemmin vieraillut eläinlääkäri esitti em. lehmän kuolinsyyksi halvauksen; lehmä lypsi vielä aika paljon umpeenpanovaiheessa ja sai vain erittäin kalsium-köyhää umpi-apetta.)

11.1.2011

Päivä sisälsi hyvää ja huonoa. Navetalla huono makasi heti aamulla lantakäytävällä! Sunnuntaina toisen kerran poikinut Äimätär oli halvaantunut top tykkänään. Käytimme kahdesti eläinlääkäriä, mutta tilanne oli lähes toivoton jo alun alkaen. Se oli ensimmäinen lehmä uudessa navetassa ja pitkään aikaan, joka meni totaaliseen poikimahalvaukseen. Nyt täytyy panna kyynärpäätkin ristiin, että pääsisimme ITSE valitsemaan poistettavat eläimet.

Ryhmässä yksi eli asemalla vierailevat alkaa olla pian 100 päätä ja ukki suurentaa päivä toisensa jälkeen seosrehureseptiä. Ihanat lauhat kelit ovat katkaisseet kauhuskenaariot pitkistä, piinaavista pakkasenpitelyistä - joskin lunta saa lapioida ja lingota. Mutta mieluummin lunta kuin syväjäädytystä :)

2.1.2011

Kysyin eilen Eskolta, mikä jäi päällimmäiseksi mieleen vuodesta 2010 ja vastaus oli :" Jatkuva kiire." Se luonnonvara ei taida loppua koskaan :) Viime vuonna kiirettä aiheutti pitkälti työntekijöiden vaihtuvuus. Ja karjakoon kasvaminen nykyisiin mittoihin. Kiireen minimoiminen voisikin olla yksi uuden vuoden lupauksista - siis YRITÄMÄMME välttää kiirettä.

Vuosi 2010 oli hyvä vuosi. Oli huippupakkasta ja huippuhellettä, saimme nauttia Theresan seurasta, ostimme peltoa ja lypsimme lehmiä niin, että kaurapuurossa on pysytty. Nyt uskaltaa jopa ajatella uutta pientä, mutta pakollista investointia - isompaa traktoria apevaunun eteen.

Navetalla valmistaudumme vasikointiin, onpa jopa 4 odotetaan poikivan - samalle päivälle. Denis on juuri nyt ansaitulla viikon lomalla Venäjällä ja tytöt ovat oivallisesti venyneet navetoimaan. Ja onhan meillä ukki :)

17.12.2010

Kolmas vuosi uudessa navetassa lähti käyntiin, kun lypsimme illalla 84 lehmää tankkiin tunnissa ja 10 minuutissa. Aika rientää ja tuntuu kuin vasta hetki sitten työnsimme ja vedimme 40 lehmää asemalle. Monta tosi kurjaakin juttua on mahtunut kahteen vuoteen, mutta nyt voinee edes hetkeksi antaa itselleen armon ja olla tyytyväinen saavutuksiimme. 12 kuukauden tuotoslistaus kertoo seuraavaa; 99 lehmää, , keskituotos 9659, rasvakiloja 464 ja valkuaista 352 kg.

Summa summarum. Eläinten hyvinvointi on varmasti parantunut monta pykälää. On niin huisin ihana katsoa, kun vasikat ovat hippasilla pehkupaalin ympärillä. Sen sijaan ensikkojen juostessa isolla puolella kilpaa, katson thrilleriä:) Poikimakarsina on myös aivan uskomattoman ihana helpotus - enää en juokse yöpaitasillani pihan ja navetan väliä. Työntekeminen on mielekkäämpää ja helpompaa, uudet tilat ja tavat tuovat tehokkuutta ja tyytyväisyyttä.

No, miten me jaksamme? Olosuhteisiin nähden hyvin. Maaseudun Tulevaisuus povaa huonoa kannattavuutta, tukileikkauksia ja koko talveksi paukkuvaa pakkasta. Mutta siihenhän on jo totuttu. Kuten tähän hurjaan työntekoonkin alkaa tottua. Mutta aika aikaa kutakin, nyt karsimme kaiken muun joutavan ja keskitymme lehmien hoitoon ja lepoon, jotta taas jaksamme avata navetan oven. Väliaikaisesti ratkaisu on erinomainen, mutta ehkä tulevaisuudessa meillä on vapaampaakin - toivottavasti :)

16.12.2010

Mittalypsy ajallaan! Tällä kertaa näytteitä otettiin vain 84 kappaletta :) Lehmät lypsävät hyvin ja yli 9000 keskituotos on toteutunut.

9.12.2010

Pidimme jälleen sorkanhoito-päivän. Unto oli jo tuumannut, että kovin usein :) Mutta se olkoon meidän strategia kierresorkkia ja sairaskarsina-kierrettä vastaan. 32 eläintä hoidettiin sukkelasti, kun emäntä toimi kirjurina ja Denis ja Esko toivat jo aiemmin diagnosoidut jonoon. Mutta on se silti kylmää työtä meille avustajille :(

Esko tulosti uudet eläinlistat ja niinpä laskin, että meillä on 49 E:llä alkaavaa eläintä ja 39 H:lla alkavaa. Kuulostaa ihan mukavalta, varmasti pankinjohtajastakin. Näin ollen meillä on hieman resursseja vielä nostaa lehmälukua, mutta jatkossa emme toivottavasti tarvitse 50 hiehoa uudistukseen? Saapa nähdä, nouseeko meidän työtehokin, jos on enemmän lypsäviä :)

Kesän sato oli hyvä ja lupaava. Eläimet syövät kuitenkin paljon ja ukki tekee ahkerasti seosrehua. Tämä viittaa siihen, että ensi kesänä rehua pitäisi saada vielä hieman enemmän. Niin, kaikkea vain enemmän...

1.12.2010

Joulukuu alkoi vierailulla. Esko esitteli navettahankettamme ProAgria Etelä-Savon johtamista opiskelevalle ryhmälle. He esittivätkin hyviä kysymyksiä, joita olen aivan itsekin pohtinut; missä onnistuimme ja mikä meni höpsistä.

Itse piipahdin koulutuksen tiimoilta Imalan navetassa ja päivä oli loistava hyvässä seurassa ja opissa. Se, että pääsee toistenkin työmaalle kannustaa avaamaan oman navetan ovet vierailijoille. Jaa... saapa nähdä, teemmekö tosiaan ensi kesänä pari aaria kuivia heiniä pikkupaaleihin ihan noille pikkuvasikoille. Tytöt puhkuvat jo intoa :)

30.11.2010

Raapparobotti edelleen parkissa - DeLavalilla miehistövaje? Onneksi on tuo Bobman, jolla miehet ajaa hurauttelee 5 kertaa päivässä ja rouvien sorkat ovat pysyneet suht puhtoisina. Varajärjestelmä toimii!

24.11.2010

Onneksi Esko oli jo työtehtävissä antoisan Saksan metsästysreissun jälkeen! Nimittäin lehmät keksivät ryhtyä poikimaan samana päivänä. Ensin Vieppo-rouva pyöräytti kaksoslehmät Turandotille, sitten Värttinä Tosikolle lehmäsen ja hännänhuippuna poiki Anelma-hieho, joka oli tullut tiineeksi edelliseen siemennykseen. Nyt minulla on hienot neidit Hetty, Hilary, Harriet ja Hazel :) Ja hyvä alku monta kuukautta kestävään poikimisrulettiin...

19.11.2010

Raapparobotti - automaattinen lannanlakaisija on ollut jo viikon lakossa - huollosta lähtien. Eikös huollon tarkoitus olisi saada laitteet toimimaan paremmin? Ihmeellistä on tämä elämä.

15.11.2010

Nyt meitä ja meidän navettaa on sitten tutkittu, kuusi tuntia! " Maitotilan Hyvä Vointi"-tutkimushanke on ensisijaisesti yliopistotutkimus, mutta mukana ovat myös Makerat, Melat, MTT.t jne. Hankkeen tavoittteena on tutkia hoitajan ja eläinten hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä - erityisesti rakennemuutoksen kourissa. Kysymykset olivat hyviä ja moni päivänselvä asia tuli huomattua; meidän eläimet ovat onnellisia, uteliaita, iloisia ja seurallisia asianmukaisissa, uusissa tiloissa. Suurin puute on tällä hetkellä jaloittelutarhan puuttuminen - jos rouvat tahtoisivat tuulettaa päätään. Millä sitten taataan jatkossakin eläinten ja hoitajien hyvinvointi? Minä itse uskon euroihin. Kannattavuus on kaiken perusta; se mahdollistaa tilan kehittämisen, eläinten hyvinvoinnin ja yrittäjien jaksamisen tässä harvinaisen sitovassa työssä.

10.11.2010

Nämä keskiviikot ovat lystikkäitä päiviä, kun Denis on vapaalla ja me ihan itse hoidamme kaikki eläimet. Onneksi ukki on isona apuna ja niinpä navetalta ehtii poiskin. Tuntuu vain hassulta hoitaa kolminkertaista karjamäärää samoilla vanhenevilla ihmistyövoima-resursseilla, kun olimme jo muka täystyöllistettyjä 38 lehmän aikaan :)

Keittiönpöydällä odottaa iso nivaska kysymyksiä. Kuten aina - osallistumme innokkaana nyt Valion tekemään kyselyyn vastainvestoineille tiloille. Ensinäkemältä voisi vastata, että eläinten olosuhteet ovat parantuneet aivan hurjasti ja uskallan väittää karjaamme onnelliseksi. Ja se on niin paljon, että ne negatiiviset puolet eivät ehkä kykene keikuttamaan tätä laivaa. Mutta minäpä kerron tutkimuksesta enemmän ensi viikolla!

5.11.2010

Älytön viikko takana. Vietin navetalla 66 tuntia pesten ja puunaten, kiimoja vahdaten ja lehmiä lypsäen. Tuo puunaus on tietenkin turhaa, mutta onneksi välillä tulee niin sanottu pakko pestä perustellisemmin, nyt nimimerkillä " Kulissit kunnossa".

Keskiviikkona 3.11 Esko esitteli navetamme tuleville rakentajille otsikolla " Investoinnin hinta" . Ja hintahan on huikea - pankinjohtajakin vain kyselee joka kerta tavatessa, että onko mahdollista lisätä lehmien määrää :)

Perjantaina tuli sitten oikein mukava ryhmä heti aamulla ; neljä seminologia harjoittelemaan ja eläinlääkäri opettamaan. Hitsi, he tekivät 14 tiineystarkastusta ja tulos oli 13 tiinettä. Lisäksi he tutkivat vastapoikineiden munasarjoja. Vauuu - tuollaiseen koulutukseen annamme lehmämme ja tilamme uudelleenkin.

Siinä välissä ehti sitten piipahtamaan pihassa kaupan eineksille, kun iltapäivällä tuli uusi vierasryhmä - tällä kertaa lehmäkaupoille ryhtyvät. Ja jälleen Esko kertoi, kuinka ostimme lähes 100 eläintä ja rahaa paloi 40 000 euroa. Ja mitä tekisimme toisin? Emme huolisi yhtään ritiläpalkilla kasvanutta eläintä!

28.10.2010

Viimeinen lomapäivä neljästä viuhahti vauhdilla, kun laadimme Anitan kanssa 8 tuntia jalostussuunnitelmaa. Siis aivan hurjaa hommaa käydä läpi lähes 200 eläintä - edes nimenhuudon verran. Karjasta löytyi kivoja yllätyksiä, mm. Yöntytär oli parantanut pisteitään pitämällä utareensa sievästi paketissa. Toki moni lehmä lähtee ostoskassi-utareineen poistoon jo toisen poikimisen jälkeen. Mutta tavoite on silti kirkkaana mielessä - pitkää ikää lehmälle ja enemmän senttejä isännälle investoitavaksi maatalouteen.

25.10.2010

Esko laittoi huivin päähän ja ryhtyi emännän hommiin:) Vasikanhoito on ollut uudessa navetassa tiukasti hameväellä, mutta nyt oli jo pakko antaa periksi. Onneksi vasikkalassa on todella vähän kakaroita ja eiköhän työt tule tehtyä miesporukallakin.

15.10.2010

Vietimme jälleen vauhdikkaan näytteenotto-lypsyn. Ennen tuskailimme 30 purkin kanssa, nyt tuli täyteen 88. Maitomäärät tulevat onneksi automaattisesti Alpron kautta.

Illalla tein sitten hurjan huomion - en ole koskaan aiemmin tehnyt näin intensiivisen yhtäjaksoisesti näin paljon työtä. Toki voisimme palkata toisen työntekijän, mutta sitten tunnit eivät ehkä tule täyteen. Ja uuden työntekijän löytäminen ja kouluttaminen on tämän bisneksen vaikein juttu. Asioiden hyvä puoli on se, että lapset ovat isoja, kaupasta saa valmista ruokaa ja lepoonkin löytyy aikaa. Mielenkiinnolla odotan tulevien kuukausien poikimisrulettia nimimerkillä isäntä hirvimetsällä.

14.10.2010

Kolme Eu-tarkastajaa tutkaili papereita ja peltoja aamupäivän. Ilmeisesti kaikki oli niin kuin pitikin - tai perästähän sen kuulee :)

11.10.2010

Vanhassa navetassa alkaa olla täysmiehitys, kun Esko ja Denis siirsivät vielä 5 hiehoa sinne uuden navetan uumenista. Vain 6 partta 40:sta on tyhjää ja se tietää sontaharjan heiluttamista. Uudessa navetassa on toki tyhjiä paikkoja, mutta väärässä paikassa - lypsylehmä-osastolla. Nyt on käsillä se kuukausi, jolloin umpeenlaitettavia on runsaasti ja poikivia vähän. Toisaalta se tarkoittaa rauhallisempaa aikaa - onneksi.

Ukki aloitti urakkansa kyntämisen kanssa - veltta vain vilahtaa pellolta toiselle. Esko nauroikin ukin tekevän hänen työt - eihän sitä muuten metsälle ehtisi.

8.10.2010

Urheilupainotteinen perjantai! Tosin 20 hiehoa tuli kohtuullisen suosiollisesti vanhan navetan suojiin, olivat varmaan tutustuneet tulevaan sääennusteeseen. Ainut sekamelska oli kielten suhteen; sujuvasti englantia, suomea ja venäjää, kun Minna, Denis ja Santeri lykkivät nuorkarjan parsiin.

1.10.2010

Hiehot ovat vielä ulkona, vanhan navetan käynnistäminen ei ole niin herkku hommaa ja ehkäpä eläimetkin nauttivat enemmän irti olemisesta. Tosin aika pian täytyy päästä siementämään ensimmäisiä. Viime talven kokemuksella voimmekin sanoa, että parsinavetta on aika este peli siemennysikäisen hiehon hoitoon.

Navetalla on kohtuullisen rauhallista. Suuri joukko lehmiä odottaa lomalle pääsyä ja sitä vauhdittaakseen ovat tiputtaneet maitomäärän minimiin - mokomat. Poikimisia on nyt tasaisesti 4-9 kuukaudessa - tammikuussa tulee olemaan 25! Mutta eipä huolehdita huomisesta - tänä päivänä on tämän päivän murheet.

30.9.2010

Työterveyshoitaja kävi tilakäynnillä ja vastaanotti esitäyttämämme kaavakkeet. Olimme osanneet täyttää ne samalla tavalla kuin kaikki muutkin investoineet; vastuu, velka, työmäärä ja stressi ovat lisääntyneet, ainoastaan vapaa-aika on vähentynyt.

29.9.2010

Nyt ne siilot ovat sitten valmiit? Ainakin kaksi valupäivää on takana ja toivon mukaan isompi kiire helpottaa. Lisäksi ukki oli rehukasalla, viimeinen sato korjattiin vihdoinkin.

15.9.2010

Huippu-superta! Sain viettää muutaman todella rauhallisen päivä kuunnellen omia ajatuksia. Nyt sitä taas jaksaa aloittaa 4 eläimen vasikoinnin vahtaamisen. Hiehotkin ovat aivan navetan ovella odottamassa sisäänkutsua , kumpiko parempi; lämmin sadesää vai navetan karsina?

Esko jaksaa puurtaa navetan takana siiloja. Tosin hän sanoi, että rakentaminen on mukavaa, jos on rahaa ja aikaa. No jaa, ei taida olla kumpaakaan.

1.9.2010

Syksy alkoi sorkanhoidolla. 39 rouvaa pääsi pedikyyriin ja melkein puolelta löytyi kierresorkka. Ehkäpä iso utare ja hiukan liukas lattia saa lehmät astelemaan sorkan ulkosyrjällä? Jotta välttyisimme pitkiltä Alladin-tossuilta, päätimme lyhentää sorkkapäivävälin kolmeen kuukauteen. Vai oliko se sorkkavälipäivän :)

30.8.2010

Hippaliina, Hulivili ja Hillipilli neljä viikkoa vanhoja! Jippee! Kolmosten emäkin voi kohtuullisen hyvin - kaikkea sitä pitää nähdäkin :)

29.8.2010

Puinnit loppuivat - vihdoinkin. Eikä ole kyllä hajuakaan, kuinka paljon tuli puitua ja mitä tuli saaliiksi, mutta asia selvitetään heti, kun saadaan isäntä kiinni.

25.8.2010

Alamme pikkuhiljaa koota Vesannon Maitohoviin menevää eläinkuormaa; tiineitä hiehoja, siemennettäviä ja muutama pienempi himpula. Siispä joka aamupäivä urheilemme laitumilla valiten matkustajia säästä riippumatta.

20.8.2010

Lehmälliseltähän se lehmä kuolee, on ukki aina lohduttanut. Olisin vain niin mielelläni pitänyt Andanten ( isä Buckeye, emän isä Lambada ), joka oli poikinut vasta 11.6.2010 ja oli luonteeltaan aivan ihana puhumattakaan rakenteesta. Odotusarvokin oli 14! Mutta eipähän ne huonojalkaiset ja kolmitissiset änkääkään joka rakoon kuten Andante. Ensikko oli sullonut itsensä kahden betonielementin väliin ja huolimatta pelastutoimenpiteistä, vauriot olivat liian suuret. Harmittaa....

18.8.2010

Isäntäväki alkaa olla aikalailla hulivili ja hillipilli. Eilen illalla isäntä tuumasi, että jottakohan ehditään tehdä kaikki ennen talven tuloa. Tänään on kuitenkin uusien rehusiilojen pohjan valu, viime viikolla nostettiin elementit. Ja siispä, varsinaiset puinnit alkavat vasta seuraavalla viikolla. Tosin yksi pelto on jo puitu ja pehkut paalattu pienten vasikoiden lakanoiksi.

Navetallakin on toimintaa kiitettävästi - lehmät poikivat harva se päivä. Tällä hetkellä asemalla käy 99 eläintä, joista kaksi vain piipahtaa. Umpiostastolla röhnöttää 6 lehmää, nuorisoa on 100 päätä ja vasikkalassa viipottaa 12 kakaraa. Eipä siis ihme, että karjakon kovalevy on kovilla. Ja lieneekö nyt ollut liian kuuma, kun ternisonnit eivät liikahda mihinkään...

Vapaa-aikaa ei kyllä ole - eikä juuri rahaakaan. Mikähän tässä hommassa meni höpsistä?

8.8.2010

Uskalsin sittenkin pitää ristiäisiä uhmaten kaikkia kohtalon lakeja ja niin kolmosista tuli Hippaliina, Hulivili ja Hillipilli :) Nyt laitan vain kädet kyynärpäitä myöten ristiin, että näkisin koko kolmikon joskus lypsyllä. Samalla voin seurata Hera-neidin kasvua, viime viikolla oli syntynyt myös upea vasikka Rakuunalle. Päivitimme juuri aamulla Katrilta ostettujen eläinten sukupuuta ja näyttääpä se tosi komealta - oikea geenipankki!

Sillä välin kun naiset hummasivat Helsingissä, oli miesväki tuupannut melkein nuorimmat ulkoilemaan - suoraan rankkaan kuurosateeseen. Nytpä passaa kakaroiden nautiskella hetki kesästä putipuhtaana. Ja näin meidän ensi kesän ensimmäinen aitaan opetteva on numero 710 Heidi.

2.8.2010

Eipä tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa? Ani-hieho pyöräytti elävät lehmäkolmoset! Kaksi ensimmäistä ovat kohtuullisen kokoisia, mutta viimeinen poloinen on ehkä liian pieni. Osaan melkein ulkoa alkavan tarinan, ensin pientä hoidetaan kaikin konstein ja sitten siitä on luovuttava. Mutta eiköhän me taas yritetä - pitää kaikki kolme elossa. Olenkin oppinut iloitsemaan isoista sonnivasikan rohjakkeista, niitä ei pienet vastukset tainnuta :)

Esko ja Niilo-ukki rakentavat hissukseen navetan takana uutta pöpeliä - rehusiiloa ja varastotilaa seosrehun aineksille. Tällä viikolla navetalla huiskaa lomittaja, kun emäntä pakkaa kolme tyttöä ja itsensä Helsingin junaan. Sitä ennen osallistumme huutokauppaan katsojina, Johanna teki hienon sukupuun kummitätinsä myytävästä karjasta. Nyyyhhhh.....

29.7.2010

Huh huh hellettä... Nyt oli jo navetassakin 30 astetta plussaa ja niinpä isäntä sumutti painepesurilla viilennystä kuumuudesta kärsiville lehmille. Matalan tuotoksen hälytyslista pitenee ja pitenee samalla kun lypsäjien vaatteet vähenee ja vähenee :)

27.7.2010

Niilo-ukki oli ensimmäisenä hereillä - unikeon päivän tiimoilta? Taisi olla kiire rehusiilolle, kun Jari ajoi 27 hehtaaria nurmea säilörehuksi. Toivottavasti saamme myös sadetta, muuten kolmas sato on pelkkä haave

Iltapäivällä syntyivät pontevat herrat Heikki ja Harald Hirmuinen :) Itse asiassa Aino-hiehon poikimista jo ehdittiin odotellakin, Wictory sen sijaan yllätti. Nyt ei ainakaan vasikoita palele...

20.7.2010

Onneksi vasikkalassa on hiljaista, kun muuten ei ole. Olemme aloittaneet urakalla uuden työntekijän kouluttamisen ja tällä kertaa sujuva venäjä olisi avuksi. Siinäpä uusi harrastus - ensi talvena Iisalmen kansalaisopistoon venäjän kielen alkeiskurssille :) Ja tänään emäntä iltalypsää kahden ulkomaalaisen kanssa käyttäen eleitä ja englantia....

Nyt täytyykin vain todeta, että työntekijöiden rekrytointi ja opastus vaatii paljon aikaa ja hermoja. Onneksi meillä ei ole 500 lehmän navettaa...

11.7.2010

Kaisa hylkäsi meidät ..... nyyhh.... Ei vainskaan. Karjakkomme aloitti ansaitun kesälomansa ja jatkaa sitten super-ihanalla mammalomalla. Oikein paljon ihania hetkiä meidän Kaisalle!

6.7.2010

Heti juhannukselta alkoi vimmattu lietteen ajo. Jari, ukki ja Esko ajoivat peräkkäin, vaunut yhteen laskien 35 kuutiolla. Niinpä lietealtaat ovat tällä hetkellä aika tyhjiä. Juuri nyt naapuri palaa kuivia heiniä umpilehmien appeeseen. Nevetalla on rauhallisempi jakso, emme odota vasikoita viikkoon. Mutta tunnustan ja ennustan, pahempaa on luvassa....

22.6.2010

Pidimme oikein talkoot! Runsas säilörehusato oli koottu kolmeen päivään - ja yöhön ja niinpä hameväkikin osallistui siilojen peittelyyn. Työt sujuvat sukkelasti, mutta olo on sitten sen mukainen projektien jälkeen. Jospa juhannuksella olisi voimia palauttava vaikutus.

19.6.2010

Ensimmäinen sadonkorjuu ( säilörehua 72 hehtaarilta )tälle kesälle alkoi, kun Jari Åsenbrygg tuli ajamaan rehua aivan mieletöntä vauhtia. Niilo-ukki sai olla tomerana siilolla :) Ja niinpä isäntä itse ehti karjataloustöihin ja kiikutti jälleen läjän kakaroita ulos. Ekatarina, Huopa-Hippu ja Hilppa olivatkin varsinaisia riiviöitä karsinaa siivotessa, tytöt pökkivät ja purivat kilpaa. Kasvatusongelmia? Ja välillä Esko luki kahta sanakirjaa kerralla, kun etsimme säilörehu-sanastoa :) Päivän kruunasi kaksi poikimista tehden viikon vasikkasaldosta huiman 5!

16.6.2010

Aika rientää kuin siivillä. Ja pää on sekaisin kuin Haminan kaupunki. Esko ehti jossakin välissä jopa tilus-salaojille ja sitten on pyöritetty tätä "normaalia" arkea. Hameväen arki kului enemmän pihassa rippijuhla-valmisteluissa, mutta siinä sivussa on laitettu hiehoja ulos ja poiítettu lehmiä. Nyt lypsyssä taitaa olla 94 lehmää? Ja maitomäärä on ihanasti pysytellyt siellä 5000 litran paremmalla puolella. Mutta työtä on - varsinkin sitä tekemätöntä.

Eilen urheilimme 19 hiehoa Vornasen niitylle. Kesyt eläimet on helppo kuljettaa laumana, kun vain kutsuja ehti alta pois. Viimeiset sadat metrit ovat myötämäkeä ja siinä kohden meinasi tulla kiire.

31.5.2010

Lypsyn jälkeen laitoimme jälleen 6 tiinettä hiehoa ulos. Nyt ulkona on vasta 19 eläintä! Krooninen työvoimapula tai pitäisikö sanoa runsas työnteko mahdollisuus hidastaa joitakin projekteja. Mutta Roomaakaan ei rakennettu päivässä.

Täytyy kyllä sanoa, että vasta viimeisinä viikkoina uusi navetta on täyttänyt toiveita. Ensimmäinen vuosihan on katastrofaalinen; ensikot eivät lypsä, on paljon opeteltavaa ja kaikki on aina kaikki. Nyt meillä on ryhmässä 1 ( asemalla käyvät ) ja ryhmässä 2 ( ummessa olevat ) yhteensä 99 eläintä. Ja ennätys määrä lehmiä on lypsyssä, 89 kappaletta! On hienoa saada tehdylle suurelle investoinnille vastinetta maidon muodossa.

23.5.2010

Ilahdutin Eskoa, että hän veisi perheensä sunnuntairetkelle 1.3.2010 ostetulle pellolle. Ja hyvä kun ehdimme kyytiin! Johanna tosin ehdotti, että yhdellä 10 hehtaarilla voisi ainakin osittain viljellä riisiä. Eskon arvion mukaan kestää noin 3 vuotta, kun kaikki kantokarheet on purettu ja kivet kerätty. Samalla reissulla katsoimme rantatonttimme Palosenjärvellä, onneksi kesämökki ei kuulu edes pitkän ajan suunnitelmiin.

21.5.2010

Tuuli on kääntynyt pohjoiseen ja viikon helle on historiaa. Lehmät jaksoivat ihmeekseen lypsää kuumuudesta huolimatta, tämän päiväm saldo oli seuraava; aamulla 87 lehmää, k.a. 17,97 litraa ja illalla 86 lehmää, k.a. 15,01 litraa. Tässä kuussa ei ole enää poikivia kuin yksi, mutta kesäkuussa odotamme 10 vasikkaa.

Toukotyöt ovat sujuneet rivakasti. Jari Åsenbrygg ajoi lietettä neljänä päivänä noin 80 kuormaa ja ukki ajoi toisesta altaasta usemman päivän, yhteensä noin 2000 kuutiota 70 hehtaarille. Jospa nyt tuo "rahan" tuoksu helpottaisi ;)

Sikäli mikäli kellossa riittää tunnit, on tänään kylvötkin loppusuoralla. Kylvettävää alaa on yhteensä 22 hehtaaria, joista Jari voi kylvää tänä iltana 20 hehtaaria ohralle ja kauralle. Viimeiset 2 hehtaaria ovatkin sitten toinen juttu, Mäkipellolta löytyy kivi poikineen. Siinä sivutyönä ukki varmaan ripottelee kemialliaisia lantoja nurmialalla, jota on 83 hehtaaria. Siitä 7 hehtaaria on tarkoitus aidata hiehoille laitumeksi. Meillä onkin nyt noin 45 alle vuosikasta neitiä opetettava aitaan. Siinäpä sitä, ensi viikon projektia...

19.5.2010

Eläinten päät vähenivät 17kappaleella, kun Kulinin karja-auto vei 14 tiinettä hiehoa ja 3 pian siemennysikäistä eläintä Vesannolle. Maitohovin avajaisia vietetään 11.6.2010 ja varmaan pian tuon jälkeen 2 robottia aloittaa työnsä.

9.5.2010

Lehmät juhlistivat äitienpäivää kahdella sonnivasikalla :) Onneksi poikivat ilman vahtailua ja odottelua, nimittäin meidän sairastupa on aika täysi. Johtuen tammikuun poikimaruuhkasta, on kiimaisia piisannut. Aina emme ole ehtineet rauhoittamaan tilannetta ja niinpä linkuttavia rouvia on nyt tarpeeksi.

Koska lehmät lypsävät enemmän kuin koskaan uuden navetan historiassa, saa ukki tehdä lehmien seosrehua kaksi erää, yksi vaunullinen ei enää riitä päivän tarpeeksi. Onneksi omat rehut riittävät tänä vuonna mainiosti ja ukin into sekoittaa rehua :)

Tulevan viikon teema lienee liete. Hiehopuolella paksumpi tavara on jumittunut paikalleen ja nyt on tarkoitus kokeilla huuhtelua sen verryttämiseksi. Kyntäminen alkaa myös. Ja jospa ne luvatut helteetkin saapuvat, että päästään oikein kunnolla toukotyö-tunnelmiin.

7.5.2010

Jari Åsenbrygg aloitti liete-urakan. 17 kuution vaunu on itse koottu ja työ sujui sukkelasti, kuten Jarilta ainakin. Siinäpä sitä urakkaa piisaakin koko kesäksi.

30.4.2010

Navetan isot nosto-ovet vaihdettiin uusiin, hieman paksumpiin. Työ meni takuuseen ja ovien hinnan ero tulee laskulla. Näitä ovia käytetään pakkasvarastoissa, joten toivoa sopii niiden kestävän paremmin arktiset olosuhteet. Lisäksi koimme todella ihanan hetken; meijeriauton kuitissa oli 5 000 litran maitomäärä! Tuo määrä on tosin hetkellinen huuma, mutta sekin raja on nyt koettu ja tuntuu hyvältä. Lypsyssä on noin 83 lehmää.

23.4.2010

Jälleen syntyi potra sonni. Nyt onkin neljä toinen toistaan suurempia sonni-vasikoita vierekkäin maitoa vaatimassa. On helpottavaa, kun huhtikuun poikimasuma alkaa olla takana päin, enää neljä lehmää poikii tässä kuussa. Ja koko toukokuussa ei poií kuin neljä lehmää! Siispä meillä jää aikaa tyhjentää talven lantavarastoa - sellainen 300 kuormaa lietettä. Lietesäiliöt alkavat olla piripinnassa nimimerkillä kelejä odottaen.

22.4.2010

Karjantarkkailija toi nipun tilakuntoja - olivat kuin halikolla ammuttuja. Maitomäärä-käyrä ennustaa hyvää, aallonpohja on ohi ja sillä sektorilla hauli osui hyvään nurkkaan. Eläinlääkärikuluja on hieman liikaa samoin kuin karja on äärimmäisen nuorta - se keskipoikimakerta. Valkuainen ja rasva ovat hyviä lukuja, samoin tiinehtyyvyys - vielä. Raha-asiat ovat hyvästi huonosti eli velkaantuneista emme ole kurjimmasta päästä :) Hirvittävän iso osa tuloista menee lyhennyksiin ja korkoihin, terveisiä vain Iisalmeen. Mikäpäs tässä, siispä töiden ääreen.

19.4.2010

Uusi viikko alkamassa salmonella näyttein. Eskon Eero-veljen navetta alkaa olla valmis ja nuorkarjaa odottaa majanmuutto, jolloin matkustusasiakirjat ovat oltava kunnossa. Kuluneella viikolla siemensimme yli 20 eläintä, mitähän se tietää parhaassa tapauksessa ensi tammikuussa? Juuri nytkin odotamme poikivaksi 5 lehmää, joista osa on jo kantanut yliaikaa ja sekös hermostuttaa. Olemme aloittaneet jo viivyttelijöiden lypsämisen, mutta sekään ei auta. Poikakarsinoita ja vastasyntyneiden laatikoita on kuitenkin vain rajallinen määrä - lypsyasema kyllä vetää vaikka minkälaisen suman.

Uusia vasikoita odotelessa on hyvä hoitaa pikku-Hippiäistä, kaksoslehmävasikkaa, jonka velipoika muutti jo maailmalle. Neiti painaa vähemmän kuin meidän valkoinen hirvikoira ja niinpä meillä on nyt hauska sylivasikka.

Viikonlopun lypsyt sujuivat hienosti alimiehityksellä, mutta tuonne ajankohtaisen muuta - elämään ei kyllä ehdi tulla tapahtumia. Pitänee ajatella positiivisesti kaiken olevan silkkaa säästöä; ei palkkakuluja, ei shoppailukuluja eikä mitään muitakaan ylimääräisiä asiaankuulumattomia kuluja :)

16.4.2010

Jasu-päivä alkoi kello 8 aamulla, kun tutustuimme kaikkiin uusiin nuoriin rouviin, Ymnitsa-ensikko yllätti todella positiivisesti. Sitten istuimme Anita Hyvösen kanssa aina 15.30 saakka sovittelemassa sulhoja. Jo vuonna yksi ja kaksi Jasu-päivä oli vaativa, mutta nyt se on todella haasteellinen. Anitalle isot kiitokset, yhteistyö sujui jälleen upeasti!

14.4.2010

Kyllä sitä saa olla rekenä ja kelkkana... Hurja viikko alkaa olla puolessa. Esko oli eilen Kaavilla puhujamatkalla, hän on niin kovasti tilusjärjestelymies. Juuri nyt hän istuu Nissisen Markon kanssa viisaat päät yhdessä täyttämässä Eu-lomakkeita vai lieneekö taas viljelysuunnitelmaa. Seminologi on tilattu 6 eläimelle ja eläinlääkäri samalle määrälle, joilla on ongelmia hedelmällisyyden kanssa. Saattaa olla, että isäntä ei ehdi illalla keilaamaan ukkokerhon kanssa.

Loppuviikosta on vielä mittalypsy näytteillä ja jalostusuunnitelma. Jasu-päivä varsinkin on pitkä ja vaativa, kun pitää olla fiksuna koko päivä. Tytöt ovat järjestäneet viikonlopuksi omaa ohjelmaa, jolloin saamme hoitaa äpyleitä ihan isäntäväellä. Onneksi ukki ahertaa seosrehun kanssa :)

Huhtikuu on onneksi "paras" mahdollinen aika uuden työntekijän rekrytointiin - talven pakkaset ovat takana ja toukotyöt eivät ole vielä alkaneet. Jospa saisimme palkattua uuden henkilön jo toukokuussa. Kesäkuu onkin sitten jo valoisampaa aikaa työntekijöiden suhteen; odotan kiihkeästi koulun loppumista ja Johannan super-innokasta karjakon uraa. Ja saammehan Theresan Itävallasta.

9.4.2010

Keijo urakoi siemennyksien kanssa - viisi lehmää ja yksi hieho. Olinkin jo aivan hermona, kun navetalla oli liian rauhallista :) Kiimat synkronoituvat, mutta onneksi poikimiset eivät aivan niin päivälleen. Jospa taas ensi tammikuussa saamme poiíttaa harva se päivä.

8.4.2010

Onneksi tuli reissu heitettyä - nyt asiat ovat pykälän verran hassummin. Pääsisäisen seikkailimme omalla porukalla, tyttäret nousivat reippaasti ja vähemmän reippaasti aamulypsylle - vuorotellen. Pääsisäismaanantai aamun kruunasi kaksi poikimista ja kolme vasikkaa. Ja tämän viikon on kruunannut uuden työntekijän hakeminen... Robottinavetassa robotti ei yhtäkkiä päätä olla tulematta töihin? Lisäksi uudempi traktori sanoi työsopparin irti ja ukki tekee seosrehua nyt Åsenbryggin Jarin kanssa.

27.3.2010

Moni sanoo aivan ääneen, että kuinka te uskallette ajatellakaan olla lomalla kaksi viikkoa yhteen putkeen. Mutta jälleen kerran tuli todistettua, että minä ja Esko emme ole korvaamattomia. Kotijoukot olivat selvinneet talonpidosta hienosti, isot kiitokset teille kaikille! Eläinlääkäriäkään ei ollut tarvittu kertaakaan ja poikimisia oli ollut vain kolme! Siis oikeaa rauhaiseloa :)

Nyt olemme olleet itse lypsyllä viikon verran. Sama tyyni sää on jatkunut pian alkavan myrskyn edellä, ensi kuussa poikii taas toistakymmentä rouvaa. Onneksi on näitä helpompiakin jaksoja. Lisääntyvä valon ja lämmön määrä antaa kyllä energiaa aivan eri tavalla kuin tammikuun pimeä pakkanen. Oikeastaan on tosi kiva ajatella tulevaa kevättä ja kesää :)

4.3.2010

Olemme lähdössä lomalle koko perheen voimin. Kaiken kiireen keskellä olemme yrittäneet ostaa kaapit täyteen tavaraa, jotta meidän kotimiehet pärjäävät. Nyt toivonkin leppoisaa jaksoa Kaisalle, Kaidolle, Mirvalle, Tapanille ja Santerille, ketkä vuorovedoin vastaavat meidän äpyleistä. Ilman heitä olisi mahdotonta ajatella lähtevänsä mihinkään. Samoin kuin ukki ja mummu ovat kullanarvoisia, he saavat kissan ja kaksi koiraa nukkumakavereiksi. Puhumattakaan kaikesta muusta. Siispä, tapaamisiin kahden viikon kuluttua.

1.3.2010

Uusi kuukausi alkoi lisämaan ostamisella. Muutaman kilometrin päässä meiltä oli myynnissä 30 hehtaaria peltoa - joka meiltä puuttui. Näin ollen Esko voi viljellä nyt 80 omaa hehtaaria ja 20 vuokrahehtaaria. Luottopiikkikin taisi tulla nyt TODELLAKIN tappiin :)

28.2.2010

Herra-Hatun syntymän jälkeen meni toista viikkoa ilman uutta vasikkaa ja se helpotti kummasti. Samoin kuin se, että vihdoinkin saimme luopua 7 ternivasikasta yhdellä haulla. Laskin, että vuoden alusta viiden viikon aikana poiki 25 lehmää. Ihmekös alkoi päässä sirittää... Nyt meillä on kuitenkin pikkuneidit Himpula-Pim, Halla-Hiutale ja Hillamiina, jolla on harmaat korvakarvat :)

Navetan toinen iso ovi putosi sitten paikaltaan - jatkuva jäätyminen rikkoi sen. Ensi kesänä onkin edessä kummankin oven vaihto, toivottavasti parempaan. Pitkät pakkaset ovat kuuleman mukaan saaneet muutkin isännät rapimaan päitään ovien vuoksi. Mutta nyt on loistava nollakeli ja odottelemme vain lumivyöryjä katoilta.

Huomenna aloitamme uuden kuukauden sorkanhoidon, siementäjän ja mahdollisesti eläinlääkärinkin ( UT ? ja syömätön?) kanssa. Onneksi meillä on Kaisa ja Kaido kaverina, muuten tältä tontilta olisi mahdotonta lähteä ainakaan yhtä aikaa isännän kanssa. Todella hektiset päivät ovat toivon mukaan nyt takana päin - joksikin aikaa :)

13.2.2010

Olo alkaa helpottaa, nukuimme kumpikin Eskon kanssa pitkät päiväunet! Eilen oli nimittäin oikea surupäivä. Meidän vanha Mimosa-rouva nukkui pois omassa parressaan aamulypsyn jälkeen. Olo on surullinen, haikea ja kiitollinen. Oli hienoa, että saimme omistaa Mimosan ja loppu oli kuitenkin hyvä ilman pitkää sairautta. Iltapäivä oli ehkä kurjempi, kun jouduimme tekemään hätäsektion makaavalle Ukonhatulle. Nuori-herra Hattu saakin nyt juoda viikolla poikineiden vara-äitien ternimaitoa Helmililjan, Huomenheilan ja Hello-Yellown kanssa. Nyt on kyynelkanavat putsattu, huudettu kaikki patoutuneet tuskat ilmoille. Ja kappas, eikö vain tänään ollutkin jo valoisampaa astella iltanavetalta pihaan?

Pari viikkoa sitten ProAgrian neuvoja kävi laskemassa talousanalyysia. Kun alkoi tulla tulosten tulkinnan vuoro, Esko vihjasi minulle, että voisin hakea postin. Laatikko on noin yhden kilometrin päässä. Jäin kuitenkin ihmettelemään oivallista tulosta, olimme maksaneet siitä, että saimme tehdä työtä - ja paljon! Samaa sanomaa ilmoitti pari päivää sitten Maaseudun tulevaisuus, investoineet tilat rypevät syvällä kannattamattomuudessa muutaman vuoden. Onneksi en ihan oikeasti ota siitä kamalasti stressiä, me teemme parhaamme ja uskomme huomiseen. Kaikesta huolimatta.

9.2.2010

Onnenpäivä! Meidän 100-tonnari Mimosa poiki reippaasti. 10. vasikka oli lehmä ja siitä tuli emänsä näköinen Helmililja. Kaisa oli katsonut, että ensimmäinen Mimosan vasikka oli sonni numerolla 331. Helmililja on taas numero 780. Ja pikkuisen isosisko Tulila on 480. Nykyään nuo numerot merkitsevät yhtä paljon kuin nimetkin. Nyt vain toivomme, että vanhan rouvan jalat kestävät.

Utaretulehdus-buumin myötä vaihdoimme vedinkaston KärkiAgrin 4xLAhan, sitä on niin kovin kehuttu kauppiaan ja käyttäjien suusta. Nyt totisesti toivon, että akuutit mastiitit edes puolittuvat. Lisätyö aiheuttaa lisäväsymystä ja muistiongelmia; kysymme aina aamulla Kaisan kanssa Eskolta hänen nimeään. Onneksi se on vielä muistissa :)

1.2.2010

Tammikuun saldo oli 15 poikimista ja 16 vasikkaa. Helmikuun saldosta tulenee samankaltainen. Lypsy on yhtä erillislypsintä, varsinkin kun utaretulehdukset vain jatkuvat. Nyt ei kyllä voi kehua helppoudella. Itse asiassa on aika naatti olo.

Tänään lähti teuraaksi taas yksi ostokki-hieho. Ritiläpalkki karsinassa kasvaneet eläimet eivät opi millään nukkumaan parressa ja ennen pitkää utaretulehdus iskee. On todella turhauttavaa katsoa, kun isot, kauniit eläimet tekevät selvää itsemurhaa makaamalla lantakäytävällä. Muutama nuorempi versio oli hetken meidän vanhassa navetassa parressa ja ne oppivat hengissä pysymisen salaisuuden.

26.1.2010

Pakkaset jatkuvat, onneksi ei sentään yhtä vilpoisina. Vasikkapuolella on todellakin tungos ja ihmekös tuo, en minäkään ternifarmarina ottaisi ainuttakaan pikku-äppöä kuin viime tingassa näillä keleillä. Siispä navettanaisilla on olo kuin kätilöosastolla:) Huopa-Hippukin on saanut nauttia jopa kahdesta poikaystävästä, kun neiti itse on liian pieni piirileikkiin. Ja Tessan kaksoset saavat olla edelleenkin porukassa. Utaretulehduksiakin piisaa edelleen, taitaa tämä tammikuu olla uberikselle otollisinta kasvuaikaa. Himpula pim, hommaa on...

20.1.2010

Nyt eläimiä on kissoineen koirineen 222 päätä! Onneksi niistä on 8 ternivasikkaa, jotka odottavat uutta kotia. Vasikkaosasto alkaakin olla täynnä, juotettavia on 23! Tammikuussa poikii enää 3 eläintä ja sitten huokaisemme hiukan ennen helmikuun 12 uutta vasikkaa. Elleivät sitten innostu tekemään Tessa-rouvan temppua; lehmä pyöräytti eilen illalla isot sekakaksoset. Itse Tessalla on vain liian vähäinen maavara utareen kohdalla :(

Joskus tuntuu, että silmät saisivat olla selässäkin ja jonkin sortin kristallipallo apuna, mistä katsoa kunkin eläimen olotila - onko kuuma, kiima vai joku muu huuma? Eräs ystäväni ihmettelikin, kuinka kukaan voi huolehtia noin suuresta eläinmäärästä? No jaa, meitä on onneksi monta ja silmä harjaantuu huomamaan maata viistävät korvat. Työ tekijänsä opettaa?

Mutta huomenna taidamme kutsua eläinlääkärin nupoutusalkoisiin, taitaa olla 10 pikkuneitiä jonossa Esan kauneussalonkiin. Yleisesti sanotaan, että vain yhden tai kahden vasikan nupouttaminen on kallista - me taidamme päästä nyt tulopuolelle!

11.1.2010

Yöllä ei poikinut ketään. Sen sijaan alamme purkaa mieletöntä sairausten määrää ; terveydenhuoltosuunnitelma taisi muuttua sairaudenhuoltosuunnitelmaksi. Neljä mastiittia, kaksi kohtutulehdusta ja pari piilevää tiineyttä odottaa eläinlääkäriä. Nyt täytyy laittaa moinen suma pakkasen piikkiin ja toivoa tilanteen rauhoittuvan navetan kosteuden vähetessä. Teimme töitä viidestään ja se auttoi pääkopan surinaan. Huh huh....

10.1.2010

Sunnuntait ovat hauskoja päiviä, kun teemme töitä kotijoukoin:) Onneksi ukki auttaa aamulla ja tytöt riemusta kiljuen illalla. Tammikuun poikimaruuhka on puolessa, meillä on jo Himalaja, Hetkinen, Helmiina, Hilppa ja pienen pieni Huopa-Hippu sekä sonni Haisuli. Kaiken kaikkiaan juottopuolella on 18 vasikkaa. Lehmän nimikkeellä meillä on nyt 98, mutta kuten kaikki karjalliset tietävät, tuo luku vaihtelee lähes päivittäin. Eläimiä kaikkiaan on 216 kissat ja koirat mukaan lukien.

Pakkanen on paukkunut reippaasti, ennästys on -28 astetta. Ongelmakohdaksi pomppasi nosto-ovet, jotka jäätyvät tiivisteistään ja saattavat avatessa rikkoontua. Avointen ovien vietto näillä keleillä ei innosta :( Onneksi viime talvi oli leudompi, nämä säät olisivat olleet kohtalokkaita vuosi sitten vajaalla täytöllä.

Liisa Ruokonen teki terv. huoltosuunnitelmaa perjantaina. Utaretulehdukset ovat meidän ikuisuusongelma. Tiinehtyvyys oli parantunut uusissa olosuhteissa ja tuotoskin oli suhteellisen kova, 8 970. Ja viimevuonna oli syntynyt 111 vasikkaa. Parannettavaa on paljon, mutta olemme tosi iloisia, että olemme selvinneet ensimmäisestä vuodesta kunnialla toiselle.

Harjoitukset jatkuvat, lähdemme iltalypsylle ja arvomme poikimakarsinaan oikeat eläimet!